Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Landesverwaltungsgericht Steiermark (Itävalta) on esittänyt 5.8.2020 – NW v. Landespolizeidirektion Steiermark
(asia C-368/20)
Oikeudenkäyntikieli: saksa
Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin
Landesverwaltungsgericht Steiermark
Pääasian asianosaiset
Valittaja: NW
Vastapuolena oleva viranomainen: Landespolizeidirektion Steiermark
Ennakkoratkaisukysymykset
Onko unionin oikeus esteenä kansalliselle lainsäädännölle, jonka peräkkäisillä kansallisilla asetuksilla jatketaan valvontajaksoja kumulatiivisesti ja jolla mahdollistetaan näin rajavalvonnan palauttaminen noudattamatta henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/3991 25 ja 29 artiklassa vahvistettua kahden vuoden enimmäiskestoa koskevaa ajallista rajoitusta ja ilman mainitun asetuksen 29 artiklassa tarkoitettua neuvoston täytäntöönpanopäätöstä?
Jos ensimmäiseen kysymykseen vastataan kieltävästi,
Onko SEUT 21 artiklan 1 kohdassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan2 45 artiklan 1 kohdassa vahvistettua unionin kansalaisten oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen tulkittava erityisesti henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 22 artiklassa vahvistetun, henkilöihin kohdistuvan rajavalvonnan puuttumista sisärajoilta koskevan periaatteen valossa siten, että siihen sisältyy myös oikeus olla joutumatta sisärajoilla tehtävien henkilötarkastusten kohteeksi, jollei perussopimuksissa ja erityisesti henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/399 vahvistetuista ehdoista ja poikkeuksista muuta johdu?
____________
1 Henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) 9.3.2016 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399 (EUVL 2016, L 77, s. 1, sellaisena kuin se on oikaistuna; EUVL 2018, L 272, s. 69).
2 EUVL 2012, C 326, s. 391.