VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

18 päivänä helmikuuta 2009

Asia F-70/07

Luigi Marcuccio

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Vahingonkorvauskanne – Oikeudenkäyntikulujen vahvistaminen – Ilmeinen pätevyyden puuttuminen – Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevan 8 artiklan 2 kohdan mukainen viittaus – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Luigi Marcuccio vaatii virkamiestuomioistuinta lähinnä velvoittamaan komission korvaamaan vahingot, joita hänelle on aiheutunut siitä, että tämä on kieltäytynyt korvaamasta hänelle korvattavia oikeudenkäyntikuluja, joita hänelle väitetään aiheutuneen asiassa T‑176/04, Marcuccio vastaan komissio, 6.3.2006 annetusta määräyksestä (ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).

Ratkaisu:      Kanne palautetaan Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tutkittavaksi siltä osin kuin se koskee asiaan T-176/04 liittyviä korvattavia oikeudenkäyntikuluja. Kanne jätetään muilta osin tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamista koskevat edellytykset selvästi puuttuvat. Kanteeseen liittyvistä oikeudenkäyntikuluista määrätään myöhemmin siltä osin kuin kanne koskee määräämistä asiaan T-176/04 liittyvistä korvattavista oikeudenkäyntikuluista. Kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan kanteen muilta osin.

Tiivistelmä

Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut – Vahvistaminen – Korvattavat oikeudenkäyntikulut – Toimivaltainen tuomioistuin

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta)      

Vaatimuksia, jotka koskevat riidanalaisen päätöksen ja siitä tehdyn hallinnollisen valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen kumoamista, sekä vaatimukset, jotka koskevat toimielimen velvoittamista maksamaan virkamiehelle tietty rahasumma viivästyskorkoineen ja kertyneine korkoineen ja joilla pyritään todellisuudessa saamaan toimielin suorittamaan korvattavat oikeudenkäyntikulut, jotka liittyvät riitaan, jonka ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on ratkaissut ja jossa on annettu oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva ratkaisu, on pidettävä kohteensa osalta oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevana vaatimuksena. Koska tällainen vaatimus olisi pitänyt ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohdan nojalla esittää tälle tuomioistuimelle, virkamiestuomioistuin ei ole toimivaltainen antamaan ratkaisua edellä mainituista vaatimuksista.

Tässä yhteydessä kanteen vaatimusten täsmällinen oikeudellinen luonnehdinta määritettäessä sitä, onko asianomainen tuomioistuin toimivaltainen tutkimaan ne, kuuluu yksinomaan tuomioistuimen arvioitavaksi eikä ole asianosaisten päätettävissä.

(ks. 16 ja 18 kohta)