Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Vänersborgs tingsrätt, mark- och miljödomstolen (Ruotsi) on esittänyt 18.6.2019 – Naturskyddsföreningen i Härryda ja Göteborgs Ornitologiska Förening

(asia C-474/19)

Oikeudenkäyntikieli: ruotsi

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Vänersborgs tingsrätt, mark- och miljödomstolen

Pääasian asianosaiset

Valittajat: Naturskyddsföreningen i Härryda ja Göteborgs Ornitologiska Förening

Vastapuolet: Länsstyrelsen i Västra Götalands län ja U.T.B.

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY1 5 artiklaa tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan kielto koskee ainoastaan sellaisia lajeja, jotka on lueteltu luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY liitteessä I tai jotka on uhanalaisia jollakin tasolla tai joiden kanta vähenee pitkällä aikavälillä?

Onko luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY 5 artiklan a–d alakohdassa olevia käsitteitä ”tahallinen tappaminen/häirintä/tuhoaminen” ja luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY2 12 artiklan a–c alakohdassa olevia käsitteitä ”tahallinen tappaminen/häiritseminen/hävittäminen” tulkittava siten, että ne ovat esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan siinä tapauksessa, että toimenpiteen tarkoitus on selvästi muu kuin lajien tappaminen tai häirintä (esimerkiksi metsätaloustoimenpiteet tai maankäyttö), on oltava olemassa vaara siitä, että lajien suojelun taso heikkenee toimenpiteen johdosta, jotta kieltoja sovellettaisiin?

Jos toiseen kysymykseen vastataan osittain siten, että vahinkoa on arvioitava muulla kuin yksilötasolla, jotta kieltoja sovellettaisiin, onko arviointi siinä tapauksessa tehtävä jollakin seuraavista asteikoista tai jollakin näistä tasoista:

a.    kannan tietty maantieteellisesti rajattu osa, sellaisena kuin se on määritelty a alakohdassa, esimerkiksi läänin, jäsenvaltion tai Euroopan unionin rajojen avulla,

b.    kyseessä oleva paikallinen kanta (biologisesti eristetty lajin muista kannoista),

c.    kyseessä oleva metapopulaatio ,

d.    lajin koko kanta kyseessä olevalla lajin levinneisyysalueen luonnonmaantieteellisellä alueella?

Onko luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 12 artiklan d alakohdassa tarkoitetun lisääntymisalueen osalta käsitettä ”hävittäminen/heikentäminen” tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan siinä tapauksessa, että kyseessä olevan lajin elinympäristön jatkuva ekologinen toiminnallisuus yksittäisellä alueella varotoimenpiteistä huolimatta menetetään joko vahingoittamalla, hävittämällä tai heikentämällä, suoraan tai välillisesti, erikseen tai kumulatiivisesti, kieltoa sovelletaan vasta jos kyseessä olevan lajin suojelun taso on vaarassa heikentyä jollakin kolmannessa kysymyksessä mainituista tasoista?

Jos neljänteen kysymykseen vastataan osittain kielteisesti, eli siten, että vahinkoa on arvioitava muulla kuin yksittäisen alueen elinympäristön tasolla, jotta kieltoa sovellettaisiin, onko arviointi siinä tapauksessa tehtävä jollakin seuraavista asteikoista tai jollakin näistä tasoista:

a.    kannan tietty maantieteellisesti rajattu osa, sellaisena kuin se on määritelty a alakohdassa, esimerkiksi läänin, jäsenvaltion tai Euroopan unionin rajojen avulla,

b.    kyseessä oleva paikallinen kanta (biologisesti eristetty lajin muista kannoista),

c.    kyseessä oleva metapopulaatio,

d.    lajin koko kanta kyseessä olevalla lajin levinneisyysalueen luonnonmaantieteellisellä alueella?

Mark- och miljödomstolenin (maa- ja ympäristötuomioistuin) esittämään toiseen ja neljänteen kysymykseen sisältyy kysymys siitä, sovelletaanko direktiiveissä säädettyä tiukkaa suojelua enää lajeihin, joiden osalta direktiivin tavoite (suotuisan suojelun taso) on saavutettu.

____________

1 EUVL 2010, L 20, s. 7.

2 EYVL 1992, L 206, s. 7.