Language of document : ECLI:EU:F:2014:6

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(toinen jaosto)

14 päivänä tammikuuta 2014

Asia F‑60/13

Giorgio Lebedef

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Sairauspoissaolojen rekisteröiminen – Luvaton poissaolo – Nimittävän viranomaisen suorittama vuosilomasta vähentäminen – Hakemuksen tekeminen sähköpostitse – Päätöksen olemassaolo, joka on asianomaisen tiedossa – Sähköpostiviestin avaamatta jättäminen ja tämän päätöksen sisältöön tutustumatta jättäminen hyperlinkkiä napsauttamalla – Tutkittavaksi ottaminen – Määräajat – Sen päivämäärän määrittäminen, josta alkaen asianomaisella oli mahdollisuus tutustua päätökseen

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Giorgio Lebedef vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan implisiittiseksi väitetyn päätöksen hylätä hänen 13.4.2012 tekemänsä hakemus siitä, että Euroopan komissio oikaisisi tietyt hänen poissaolonsa tämän toimielimen henkilöstön lomien hallinnointia koskevaan sisäiseen sovellukseen (jäljempänä SysPer 2), sekä 24.7.2012 tehdyn nimenomaisen päätöksen tästä samasta hakemuksesta (jäljempänä 24.7.2012 tehty päätös) siltä osin kuin se koskee viiden päivän vähentämistä kantajan vuosilomaoikeudesta.

Ratkaisu:      Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Giorgio Lebedef vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan komission oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Alkamisajankohta – Tiedoksianto – Käsite – Sähköpostiviesti, jossa ilmoitetaan päätöksen olemassaolosta ja saatavuudesta, kuuluu käsitteeseen – Huomioon otettava päivämäärä – Päivämäärä, jona virkamiehen on ollut mahdollista tutustua asianmukaisesti päätöksen sisältöön

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Henkilöstökanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat – Hakemuksen hylkäämisestä tehty nimenomainen päätös, jota ei ole riitautettu määräajassa – Myöhempi tiedonanto, jossa viitataan aikaisempaan päätökseen – Määräaikoja ei voida palauttaa

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

1.      Jotta päätös on ilmoitettu asianmukaisesti henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa tarkoitetulla tavalla, ei riitä, että se on annettu sen vastaanottajalle tiedoksi, vaan tällä on täytynyt olla mahdollisuus tutustua sen sisältöön.

Erityisesti tilanteessa, jossa asianomainen henkilö toimii työtehtävissä henkilöstösääntöjen 35 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, on lähtökohtaisesti katsottava, että kun hallinto hyväksyy henkilöstösääntöjen 90 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun hakemuksen jättämisen sähköpostitse, tässä tapauksessa hallinnon tämän henkilön käyttöön antamasta työsähköpostiosoitteesta, hallinto voi oikeutetusti tämän asianomaisen itse valitseman tiedottamistavan vuoksi menettelyjen samankaltaisuuden periaatteeen nojalla ilmoittaa vastauksensa asianomaiselle niin ikään sähköpostilla, joka lähetetään asianomaisen henkilön hakemuksen vastaanottajana olevan nimittävän viranomaisen sähköpostiosoitteesta virkamiehen työsähköpostiosoitteeseen.

Toimielin ei voi olettaa, että sähköpostitse lähetetty sisäinen tiedonanto, tässä tapauksessa sähköpostiviesti, jonka mukaan nimittävän viranomaisen päätös on olemassa ja saatavilla verkossa, saapuu vastaanottajalleen heti, kun tämä on fyysisesti läsnä työpaikallaan. Tällainen olettama voidaan sitä vastoin hyväksyä silloin, kun kyseinen toimielin ei tukeudu pelkkiin aihetodisteisiin vaan myös asianomaisen henkilön itsensä toimittamiin todisteisiin siitä, että hän on saanut työsähköpostiosoitteeseensa vastaanottajana sähköpostiviestin ja että hän on kaiken todennäköisyyden perusteella voinut avata sen ja avaamalla hyperlinkin tutustua asianmukaisesti päätökseen, jonka olemassaolosta oli siten ilmoitettu sähköpostitse.

Sillä, että hallinto ei ole pyytänyt asianomaiselta henkilöltä vahvistusta sähköpostiviestin lukemisesta, ei ole vaikutusta siihen päivämäärään, jona asianomaisella henkilöllä voidaan katsoa olleen mahdollisuus asianmukaisesti tutustua nimittävän viranomaisen päätökseen, kun otetaan huomioon, että kyseinen henkilö on lajitellut sähköpostiviestinsä sen mukaan, mitkä hän on katsonut tärkeiksi ja mihin hän on siten katsonut tarkoituksenmukaiseksi tutustua.

(ks. 39, 42–44, 46 ja 47 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 5/76, Jänsch v. komissio, 15.6.1976, 10 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑71/06, Lebedef-Caponi v. komissio, 25.4.2007, 29–31 ja 34 kohta; asia F‑101/08, Pappas v. komissio, 7.10.2009, 43 kohta ja asia F‑25/10, AG v. parlamentti, 16.12.2010, 38 ja 39 kohta

2.      Hallinnon pelkästään tiedoksi lähettämä sähköpostiviesti virkamiehen hakemuksen hylkäämisestä nimenomaisesti tehdyn päätöksen olemassaolosta, johon virkamies on jättänyt tutustumatta, ei merkitse sitä, että hänen edukseen alkaisi kulua uusi määräaika tästä päätöksestä tehtävälle valitukselle.

Henkilöstösääntöjen 91 artiklan 3 kohdan toinen luetelmakohta koskee kanteen nostamisen määräaikoja virkamiestuomioistuimessa, eikä siihen voida missään tapauksessa vedota sellaisen oikeudellisen fiktion tueksi, jonka mukaan nimenomainen päätös voi väitetyn implisiittisen päätöksen jälkeen aloittaa uudelleen määräajan valituksen tekemiselle ajankohtana, jona valittaja katsoo lopulta sopivaksi tutustua tähän hallinnon nimenomaiseen vastaukseen.

(ks. 51 ja 52 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 23/80, Grasselli v. komissio, 10.12.1980, 18 kohta ja asia C‑12/90, Infortec v. komissio, 21.11.1990, 10 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑288/04, Van Neyghem v. Alueiden komitea, 9.1.2007, 52 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑59/10, Barthel ym. v. yhteisöjen tuomioistuin, 10.5.2011, 27 kohta