VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

25 päivänä toukokuuta 2011

Asia F-22/10

Luis María Bombín Bombín

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Henkilökohtaisista syistä myönnetty virkavapaus – Vuosiloma – Loman siirtäminen – Virkamies, joka on lopettanut työskentelyn – Taloudellinen korvaus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Luis María Bombín Bombín vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan komission päätöksen, jolla hänelle myönnettiin hänen eläkkeelle siirtymisensä yhteydessä taloudellinen korvaus, joka laskettiin 29 pitämättömän vuosilomapäivän perusteella.

Ratkaisu:      Kanne hylätään ja kantaja vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Lomat – Vuosiloma – Kaikkien pitämättömien lomapäivien siirtäminen seuraavalle vuodelle – Edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 1 e artiklan 2 kohta; liitteessä V olevan 4 artiklan ensimmäinen alakohta; Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/88 7 artiklan 1 kohta)

2.      Virkamiehet – Lomat – Vuosiloma – Työskentelyn lopettaminen lopullisesti henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapauden jälkeen – Pitämättömistä lomapäivistä maksettava korvaus – Myöntämisedellytykset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä V oleva 4 artikla)

3.      Virkamiehet – Periaatteet – Luottamuksensuoja – Edellytykset – Allekirjoittamaton henkilökohtainen loma-asiakirja – Asiakirja, joka ei luo perusteltua luottamusta

1.      Henkilöstösääntöjen liitteessä V olevan 4 artiklan ensimmäisen alakohdan mukaan kalenterivuoden aikana saavutettu vuosilomaoikeus on pääsääntöisesti käytettävä tämän saman vuoden aikana. Tästä samasta säännöksestä seuraa kuitenkin myös, että virkamiehellä on oikeus siirtää kaikki kalenterivuoden aikana pitämättömät lomapäivät seuraavaan vuoteen, jos hän ei ole voinut pitää koko vuosilomaansa yksikön tarpeista johtuvista syistä.

Kun otetaan huomioon vuosilomaoikeuden tavoite, kaikkien pitämättömien lomapäivien siirtäminen voi olla perusteltua myös muista, yksikön tarpeisiin liittymättömistä syistä. Asian laita on täten erityisesti silloin kun virkamies, joka on ollut sairauslomalla koko kalenterivuoden tai osan siitä, ei tästä syystä ole voinut käyttää oikeuttaan vuosilomaan. Tietyistä työajan järjestämistä koskevista seikoista annetun direktiivin 2003/88, jota henkilöstösääntöjen 1 e artiklan 2 kohdan mukaisesti sovelletaan virkamiehiin, 7 artiklan 1 kohtaa on nimittäin tulkittava siten, että siinä taataan virkamiehelle, joka ei sairausloman takia ole voinut käyttää oikeuttaan vuosilomaan kalenterivuoden aikana, mahdollisuus käyttää tämä vuosiloma kyseisen kalenterivuoden päättymisen jälkeen.

Kun sitä, ettei virkamies ole voinut käyttää vuosilomaansa kokonaan ennen kuluvan kalenterivuoden päättymistä, ei ole perusteltu yhdelläkään edellä mainituista syistä, liittyivät ne yksikön tarpeisiin tai eivät, pitämättömästä vuosilomasta voidaan siirtää seuraavaan vuoteen enintään 12 päivää.

(ks. 27–29 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat C‑350/06 ja C‑520/06, Schultz-Hoff, 20.1.2009, 43 ja 55 kohta ja asia C‑277/08, Vicente Pereda, 10.9.2009, 22–25 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑120/07, Strack v. komissio, 15.3.2011, 55–58 kohta

2.      Virkamiehellä, joka on ennen eläkkeelle jäämistään ottanut virkavapautta henkilökohtaisista syistä, on oikeus saada korvausta useammasta kuin 12 pitämättömästä lomapäivästä vain jos on osoitettu, ettei hän ei ollut voinut ennen henkilökohtaisista syistä myönnetyn virkavapautensa alkamista pitää koko vuosilomaansa yksikön tarpeista johtuvista syistä.

Tältä osin se seikka, että virkamies on ottanut virkavapautta henkilökohtaisista syistä, ei voi olla peruste kaikkien ennen kyseistä päivää pitämättömien lomapäivien siirtämiselle, koska virkamiehelle myönnettiin virkavapaus hänen omasta pyynnöstään. Näin ollen pitämättömistä lomapäivistä, joita asianomaisella oli hänen palvelussuhteensa päättyessä, on siirretty seuraaviin vuosiin enintään 12 päivää henkilöstösääntöjen liitteessä V olevassa 4 artiklassa säädetyn mukaisesti.

(ks. 30, 31 ja 33 kohta)

3.      Oikeus vaatia luottamuksensuojaa, joka on yksi Euroopan unionin perustavanlaatuisista periaatteista, koskee kaikkia yksityisiä oikeussubjekteja, jotka ovat tilanteessa, josta käy ilmi, että eurooppalainen hallinto on valtuutetuista ja luotettavista lähteistä peräisin olevilla täsmällisillä, ehdottomilla ja yhtäpitävillä vakuutteluilla luonut tälle henkilölle perusteltuja odotuksia. Tältä osin henkilökohtaisen loma-asiakirjan, jota ei ole allekirjoitettu, ei voida katsoa olevan peräisin riittävän luotettavasta ja valtuutetusta lähteestä. Vaikka oletettaisiin, että tämän asiakirjan voidaan katsoa olevan peräisin tällaisesta lähteestä, siinä ei osoiteta, että hallinto on tehnyt virallisen kannanoton virkamiehen kaikkien pitämättömien lomapäivien siirtämisestä seuraaviin vuosiin.

(ks. 32 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑329/03, Ricci v. komissio, 16.3.2005, 79 kohta