Language of document :

Valitus, jonka ACTC GmbH on tehnyt 14.11.2018 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto) asiassa T-94/17, ACTC v. EUIPO, 13.9.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-714/18 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittajat: ACTC GmbH (edustajat: V. Hoene, D. Eickemeier ja S. Gantenbrink, Rechtsanwälte)

Muu osapuoli: Euroopan unionin teollisoikeuksien virasto (EUIPO), Taiga AB

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

Kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-94/17 13.9.2018 antaman tuomion ja kumoaa EUIPO:n asiassa R 693/2015-4 tekemän päätöksen;

vaihtoehtoisesti

kumoaa ensimmäisessä luetelmakappaleessa mainitun tuomion ja palauttaa asian unionin yleiseen tuomioistuimeen

ja

velvoittaa EUIPO:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Unionin yleinen tuomioistuin on rikkonut tavaramerkkiasetuksen 8 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 42 artiklan 2 kohtaa usein tavoin vahvistamalla, että merkit ja – käytöstä esitettyä näyttöä virheellisesti arvioituaan – tavarat ovat samankaltaisia. Kyseisten tavaramerkkien välillä ei ollut sekaannusvaaraa.

Unionin yleinen tuomioistuin katsoi virheellisesti, että väliintulija oli täyttänyt käytölle asetetut edellytykset luokkaan 25, johon aikaisempi tavaramerkki on rekisteröity, kuuluvien tavaroiden osalta. Kyseiset edellytykset täyttyivät vain tavaroiden ”vaatteet; ulkoiluvaatteet, alusvaatteet, päähineet ja hatut, hansikkaat; vyöt ja sukat; kaikkia edellä mainittuja tavaroita käytetään pelkästään erityisinä tuulen- ja sateenpitävinä ulkoiluvaatteina suojana kylmältä, tuuliselta ja/tai sateiselta säältä; työhaalarit”. Päinvastoin kuin unionin yleinen tuomioistuin totesi, tämä on luokkaan 25 kuuluvien tavaroiden itsenäinen alaluokka, joten käyttöä koskeva näyttö oli esitetty vain näiden luokkaan 25 kuuluvien tavaroiden osalta.

Unionin yleinen tuomioistuin teki käytölle asetettuja vaatimuksia koskevan virheellisen arvioinnin vuoksi virheellisen päätelmän, jonka mukaan molempien tavaramerkkien luetteloissa esiintyvät tavarat ”vaatteet” ja ”päähineet” olivat samanlaisia.

Unionin yleinen tuomioistuin päätti virheellisesti, että valituslautakunta oli ollut oikeassa katsoessaan, että kyseiset merkit olivat ulkonäöltään samankaltaisia, koska ne olivat samanpituisia ja niillä oli neljä yhteistä kirjainta. Unionin yleinen tuomioistuin ei käsitellyt valittajan esille tuomia seikkoja, jotka liittyivät riidanalaisen tavaramerkin epätavalliseen koostumukseen (epäsymmetriset konsonantit ja epätavallinen tavu ”igh”) ja tämän vaikutukseen ulkonäön samankaltaisuuteen. Keskivertokuluttaja ymmärtää tavaramerkin tietysti yhtenä kokonaisuutena. Riidanalaisen tavaramerkin epätavallinen koostumus vaikuttaa kuitenkin huomattavasti siitä saatavaan kokonaisvaltaiseen vaikutelmaan, mitä unionin yleinen tuomioistuin ei ottanut huomioon.

Unionin yleinen tuomioistuin teki virheen myös päättäessään, että kyseiset tavaramerkit olivat lausuntatavoiltaan samanlaisia, koska valittaja ei ollut esittänyt näyttöä siitä, ettei englanninkielinen yleisö lausunut ensimmäisiä tavuja ”ti” ja ”TAI” samalla tavoin ja etteivät kyseisten merkkien lausuntatavat mitenkään eronneet toisistaan. Päinvastoin, unionin yleinen tuomioistuin totesi ilman mitään näyttöä ja virheellisesti, että kirjainyhdistelmä ”it” lausutaan aina ”tai”. Tämän toteamuksen tueksi ei ollut mitään näyttöä. Englannin kielessä ei ole sanaa ”ti”. Kirjainyhdistelmä lausutaan tämän vuoksi aina kyseiseen sanaan sovellettavien kielisääntöjen mukaisesti. Voimme olla varmoja siitä, että olemassa on lukemattomia sanoja, joissa kirjainyhdistelmä ”ti:tä” ei lausuta ”tai”, kuten ”trick”, ”ticket”, ”till”, ”timbal”, ”timberland”, ”tin”, ”tincture”, ”tinder”, ”tip”, ”trigger” ja monia muita, kuten myös riidanalainen tavaramerkki ”tigha”. Kuuluisassa englantilaisessa lastenkirjassa Nalle Puh yhtenä päähahmona esiintyy eläin, jonka nimi on ”Tigger”, lausutaan [tɪɡə]. Aina kun ”ti:n” jälkeinen vokaali lausutaan lyhyenä, [”ti:tä”] ei siis lausuta ”tai”. Valittaja on sanonut näin alusta alkaen. Kumpikaan, vastaaja eikä väliintulija, eivät ole esittäneet näyttöä siitä, ettei näin olisi. Tämän vuoksi ei ollut valittajan tehtävänä esittää todisteita ilmiselvästä asiasta.

Unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, ettei valittaja ollut onnistunut osoittamaan, että TAIGA:lla on selkeä ja erityinen merkitys merkitykselliselle yleisölle (kuluttajat EU:ssa), kun sitä tarkastellaan kokonaisuutena. Valittaja totesi olevan kiistatonta, että TAIGA on ranskan kielen sanastoon merkitty sana. Sen, että Ranska sijaitsee Etelä-Euroopassa, pitäisi olla kiistatonta ja tunnettua. Kiistattoman maisemallisen kokonsa ja sen merkityksen vuoksi, joka sillä kokonaisuudessaan on maailmalla, TAIGA (erityisesti yhdessä sanaan TUNDRA”) kuuluu yleissivistykseen kaikkialla Euroopassa ja kauempanakin.

Unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytännössä on muutoin todettu olevan riittävää, että sana ymmärretään jossakin osassa Euroopan unionia, kuten italiaa puhuvan yleisön keskuudessa. Unionin yleinen tuomioistuin on tällöin myöntänyt, että ”Granini” ja ”Panini” eroavat käsitteellisesti toisistaan, koska ”Granini” ei tarkoita mitään kun taas ”Panini” merkitsee italialaista voileipää.

Asiassa T-292/01 14.10.2003 annetun tuomion BASS 54 kohdasta, jonka unionin yleinen tuomioistuin mainitsee, ei millään tavoin ilmene, että kyseisen sanan on tultava ymmärretyksi koko Euroopan unionissa. Tämän vuoksi on painotettava, ettei tuomiosta BASS ilmenevä oikeuskäytäntö tue unionin yleisen tuomioistuimen arviointia. Unionin yleinen tuomioistuin on asianmukaisesti todennut, että suuri osa merkityksellisestä yleisöstä Euroopassa tuntee ja ymmärtää sanan TAIGA.

____________