Valitus, jonka Carmen Liaño Reig on tehnyt 23.12.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) asiassa T-557/17, Liaño Reig v. SRB, 24.10.2019 antamasta määräyksestä

(asia C-947/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Carmen Liaño Reig (edustaja: F. López Antón, abogado)

Muu osapuoli: yhteinen kriisinratkaisuneuvosto (SRB)

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin´

ottaa valituksen tutkittavaksi ja kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen (kahdeksas jaosto) 24.10.2019 asiassa T-557/17 (Carmen Liaño Reig v. yhteinen kriisinratkaisuneuvosto) antaman määräyksen siltä osin kuin valittajan unionin yleisessä tuomioistuimessa nostama kanne jätettiin tutkimatta ja valittaja velvoitettiin korvaamaan SRB:n oikeudenkäyntikulut määräyksen määräysosan 1 ja 3 kohdasta ilmenevällä tavalla

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella ratkaisee valittajan unionin yleisessä tuomioistuimessa nostaman kanteen edellä mainitussa asiassa, ratkaisee kaikki valittajan kannekirjelmässään esittämät vaatimukset, jos se katsoo, että asian tila sen mahdollistaa, ja muussa tapauksessa palauttaa asian unionin yleiselle tuomioistuimelle toteamuksella, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

A) Kanteen tutkimatta jättäminen sillä perusteella, että määräyksessä katsottiin, että valittajan vaatimaa kriisinratkaisupäätöksen osittaista kumoamista ei voida erottaa päätöksen määräysosan muista kohdista vaikuttamatta kriisinratkaisupäätöksen keskeiseen sisältöön.

1.    Riidanalaisen määräyksen 40 kohtaan sisältyvän oikeudellisen perusteen perustelut ovat puutteelliset.

2.    Riidanalaisen määräyksen 40 kohtaan sisältyvä toteamus on virheellinen ja perusteeton, koska siinä ei oteta huomioon tason 2 rahoitusinstrumenttien, joiden muuntamisesta Banco Popularin osakkeiksi asiassa on kyse, määriä koskevia tietoja, joihin kriisinratkaisupäätöksen 6 artiklan 1 kohdan d alakohdassa viitataan.

3.    Määräyksessä ei oteta huomioon unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaan toimen keskeisen sisällön muuttamista on arvioitava objektiivisten kriteerien perusteella.

4.    Määräyksen 30 ja 35 kohdan perustelut sille, että kaikkien luokan 2 rahoitusinstrumenttien muuntaminen on väitetysti tarpeen ennen kriisinratkaisuvälineen, johon kuuluu liiketoiminnan myynti, täytäntöönpanoa, ovat puutteelliset.

5.    Määräyksessä on oikeudellinen virhe, koska se perustuu Banco de Santanderin esittämään ostotarjoukseen, joka ei kuulu määräyksen asiakirja-aineistoon.

6.    Määräyksessä on oikeudellinen virhe, koska sen 31 ja 32 kohdassa ei oteta huomioon arvioinnin 2 vaikuttavuutta koskevia valittajan väitteitä ja koska siinä ei arvioida määräykseen liittyvää, kyseisiä väitteitä tukevaa asiakirja-aineistoa.

7.    Määräyksen 42 kohdassa on oikeudellinen virhe, koska siinä esitetyt perustelut ovat puutteelliset.

8.    Määräyksessä sivuutetaan valittajan väite, joka koskee asetuksen 21 artiklan 1 kohdan soveltamista erotettavuusvaatimuksen täyttymisen osalta, mistä syystä määräyksen 42 kohdassa esitetyt perustelut ovat virheelliset.

B) Kanteen tutkimatta jättäminen sillä perusteella, että määräyksen mukaan valittajan vaatima kriisinratkaisupäätöksen osittainen kumoaminen olisi samaan luokkaan kuuluvien velkojien yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaista.

9.    Määräyksen 48 ja 51 kohdassa arvioidaan valittajan väitteet virheellisesti.

10.    Määräyksen 45 ja 46 kohdassa on oikeudellinen virhe, koska siinä sovelletaan aiheettomasti BPEF:n joukkovelkakirjoihin asetuksen 15 artiklan 1 kohdan f alakohdan mukaista yleistä ratkaisuperiaatetta.

11.    Määräyksen 44‒46 ja 51 kohdassa on oikeudellinen virhe, koska siinä sovelletaan virheellisesti BPEF:n joukkovelkakirjoihin yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ja koska sen perustelut ovat lisäksi virheelliset.

C) Määräyksessä jätetään tutkimatta arviointien 1 ja 2 kumoamista koskevat vaatimukset.

12.    Määräyksessä (55 kohta) perustellaan arviointien 1 ja 2 kumoamista koskevien vaatimusten tutkimatta jättäminen yksinomaan sillä, ettei valittajan vaatimusta kriisinratkaisupäätöksen osittaisesta kumoamisesta voida ottaa tutkittavaksi.

D) Määräyksessä jätetään korvausvaatimus tutkimatta.

13.    Määräyksessä (66 kohta) perustellaan valittajan esittämän korvausvaatimuksen tutkimatta jättäminen yksinomaan sillä, ettei vaatimusta BPEF:n joukkovelkakirjojen Banco Popularin osakkeiksi muuntamisen kumoamisesta voida ottaa tutkittavaksi.

____________