UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTIN MÄÄRÄYS
15 päivänä marraskuuta 2018 (*)
Nopeutettu menettely
Asiassa C-619/18,
jossa on kyse SEUT 258 artiklaan perustuvasta jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämistä koskevasta kanteesta, joka on nostettu 2.10.2018,
Euroopan komissio, asiamiehinään K. Banks, H. Krämer ja S. L. Kaleda,
kantajana,
vastaan
Puolan tasavalta, asiamiehenään B. Majczyna,
vastaajana,
UNIONIN TUOMIOISTUIMEN PRESIDENTTI,
kuultuaan esittelevä tuomari A. Prechalia ja julkisasiamies E. Tanchevia,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 Euroopan komissio vaatii kanteessaan unionin tuomioistuinta toteamaan, että Puolan tasavalta ei ole noudattanut SEU 19 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisia velvoitteitaan, koska yhtäältä se on alentanut Sąd Najwyższyn (ylin tuomioistuin, Puola) tuomareiden eläkeikää ja soveltanut kyseistä muutosta tuomareihin, jotka ovat tulleet kyseisen tuomioistuimen palvelukseen ennen 3.4.2018, ja toisaalta antanut Puolan tasavallan presidentille harkintavaltaa sallia Sąd Najwyższyn tuomareiden jatkaa lainkäyttötehtäviensä aktiivista hoitamista.
2 Puolan tasavallan presidentti allekirjoitti 20.12.2017 ylimmästä tuomioistuimesta 8.12.2017 annetun lain (ustawa o Sądzie Najwyższym) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 5), joka tuli voimaan 3.4.2018. Kyseistä lakia on muutettu tämän jälkeen useaan kertaan.
3 Ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 37 §:n mukaan Sąd Najwyższyn tuomareiden eläkeikä alennettiin 65 vuoteen. Alennettua eläkeikää sovelletaan kaikkiin kyseisen tuomioistuimen tuomareihin ja myös niihin, jotka on nimitetty kyseiseen tuomioistuimeen ennen mainitun lain voimaantuloa.
4 Se, että Sąd Najwyższyn tuomarit voivat jatkaa tehtäviensä aktiivista hoitamista täytettyään 65 vuotta, edellyttää, että kyseiset tuomarit toimittavat ilmoituksen halustaan jatkaa tehtäviensä hoitamista sekä todistuksen, jonka mukaan heidän terveydentilansa sallii heidän toimia tuomioistuimen jäseninä, ja että Puolan tasavallan presidentti antaa siihen luvan. Tätä tehtävien hoitamisen jatkamista säännellään ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 37 §:ssä.
5 Ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 111 §:n 1 momentin mukaan Sąd Najwyższyn tuomarit, jotka ovat täyttäneet 65 vuotta kyseisen lain voimaantulopäivänä tai viimeistään 3.7.2018, siirtyvät eläkkeelle 4.7.2018, paitsi jos he ovat toimittaneet viimeistään 3.5.2018 edellä olevassa kohdassa mainitun ilmoituksen ja todistuksen ja jos Puolan tasavallan presidentti on antanut heille luvan jatkaa tehtäviensä hoitamista kyseisen tuomioistuimen palveluksessa. Yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain, ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta 10.5.2018 annetun lain (ustawa o zmianie ustawy – Prawo o ustroju sądów powszechnych, ustawy o Sądzie Najwyższym oraz niektórych innych ustaw) (Dz. U. 2018, järjestysnumero 1045) 5 § sisältää itsenäisiä säännöksiä, joilla säännellään menettelyä, jota sovelletaan eläkeiän viimeistään 3.7.2018 saavuttaneiden Sąd Najwyższyn tuomareiden lainkäyttötehtävien aktiivisen hoitamisen jatkamiseen.
6 Ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 111 §:n 1a momentin mukaan Sąd Najwyższyn tuomarit, jotka täyttävät 65 vuotta 4.7.2018–3.4.2019, siirtyvät eläkkeelle 3.4.2019, paitsi jos he toimittavat ennen 3.4.2019 tämän määräyksen 4 kohdassa mainitun ilmoituksen ja todistuksen ja jos Puolan tasavallan presidentti antaa heille luvan jatkaa tehtäviensä hoitamista kyseisen tuomioistuimen palveluksessa.
7 Ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 37 §:n 1 momentissa säädetään sellaisten Sąd Najwyższyn tuomareiden osalta, jotka on nimitetty ennen 3.4.2018 ja jotka täyttävät 65 vuotta 3.4.2019 jälkeen, että kyseisten tuomareiden lainkäyttötehtävien aktiivisen hoitamisen jatkamiseen sen jälkeen, kun he ovat täyttäneet 65 vuotta, sovelletaan yleistä järjestelmää, joka edellyttää tämän määräyksen 4 kohdassa mainitun ilmoituksen ja todistuksen toimittamista ja Puolan tasavallan presidentin lupaa.
8 Kuten unionin tuomioistuimelle toimitetusta asiakirja-aineistosta ilmenee, riidanalaisten kansallisten säännösten mukaan on niin, että kun Puolan tasavallan presidentti tekee päätöksensä Sąd Najwyższyn tuomareiden lainkäyttötehtävien aktiivisen hoitamisen jatkamisesta, häntä eivät sido mitkään kriteerit eikä hänen päätöstään voida valvoa tuomioistuimissa.
9 Kyseisestä asiakirja-aineistosta ilmenee lopuksi myös, että ylimmästä tuomioistuimesta annetussa laissa Puolan tasavallan presidentille annetaan valtuus päättää vapaasti 3.4.2019 mennessä Sąd Najwyższyn tuomareiden lukumäärän lisäämisestä.
10 Komissio teki unionin tuomioistuimen kirjaamoon 2.10.2018 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla myös välitoimihakemuksen SEUT 279 artiklaan ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 160 artiklan 2 ja 7 kohtaan perustuvista välitoimista määräämiseksi siihen asti, kunnes unionin tuomioistuin antaa ratkaisun pääasiassa.
11 Unionin tuomioistuimen varapresidentti määräsi 19.10.2018 annetulla määräyksellä työjärjestyksen 160 artiklan 7 kohdan nojalla jo ennen kuin Puolan tasavalta oli esittänyt huomautuksensa välitoimista, että Puolan tasavallan on välittömästi ja määräyksen, jolla mainittu välitoimimenettely päätetään, antamiseen asti
– lykättävä ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain 37 §:n 1–4 momentin ja 111 §:n 1 ja 1a momentin, yleisten tuomioistuinten organisaatiosta annetun lain, ylimmästä tuomioistuimesta annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta annetun lain 5 §:n sekä kaikkien muiden näiden säännösten nojalla toteutettujen toimenpiteiden soveltamista
– toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Sąd Najwyższyn tuomarit, joita mainitut säännökset koskevat, voivat hoitaa tehtäviään samassa virassa siten, että heillä on sama asema ja samat oikeudet ja että heihin sovelletaan samoja palvelussuhteen ehtoja, jotka heillä oli tai joita heihin sovellettiin ennen 3.4.2018, jolloin ylimmästä tuomioistuimesta annettu laki tuli voimaan
– pidättäydyttävä kaikista toimenpiteistä, joilla nimitetään Sąd Najwyższyn tuomareita niiden tuomarien sijalle, joita jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen perustana ja pääasian kanteen kohteena olevat säännökset koskevat, ja kaikista toimenpiteistä, joilla nimitetään uusi kyseisen tuomioistuimen ensimmäinen presidentti tai ilmoitetaan henkilö, jonka tehtävänä on johtaa mainittua tuomioistuinta sen ensimmäisen presidentin sijasta uuden ensimmäisen presidentin nimittämiseen saakka, ja
– ilmoitettava komissiolle viimeistään kuukausi kyseisten toimenpiteiden määräämisestä annetun määräyksen tiedoksiantamisen jälkeen ja sen jälkeen säännöllisesti joka kuukausi kaikista niistä toimenpiteistä, jotka se on toteuttanut noudattaakseen täysimääräisesti tätä määräystä.
12 Komissio pyysi unionin tuomioistuimen kirjaamoon 2.10.2018 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla työjärjestyksen 133 artiklan 1 kohdan nojalla unionin tuomioistuinta myös käsittelemään tämän asian nopeutetussa menettelyssä.
13 Työjärjestyksen 133 artiklan 1 kohdan mukaan unionin tuomioistuimen presidentti voi kantajan tai vastaajan pyynnöstä vastapuolta, esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan päättää, että asia käsitellään kyseisen työjärjestyksen määräyksistä poiketen nopeutetussa menettelyssä, jos asian laatu edellyttää sen käsittelemistä mahdollisimman nopeasti.
14 Kun unionin tuomioistuimen presidentti tiedusteli mainitun määräyksen mukaisesti asiasta Puolan tasavallalta, tämä totesi vastustavansa nyt esillä olevan asian käsittelemistä nopeutetussa menettelyssä.
15 Komissio väittää pyyntönsä tueksi, että väitteet, jotka se esittää kanteessaan, perustuvat sellaisten takeiden loukkaamiseen, joilla voidaan varmistaa jäsenvaltion ylimmän oikeusasteen riippumattomuus, ja että järjestelmään liittyvät epäilyt, joita kyseiset väitteet kuvaavat, ovat omiaan aiheuttamaan oikeudellista epävarmuutta ja estämään unionin oikeusjärjestelmän moitteettoman toiminnan, joten asia on ratkaistava nopeasti, jotta kyseinen epävarma kausi kestäisi mahdollisimman lyhyen aikaa.
16 Kun otetaan yhtäältä huomioon kansallisten ylimpien tuomioistuinten erityiset tehtävät ja niiden ratkaisuilla kansallisessa oikeusjärjestyksessä oleva arvovalta sekä niitä SEUT 267 artiklan kolmannen kohdan nojalla koskeva erityinen velvollisuus, kyseisillä tuomioistuimilla on näet keskeinen tehtävä unionin oikeuden soveltamista koskevassa järjestelmässä. Epäilyt siitä, noudatetaanko tällaisten tuomioistuinten osalta riippumattomuutta koskevia takeita, voivat estää kyseisiä tuomioistuimia hoitamasta tätä tehtävää täysimääräisesti. Nämä samat epäilyt voivat toisaalta myös horjuttaa jäsenvaltioiden ja näiden tuomioistuinten välistä keskinäistä luottamusta, jota edellytetään, jotta vastavuoroisen tunnustamisen periaate, jolla on keskeinen asema lukuisten vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevien unionin oikeuden toimien osalta, voi toimia.
17 Puolan hallitus on puolestaan sitä mieltä, että se, että asian käsittelemistä nopeutetussa menettelyssä koskeva komission pyyntö hyväksytään, johtaisi sen puolustautumisoikeuksien perusteettomaan rajoittamiseen. Se huomauttaa aluksi, että koska asiassa tulee esiin merkittäviä periaatteellisia kysymyksiä ja lisäksi sen tutkittavaksi ottamisen osalta voidaan esittää väitteitä, olisi näet vaikeasti ajateltavissa, että vastaajavaltio voi esittää kaikki näiltä eri kohdin edellytetyt argumentit yhdessä ainoassa kirjelmässä ja että menettelyssä ei toimiteta vastauskirjelmiä. On lisäksi myös tärkeää, että mahdolliset väliintulijat voivat esittää huomautuksia tällaisista periaatteellisista kysymyksistä. Komissio on Puolan hallituksen mukaan lopuksi viivytellyt asian saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi, eikä kyseistä viivettä voida tätä nykyä hyvittää tällaisella vastaajavaltion menettelyllisten oikeuksien rajoittamisella.
18 Puolan hallitus huomauttaa riidanalaisten kansallisten säännösten Sąd Najwyższyn riippumattomuudelle väitetysti aiheuttamasta uhasta, ettei komissio ole esittänyt mitään konkreettista seikkaa, joka voi tukea tällaisen uhkan todellisuutta tai tarkentaa sen laajuutta, eikä se ole osoittanut, miltä osin unionin oikeusjärjestyksen moitteeton toiminta voisi vaarantua, jos asiaa ei käsitellä nopeutetussa menettelyssä. Komission riitauttamat toimenpiteet voivat johtaa ainoastaan muutamien Sąd Najwyższyn tuomareiden eläkkeelle siirtymiseen, millä ei voi olla vaikutusta kyseisen tuomioistuimen toimimiseen ja lainkäyttötoimintaan, kyseisellä tuomioistuimella olevaan mahdollisuuteen esittää kysymyksiä unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan nojalla, sellaisten tuomareiden, jotka eivät ole saavuttaneet eläkeikää, antamiin ratkaisuihin perustuvien oikeudellisten suhteiden varmuuteen eikä lopuksi Sąd Najwyższyn kykyyn toimia sen jäsenvaltioiden välisen oikeudellisen yhteistyön puitteissa, johon mainittu tuomioistuin joutuu lisäksi osallistumaan yleisistä tuomioistuimista poiketen vain harvoin.
19 Ensimmäiseksi on todettava siitä, onko nyt esillä oleva asia laadultaan sellainen, että se edellyttää sen käsittelemistä mahdollisimman nopeasti työjärjestyksen 133 artiklan 1 kohdan nojalla, että komissio väittää nyt käsiteltävässä kanteessa, että viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset, jotka koskevat sen iän alentamista, jossa Sąd Najwyższyn jäsenet siirtyvät eläkkeelle, ja niitä edellytyksiä, joilla mainitut tuomarit voivat mahdollisesti kyseisen iän ylitettyään saada luvan hoitaa edelleen tehtäviään, ovat tämän määräyksen 1 kohdassa mainittujen unionin primäärioikeuden määräysten vastaisia.
20 Nyt käsiteltävä jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamista koskeva kanne on erityisesti nostettu niiden epäilyjen vuoksi, joita komissiolla on Sąd Najwyższyn kyvystä sinällään antaa näiden lainsäädäntömuutosten johdosta edelleen ratkaisuja kunnioittaen jokaisella yksityisellä olevaa perusoikeuskirjan 47 artiklassa vahvistettua perusoikeutta riippumattomaan tuomioistuimeen.
21 On huomautettava, että tuomareiden riippumattomuuden vaatimus on osa oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä koskevan perusoikeuden keskeistä sisältöä, ja kyseisellä oikeudella on ensisijainen merkitys sen takaajana, että suojataan kaikkia niitä oikeuksia, joita yksityisillä on unionin oikeuden nojalla, ja että turvataan ne jäsenvaltioille yhteiset arvot, jotka on vahvistettu SEU 2 artiklassa ja joihin kuuluu muun muassa oikeusvaltiota koskeva arvo (tuomio 25.7.2018, Minister for Justice and Equality (Tuomioistuinjärjestelmän puutteet), C‑216/18 PPU, EU:C:2018:586, 48 kohta).
22 Riidanalaisia kansallisia säännöksiä koskevalla epävarmuudella voi lisäksi olla myös vaikutusta sen tuomioistuinten välisen yhteistyön järjestelmän toiminnalle, jota edustaa SEUT 267 artiklan mukainen ennakkoratkaisumenettely, joka on Euroopan unionin tuomioistuinjärjestelmän, jossa kansallisten tuomioistuinten ja etenkin asiaa ylimpänä oikeusasteena käsittelevien tuomioistuinten riippumattomuus on keskeistä, kantava voima (ks. vastaavasti lausunto 2/13 (Unionin liittyminen ihmisoikeussopimukseen) 18.12.2014, EU:C:2014:2454, 176 kohta; tuomio 27.2.2018, Associação Sindical dos Juízes Portugueses, C-64/16, EU:C:2018:117, 43 kohta ja unionin tuomioistuimen presidentin määräys 26.9.2018, Zakład Ubezpieczeń Społecznych, C-522/18, ei julkaistu, EU:C:2018:786, 15 kohta).
23 Toiseksi on huomautettava heti alkuun siitä Puolan tasavallan väitteestä, jonka mukaan sen puolustautumisoikeuksia heikennetään, jos pyyntö asian käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä hyväksytään, että – kuten työjärjestyksen 134 artiklan 1 kohdasta ilmenee – tällaista menettelyä sovellettaessa kannetta ja vastinetta voidaan täydentää vastauksella ainoastaan, jos unionin tuomioistuimen presidentti esittelevää tuomaria ja julkisasiamiestä kuultuaan pitää sitä tarpeellisena.
24 Tältä osin on kuitenkin korostettava, että olettaen, että unionin tuomioistuimen presidentti ei anna lupaa vastauksen jättämiseen – mistä ei ole vielä tehty päätöstä –, asiassa ei ilmene, miten vastaaja voisi tällaisen vastauksen ja siis sellaisten argumenttien ja yksityiskohtien puuttuessa, joilla täydennetään niitä kanteessa esitettyjä väitteitä ja yksityiskohtia, joihin vastaajalla on ollut kaikki mahdollisuudet vastata vastineessaan, väittää, että sen puolustautumisoikeuksia on heikennetty siitä syystä, ettei se ole voinut toimittaa vastausta. Lisäksi on huomautettava, että jäsenyysvelvoitteiden noudattamatta jättämisen toteamista koskevia menettelyjä unionin tuomioistuimessa edeltää oikeudenkäyntiä edeltävä menettely, jonka kuluessa asianosaisilla on tilaisuus esittää se argumentaatio ja kehittää sitä, ja niiden on tämän jälkeen kehitettävä sitä unionin tuomioistuimessa siinä tapauksessa, että menettely saatetaan vireille viimeksi mainitussa tuomioistuimessa.
25 Edellä esitetyn perusteella sellaisella unionin tuomioistuimen vastauksella, joka annetaan mahdollisimman nopeasti, voidaan oikeusvarmuuden turvaamiseksi poistaa niin unionin kuin asianomaisen jäsenvaltion intressin mukaisesti epävarmuudet, jotka koskevat unionin oikeuden perustavanlaatuisia kysymyksiä ja jotka liittyvät etenkin mahdolliseen puuttumiseen tiettyihin unionin oikeudessa taattuihin perusoikeuksiin ja vaikutuksiin, joita kyseisen oikeuden tulkinnalla voi olla mainitun jäsenvaltion ylimmän tuomioistuimen itse kokoonpanon ja toimintaedellytysten osalta (ks. vastaavasti unionin tuomioistuimen presidentin määräys 26.9.2018, Zakład Ubezpieczeń Społecznych, C-522/18, ei julkaistu, EU:C:2018:786, 15 kohta).
26 Unionin tuomioistuimen käsiteltävänä on tosin vielä komission tekemä välitoimihakemus SEUT 279 artiklaan ja työjärjestyksen 160 artiklan 2 kohtaan perustuvista välitoimista määräämiseksi. Kuten tämän määräyksen 11 kohdassa on huomautettu, unionin tuomioistuimen varapresidentti on kuitenkin 19.10.2018 annetulla määräyksellä, joka on annettu sen jälkeen, kun Puolan tasavalta on esittänyt huomautuksensa asian käsittelemistä nopeutetussa menettelyssä koskevasta pyynnöstä, määrännyt kyseisen työjärjestyksen 160 artiklan 7 kohdan nojalla komission pyytämistä välitoimista, jotka ovat voimassa siihen asti, kunnes määräys, jolla välitoimimenettely saatetaan päätökseen, annetaan. On siis todettava, että jos unionin tuomioistuimen on tulevassa määräyksessä pidettävä voimassa kyseistä määräystä odotettaessa toteutetut välitoimet, olisi mainitun jäsenvaltion itsensä kaikkien etujen mukaista, että nyt käsiteltävän asian päämenettely saadaan päätökseen viipymättä, jotta mainituista toimenpiteistä voidaan luopua ja jotta kyseisessä asiassa esiin tulleet kysymykset ratkaistaan lopullisesti, jollei tältä osin tehtävistä päätöksistä muuta johdu.
27 On joka tapauksessa korostettava, että välitoimihakemuksen kohde ja täytäntöönpanon edellytykset eivät ole samat kuin kyseisen työjärjestyksen 133 artiklassa määrätyn nopeutetun menettelyn (unionin tuomioistuimen presidentin määräys 11.10.2017, komissio v. Puola, C-441/17, ei julkaistu, EU:C:2017:794, 15 kohta).
28 Nyt käsiteltävässä tapauksessa on kuitenkin ilmeistä, että nopeutetun menettelyn soveltaminen on nyt käsiteltävän asian laadun vuoksi tämän määräyksen 19–25 kohdassa esitetyistä syistä perusteltua, jollei päätöksistä, jotka tehdään määräyksessä, jolla välitoimimenettely saatetaan päätökseen, muuta johdu.
29 Asia C-619/18 on siis käsiteltävä nopeutetussa menettelyssä.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuimen presidentti on määrännyt seuraavaa:
1) Asia C-619/18 käsitellään Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 a artiklassa ja unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 133 artiklassa määrätyssä nopeutetussa menettelyssä.
2) Oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.
Allekirjoitukset