Language of document :

Valitus, jonka Saksan liittotasavalta on tehnyt 20.11.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (laajennettu ensimmäinen jaosto) asiassa T-883/16, Puola v. komissio, 10.9.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-848/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: puola

Asianosaiset

Valittaja: Saksan liittotasavalta (asiamiehet: J. Möller ja D. Klebs, avustajinaan H. Haller, T. Heitling, L. Reiser ja V. Vacha, Rechtsanwälte)

Muut osapuolet: Puolan tasavalta, Euroopan komissio, Latvian tasavalta ja Liettuan tasavalta

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen 10.9.2019 asiassa T-883/16 antaman tuomion

palauttaa asian T-883/16 unionin yleiseen tuomioistuimeen

määrää oikeudenkäyntikuluista päätettävän myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Valittaja esittää valituksensa tueksi viisi valitusperustetta:

1. Ensimmäinen valitusperuste: energiayhteisvastuun periaate ei ole laillinen arviointiperuste, eikä sillä aseteta täytäntöönpanoelimille velvoitetta ryhtyä toimiin

SEUT 194 artiklan mukainen energiayhteisvastuun periaate on yleisesti ohjaavana periaatteena puhtaasti poliittinen käsite eikä laillinen arviointiperuste.

Primäärioikeuden mukaisesta energiayhteisvastuun periaatteesta ei voi aiheutua erityisiä oikeuksia ja velvollisuuksia Euroopan unionille ja/tai jäsenvaltioille. Tästä yleisesti ohjaavasta periaatteesta ei varsinkaan aiheudu täytäntöönpanoelimille velvoitteita, kuten esimerkiksi varmistumisvelvoitetta komissiolle sen päätöksentekomenettelyn puitteissa.

Energiayhteisvastuun käsitteen abstraktin ja määrittämättömän luonteen johdosta siihen ei voida kohdistaa tuomioistuinvalvontaa.

2. Toinen valitusperuste: Energiayhteisvastuun periaate ei sovellu käsiteltävänä olevaan asiaan

Energiayhteisvastuun periaate on puhtaasti varojärjestelmä, jota sovelletaan vain poikkeustapauksissa ja tietyissä olosuhteissa, eikä sitä ole tarpeen ottaa huomioon kaikissa Euroopan komission päätöksissä.

Edellytykset varomekanismin soveltamiseksi riidanalaisen komission päätöksen C(2016) 6950 yhteydessä eivät täyty.

3. Kolmas valitusperuste: Euroopan komissio noudatti energiayhteisvastuun periaatetta

Mikäli energiayhteisvastuun periaatetta kuitenkin sovelletaan riidanalaiseen komission päätökseen C(2016) 6950 (quod non), Euroopan komissio noudatti mainittua periaatetta päätöksen tehdessään.

Euroopan komissio otti huomioon vaikutukset, joita aiheutui sekä Puolan kaasumarkkinoille että koko Euroopan kaasumarkkinoille päätöksen tehdessään.

Direktiivin 2009/73/EY 36 artiklan 1 kohdan mukaisten edellytysten tutkinnassa oli tarpeen varmistua ainoastaan toimitusvarmuudesta energiayhteisvastuun periaatteen mukaisena ilmentymänä.

Toimitusvarmuus Puolassa ei ollut eikä ole edelleenkään vaarassa.

4. Neljäs valitusperuste: energiayhteisvastuun periaatetta ei ollut tarpeen mainita nimenomaisesti päätöksessä

Riidanalaisen komission päätöksen C(2016) 6950 kaikkia perusteita ei ollut tarpeen mainita nimenomaisesti. Missään menettelysäännöksessä ei yksilöidä, missä laajuudessa eurooppalaisten hallintoelinten on perusteltava päätöksensä.

Hallintotoimien perusteluissa on ainoastaan ilmoitettava tarkoitus, johon toimella pyritään, eikä niissä ole tarpeen esittää kaikkia oikeudellisia ja tosiseikkoja koskevia päätelmiä.

5. Viides valitusperuste: riidanalaista komission päätöstä C(2016) 6950 ei voida kumota pelkästään väitetyn menettelyvirheen johdosta

Vaikka riidanalainen komission päätös C(2016) 6950 olisi lainvastainen menettelysääntöjen rikkomisen johdosta (quod non), tämä ei voi johtaa sen kumoamiseen, koska sisällöltään asianmukaisia päätöksiä ei lähtökohtaisesti voida kumota SEUT 263 artiklan 2 kohdan nojalla pelkän menettelyvirheen johdosta.

____________