VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

29 päivänä syyskuuta 2009

Asia F-102/07

Petrus Kerstens

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Vuosien 2004, 2005 ja 2006 ylennyskierrokset – Etusijapisteiden myöntäminen – Pääjohtajien myöntämät etusijapisteet – Tunnustuksena toimielimen edun mukaisesti tehdystä työstä myönnetyt etusijapisteet – Syrjintäkiellon periaate – Perusteluvelvollisuus

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Petrus Kerstens vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan seuraavat päätökset: 23.11.2005 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen myöntää hänelle kolme etusijapistettä kunkin pääosaston – tässä tapauksessa henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston – käytettäviksi annetuista etusijapisteistä vuoden 2004 ylennyskierroksella (Hallinnollisia tiedotuksia nro 85-2005, 23.11.2005); 23.11.2005 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen myöntää hänelle nolla pääosaston etusijapistettä vuoden 2005 ylennyskierroksella (Hallinnollisia tiedotuksia nro 85-2005); 17.11.2006 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen myöntää hänelle nolla pääosaston etusijapistettä vuoden 2006 ylennyskierroksella (Hallinnollisia tiedotuksia nro 55-2006, 17.11.2006); 17.11.2006 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen myöntää hänelle nolla etusijapistettä tunnustuksena toimielimen edun mukaisesti tehdystä työstä vuoden 2006 ylennyskierroksella (Hallinnollisia tiedotuksia nro 55-2006); 15.6.2007 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen hylätä 16.2.2007 ja 22.2.2007 tehdyt valitukset.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu – Yksityiskohtaiset menettelysäännöt – Komission käyttöön ottama järjestelmä – Etusijapisteiden myöntäminen pääosastoissa

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla)

2.      Virkamiehet – Ylennys – Ansioiden vertailu – Yksityiskohtaiset menettelysäännöt – Komission käyttöön ottama järjestelmä – Etusijapisteiden myöntäminen – Perusteet

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla)

1.      Komission antamilla, henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisillä täytäntöönpanosäännöksillä on tarkoitus niiden 5 artiklan 1 kohdasta ilmenevällä tavalla palkita ansioituneimpina pidettävät virkamiehet ja erityisesti virkamiehet, jotka ovat edistäneet tuloksiin pääsyä tavalla, joka ylittää heidän omat tavoitteensa tai jotka ovat työskennelleet erityisen ahkerasti ja saavuttaneet loistavia tuloksia tehtäviä hoitaessaan heidän urakehityskertomuksistaan ilmenevällä tavalla. Pääosaston käytettäviksi annetut ”suuret” etusijapisteet eli etusijapisteet 6–10 jaetaan yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti sellaisten tehokkaimpien virkamiesten kesken, joilla on poikkeukselliset ansiot, kun taas ”pienet” etusijapisteet eli etusijapisteet 0–4 jaetaan kyseisen säännöksen mukaisesti niiden muiden virkamiesten kesken, joita pidetään yleisissä täytäntöönpanosäännöksissä mainittujen edellytysten valossa ansioituneina.

Etusijapisteiden myöntämisen on siten perustuttava kyseisten virkamiesten erityisiin ansioihin liittyviin seikkoihin, ja ”suuret” etusijapisteet on varattu virkamiehille, joilla on poikkeukselliset ansiot.

Tästä seuraa, että pääosastolla ei ole minkäänlaista velvollisuutta käyttää kokonaan sille varattua kiintiötä sen myöntäessä ”suuria” etusijapisteitä.

Yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklan 3 kohdassa, jonka mukaan kukin pääosasto käyttää lähtökohtaisesti kokonaan käytettävissään olevat etusijapisteet, täsmennetään kuitenkin alaviitteessä, että tämä säännös ei kyseenalaista ansioiden keston arviointia koskevaa periaatetta, etenkään supistetuissa henkilöstöryhmissä, joissa etusijapisteiden käyttämättä jättäminen voi olla perusteltua.

(ks. 65–68 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑311/04, Buendía Sierra v. komissio, 19.10.2006 (Kok., s. II‑4137, 290 kohta); asia T‑261/04, Crespinet v. komissio, 3.5.2007 (Kok. H., s. I‑A‑2‑0000 ja II‑A‑2‑0000, 57 kohta) ja asia T‑385/04, Valero Jordana v. komissio, 1.4.2009 (Kok. H., s. I‑A‑2‑0000 ja II‑A‑2‑0000, 130 kohta)

2.      Vaikka palvelusajan pituudella tietyssä palkkaluokassa voi olla merkitystä myönnettäessä kunkin pääosaston käytettäväksi annettuja etusijapisteitä yhtä ansioituneille virkamiehille silloin, kun etusijapisteitä ei ole riittävästi, ansioituneisuus on ratkaiseva peruste. Ratkaisevan merkityksen antaminen palvelusajan pituudelle etusijapisteiden myöntämistä koskevassa päätöksessä olisi vastoin henkilöstösääntöjen 45 artiklaa ja komission antamien, kyseisen 45 artiklan yleisten täytäntöönpanosäännösten 5 artiklaa, sillä 5 artiklassa ei viitata lainkaan palvelusajan pituuteen etusijapisteiden myöntämisperusteena.

(ks. 140 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑502/04, Lopparelli v. komissio, 4.7.2007 (Kok. H., s. I-A-2-0000 ja II-A-2-0000, 89 kohta) ja em. asia Valero Jordana v. komissio, 145 kohta