VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

3 päivänä maaliskuuta 2009

Asia F-63/07

Maria Patsarika

vastaan

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)

Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Asemapaikan siirto – Puolustautumisoikeudet – Irtisanominen koeajan päättyessä – Menettely vastaajan poissa ollessa

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Maria Patsarika vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan muun muassa Cedefopin johtajan 20.9.2006 tekemän päätöksen, jolla päätettiin koeajan päättyessä hänen määräaikaisen sopimussuhteisen toimihenkilön sopimuksensa, joka tehtiin 27.9.2005 kahdeksi vuodeksi ja joka tuli voimaan 1.10.2005.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Patsarika vastaa kolmesta neljäsosasta omista oikeudenkäyntikuluistaan. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan neljäsosa Patsarikan oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Määräajat – Alkamisajankohta – Tiedoksianto

(Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 3 kohta)

2.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Koeajan tarkoitus

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla)

3.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Mahdollisuus koeajan pidentämiseen

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla)

4.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Päätös irtisanomisesta koeajan päättyessä – Harkinnassa huomioon otettavat seikat

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla)

5.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Koeaika – Tulosten arvioiminen

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artikla)

6.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Sopimussuhteisen toimihenkilön hallinnolliseen tilanteeseen vaikuttava päätös

(Henkilöstösääntöjen 26 artikla; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11 artiklan ensimmäinen kohta)

1.      Hallinnollisen valituksen hylkäämisestä tehdyn päätöksen tiedoksi antaminen kielellä, joka ei ole virkamiehen äidinkieli eikä kieli, jolla hallinnollinen valitus laadittiin, on sääntöjenmukaista sillä edellytyksellä, että asianomainen voi saada siitä asianmukaisesti tiedon. Jos tämän päätöksen adressaatti sitä vastoin katsoo, ettei hän kykene ymmärtämään päätöstä, hänen tehtävänään on vaatia toimielintä toimittamaan hänelle joutuisasti käännös joko hallinnollisen valituksen kielellä tai hänen äidinkielellään. Jos tällainen vaatimus esitetään viipymättä, kanteen nostamisen määräaika alkaa kulua vasta päivämäärästä, jona tämä käännös annetaan tiedoksi asianomaiselle virkamiehelle, ellei toimielin kykene osoittamaan, ilman että tästä vallitsisi minkäänlaista epäilystä, että tämä on kyennyt saamaan asianmukaisesti tiedon sekä hallinnollisen valituksensa hylkäämisestä tehdyn päätöksen määräysosasta että sen perusteluista alkuperäisen tiedoksiannon kielellä.

(ks. 31 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑197/98, Rudolph v. komissio, 23.3.2000 (Kok. H., s. I‑A‑55 et II‑241, 43–45 kohta) ja asia T‑118/99, Bonaiti Brighina v. komissio, 7.2.2001 (Kok. H., s. I‑A‑25 ja II‑97, 16–19 kohta)

2.      Vaikka koeaikaa ei voida rinnastaa koulutusjaksoon, on kuitenkin yhtä välttämätöntä, että koeajalla oleva virkamies tai toimihenkilö kykenee osoittamaan osaamisensa tämän ajanjakson aikana. Tämä edellytys vastaa hyvän hallinnon ja yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksia sekä huolenpitovelvoitetta, joka kuvastaa vastavuoroisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka henkilöstösäännöissä on luotu viranomaisen ja julkisen hallinnon toimihenkilöiden suhteiden välille. Se merkitsee käytännössä sitä, että asianomaisen on saatava riittävät aineelliset edellytykset mutta myös asianmukaisia ohjeita ja neuvoja, kun otetaan huomioon hoidettujen tehtävien luonne, jotta hän kykenee mukautumaan tehtävänsä erityisiin tarpeisiin.

(ks. 39 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 10/55, Mirossevich v. korkea viranomainen, 12.12.1956 (Kok., s. 365, 387 ja sitä seuraavat sivut) ja asia 3/84, Patrinos v. TSK, 15.5.1985 (Kok., s. 1421, 20 ja 21 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑26/91, Kupka-Floridi v. TSK, 1.4.1992 (Kok., s. II‑1615, 44 kohta); asia T‑568/93, Correia v. komissio, 30.11.1994 (Kok. H., s. I‑A‑271 ja II‑857, 34 kohta); asia T‑96/95, Rozand-Lambiotte v. komissio, 5.3.1997 (Kok. H., s. I‑A‑35 ja II‑97, 95 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑373/00, T‑27/01, T‑56/01 ja T‑69/01, Tralli v. EKP, 27.6.2002 (Kok. H., s. I‑A‑97 ja II‑453, 69 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑112/06, Krcova v. yhteisöjen tuomioistuin, 18.10.2007 (48 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa)

3.      Jo muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 3 ja 4 kohdan sanamuodosta ilmenee, että siinä ei aseteta viranomaiselle, joka saa tehdä sopimuksia palvelukseen ottamisesta, annetulle mahdollisuudelle pidentää koeaikaa ja tarvittaessa määrätä kyseinen toimihenkilö toisiin tehtäviin, sitä edellytystä, että viimeksi mainittu on osoittautunut ilmeisen soveltumattomaksi tehtäväänsä. Tällaisesta edellytyksestä säädetään vain sellaisessa tapauksessa, jossa kyseinen viranomainen päättäisi irtisanoa toimihenkilön ennen hänen koeaikansa päättymistä. Vaikka palvelussuhteen ehtojen 84 artiklan 3 kohdassa määrätään nimenomaisesti siitä, että hallinnolla on mahdollisuus määrätä toimihenkilö toisiin tehtäviin, jos koeaikaa pidennetään, on kuitenkin tärkeää, että asianomainen kykenee edelleen osoittamaan osaamisensa ja että koeajan sujumista ei häiritä, mikä edellyttää sitä, että myös toimien vastaavuutta noudatetaan.

(ks. 44 ja 45 kohta)

4.      Päätös vakinaistamatta jättämisestä eroaa luonteeltaan vakinaiseksi virkamieheksi nimitetyn henkilön varsinaisesta ”irtisanomisesta”. Vaikka viimeksi mainitussa tapauksessa on tutkittava yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi vakiintunut palvelussuhde on perusteltua päättää, tutkimuksen on oltava koeajalla olevien henkilöiden vakinaistamiseen liittyvissä päätöksissä kokonaisvaltaista ja kohdistuttava siihen, onko olemassa koeajan aikana ilmenneitä myönteisiä seikkoja, jotka osoittavat, että koeajalla olevan henkilön vakinaistaminen on yksikön edun mukaista. Sama pätee sopimussuhteisten toimihenkilöiden koeaikaan.

(ks. 62 ja 89 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 290/82, Tréfois v. yhteisöjen tuomioistuin, 17.11.1983 (Kok., s. 3751, 24 ja 25 kohta) ja em. asia Patrinos v. TSK, 13 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Rozand-Lambiotte v. komissio, 113 kohta

5.      Hallinnolla on laaja harkintavalta, kun se arvioi toimihenkilön pätevyyttä ja suorituksia koeajan aikana yksikön edun perusteella. Virkamiestuomioistuimen ei siten pidä korvata hallinnon arviointia omalla arvioinnillaan siltä osin kuin kyseessä on koeajan lopputulos ja hakijan soveltuvuus tulla lopullisesti nimitetyksi yhteisön palvelukseen, koska sen valvonta koskee vain sen varmistamista, ettei asiassa ole tehty ilmeistä arviointivirhettä tai käytetty harkintavaltaa väärin.

(ks. 63 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 98/81, Munk v. komissio, 25.3.1982 (Kok., s. 1155, 16 kohta); em. asia Tréfois v. yhteisöjen tuomioistuin, 29 kohta; asia 347/82, Alvarez v. parlamentti, 5.4.1984 (Kok., s. 1847, 16 kohta) ja em. asia Patrinos v. TSK, 25 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Kupka-Floridi v. TSK, 52 kohta; em. asia Rozand-Lambiotte v. komissio, 112 kohta ja em. asia Tralli v. EKP, 76 kohta

6.      Henkilöstösääntöjen 26 artiklaa sovelletaan sopimussuhteisiin toimihenkilöihin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 11 artiklan ensimmäisen kohdan nojalla, ja sen mukaan virkamiestä koskevan henkilökansion on sisällettävä virkamiehen hallinnollista asemaa koskevat asiakirjat ja hänen pätevyyttään, tehokkuuttaan ja käytöstään koskevat arvioinnit sekä virkamiehen kyseisistä asiakirjoista esittämät huomautukset, minkä tarkoituksena on varmistaa virkamiehen puolustautumisoikeuksien kunnioittaminen estämällä se, että nimittävän viranomaisen tekemät päätökset, jotka vaikuttavat hänen hallinnolliseen tilanteeseensa ja uraansa, perustuvat hänen käytöstään koskeviin tosiseikkoihin, joita ei ole mainittu hänen henkilökansiossaan. Näin ollen päätös, joka perustuu tällaisiin seikkoihin, on henkilöstösääntöjen takeiden vastainen, ja se on kumottava lainvastaisessa menettelyssä tehtynä päätöksenä.

(ks. 84 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 21/70, Rittweger v. komissio, 3.2.1971 (Kok., s. 7, 29–41 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑78/92, Perakis v. parlamentti, 30.11.1993 (Kok., s. II‑1299, 27 kohta); asia T‑109/92, Lacruz Bassols v. yhteisöjen tuomioistuin, 9.2.1994 (Kok. H., s. I‑A‑31 ja II‑105, 68 kohta) ja asia T‑7/01, Pyres v. komissio, 6.2.2003 (Kok. H., s. I‑A‑37 ja II‑239, 70 kohta)