Language of document : ECLI:EU:F:2011:146

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

20 päivänä syyskuuta 2011

Asia F-45/06 REV

Sandrine De Buggenoms ym.

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Oikeudenkäyntimenettely – Purkamishakemus tuomion ottamiseksi uudelleen käsiteltäväksi – Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 119 artikla – Virkamiestuomioistuimen ratkaisu – Purkamishakemus, joka koskee määräystä asian poistamiseksi rekisteristä kanteen peruuttamisen vuoksi – Oikeusvoima – Puuttuminen – Tutkimatta jättäminen viran puolesta

Aihe:      Purkamishakemus, joka koskee virkamiestuomioistuimen ensimmäisen jaoston puheenjohtajan asiassa F‑45/06, Avendano ym. vastaan komissio, 16.9.2010 antamaa rekisteristä poistamista koskevaa määräystä.

Ratkaisu:      Purkamishakemus jätetään tutkimatta. Ratkaisun purkamista hakeneet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut. Neuvosto, joka oli väliintulijana purkamishakemuksen käsittelyssä, vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Tuomion purkaminen – Hakemus, joka koskee rekisteristä poistamista koskevaa määräystä kantajan kanteen peruuttamisen vuoksi – Tutkimatta jättäminen

(Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 44 artikla ja liitteessä I oleva 7 artikla; Euroopan unionin virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 74 artikla, 89 artiklan 5 kohta ja 119 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Asianosaisten edustajat – Oikeudenkäyntiedustajan valtuutus, jonka esittämistä ei ole vaadittu

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 5 kohta, 39 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta ja 74 artikla)

3.      Unionin oikeus – Periaatteet – Oikeus tehokkaaseen oikeussuojaan – Ulottuvuus

(SEU 6 artiklan 1 kohta; Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artikla ja 52 artiklan 7 kohta)

1.      Koska perusteltu määräys, jossa todetaan, että asiassa ei anneta lausuntoa tai saatetaan asian käsittely päätökseen unionin tuomioistuinten toimivallan puuttumisen vuoksi tai sen vuoksi, ettei kanne täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä tai että se on ilmeisellä tavalla perusteeton, vastaa vaikutuksiltaan tuomiota, siitä voidaan tehdä unionin tuomioistuimen perussäännön 44 artiklan, jota sovelletaan virkamiestuomioistuimeen sen liitteessä I olevan 7 artiklan nojalla, mukainen purkamishakemus vaikka tästä mahdollisuudesta ei nimenomaisesti määrätä kyseisen 44 artiklan sanamuodossa. Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 119 artiklan sanamuodossa ei myöskään rajoiteta purkamishakemuksia virkamiestuomioistuimen tuomioihin vaan siinä määrätään mahdollisuudesta hakea virkamiestuomioistuimen ratkaisun purkamista.

Vaikka kyseisen 119 artiklan sanamuodossa tarkoitetaan kaikkia virkamiestuomioistuimen ratkaisuja tuomioita ja määräyksiä erottelematta, jotka voivat olla purkamishakemuksen kohteena, unionin tuomioistuinten järjestelmässä purkaminen ei kuitenkaan ole varsinainen muutoksenhakukeino vaan ylimääräinen muutoksenhakukeino, jonka avulla lopullisen tuomion tai määräyksen oikeusvoima voidaan kyseenalaistaa.

Tältä osin on niin, että koska virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 74 artiklan nojalla annetulla rekisteristä poistamista koskevalla määräyksellä ei ratkaista asian tutkittavaksi ottamista tai siihen liittyvää asiakysymystä, se ei ole lopullinen eikä sitä näin ollen voida rinnastaa perusteltuun määräykseen, joka vastaa vaikutuksiltaan tuomiota. Kun virkamiestuomioistuimen presidentti antaa kyseisen 74 artiklan nojalla määräyksen, jolla asia poistetaan virkamiestuomioistuimen rekisteristä, hän vain merkitsee tiedoksi kantajan tahdon luopua asiasta. Tällaisessa määräyksessä ainoat kohdat, joilla on vaikutuksia asianosaisiin ovat ne, joissa virkamiestuomioistuimen presidentti lausuu oikeudenkäyntikuluista työjärjestyksen 89 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

(ks. 31–33, 35, 36, 38, 39 ja 41 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑130/91 REV, ISAE/VP ja Interdata v. komissio, 7.3.1995, 6 kohta; yhdistetyt asiat C‑199/94 P ja C‑200/94 P‑REV, Inpesca v. komissio, 5.3.1998, 16 kohta; asia C‑12/05 P‑REV, Meister v. SMHV, 29.11.2007, 16 kohta ja asia C–255/06 P‑REV, Yedaş Tarim ve Otomotiv Sanayi ve Ticaret v. neuvosto ja komissio, 2.4.2009, 15–17 kohta

2.      Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 5 kohdan ja 39 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan sanamuodon mukaan ainoa muodollisuus, jota asianosaisen avustajana tai edustajana toimivan asianajajan on virkamiestuomioistuimessa noudatettava, on asianajajan kelpoisuuden osoittaminen, eikä häneltä vaadita asianmukaisen valtuutuksen esittämistä paitsi jos hänen on todistettava kelpoisuutensa siinä tapauksessa, että se on riitautettu. Näin ollen koska asianajajan ei lähtökohtaisesti pidä esittää todistetta siitä, että hänen asiakkaansa on asianmukaisesti valtuuttanut hänet nostamaan kanteen tai ilmoittamaan virkamiestuomioistuimelle, että hänen asiakkaansa aikoo luopua kanteestaan, koska tämän viimeksi mainitun päätös voidaan työjärjestyksen 74 artiklan sanamuodon mukaan ilmoittaa virkamiestuomioistuimelle jopa suullisesti istunnon aikana, asianajajan ja hänen asiakkaansa välisen oikeudenkäyntiedustajan valtuutuksen olemassaolo ja laajuus tai sen peruuttaminen ovat riitauttamisia lukuun ottamatta kysymyksiä, jotka eivät kuulu virkamiestuomioistuimen tarkastelun piiriin.

(ks. 45 ja 46 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 14/64, Barge v. korkea viranomainen, 16.2.1965

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T–139/89, Virgili-Schettini v. parlamentti, 26.9.1990

3.      Kun on kyse oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, perusoikeuskirjan 47 artiklaa koskevista selityksistä, jotka SEU 6 artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ja kyseisen perusoikeuskirjan 52 artiklan 7 kohdan mukaisesti on otettava huomioon sen tulkintaa varten, käy ilmi, että tämän artiklan toinen alakohta vastaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kohtaa, vaikka unionin oikeudessa oikeutta saada asiansa tuomioistuimen käsiteltäväksi ei sovelleta vain luonteeltaan siviilioikeudellisia oikeuksia ja velvollisuuksia koskeviin riita-asioihin. Perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäinen alakohta puolestaan perustuu Euroopan ihmisoikeussopimuksen 13 artiklaan, mutta unionin oikeudessa tarjottu suoja on laajempi, koska siinä taataan oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin tuomioistuimessa eikä vain tehokkaita oikeussuojakeinoja kansallisessa tuomioistuimessa. Perusoikeuskirjan 47 artiklan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ei ole rajoitettu perusoikeuksien suojaan vaan se sisältää myös kaikkien unionin oikeudessa taattujen oikeuksien ja vapauksien suojan.

(ks. 53 kohta)