VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

11 päivänä joulukuuta 2008

Asia F-83/06

Arno Schell

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Etusijapisteet – Henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleiset täytäntöönpanosäännökset

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Schell vaatii virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan vuosien 2004 ja 2005 ylennyskierroksilla palkkaluokkaan B*8 ylennettyjen virkamiesten luettelot, siltä osin kuin ne eivät sisällä hänen nimeään, sekä näiden päätösten valmistelevat toimet ja toissijaisesti kumoamaan päätökset, joissa vahvistetaan ylennyspisteiden kokonaismäärä vuosien 2004 ja 2005 ylennyskierrosten osalta.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Komission käyttöön ottama ylennysjärjestelmä – Ylennettyjen virkamiesten luettelosta ja virkamiehille annettujen pisteiden vahvistamisesta tehty valitus – Hylkäävä päätös – Perustelut

(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta, 45 artikla ja 90 artiklan 2 kohta)

Komission sisäisellä säännöstöllä käyttöön otetussa ylennysjärjestelmässä, jossa ylennyskierros viedään päätökseen toimella, joka sisältää kaksi erillistä nimittävän viranomaisen päätöstä eli päätöksen ylennettyjen virkamiesten luettelon vahvistamisesta ja päätöksen virkamiesten pisteiden kokonaismäärän vahvistamisesta, kumpikaan näistä päätöksistä ei edellytä perusteluja. Perusteluvelvollisuus täyttyy, jos nimittävä viranomainen perustelee päätöksensä, jossa se hylkää näistä päätöksistä henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan nojalla tehdyn valituksen.

Tältä osin on todettava, että koska ylennykset perustuvat valintaan, nimittävä viranomainen ei ole velvollinen paljastamaan hylätylle hakijalle, miten se on vertaillut häntä ja ylennettyä hakijaa. Tämän vuoksi perusteluvelvollisuuden täyttämiseksi riittää, että valitukseen annetussa vastauksessa mainitaan, miten lainsäädännössä ja henkilöstösäännöissä asetettuja ylennyksen edellytyksiä on sovellettu virkamiehen yksilölliseen tilanteeseen.

(ks. 89 ja 91 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑343/87, Culin v. komissio, 7.2.1990 (Kok., s. I‑225, 13 kohta)

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑11/91, Schloh v. neuvosto, 25.2.1992 (Kok., s. II‑203, 73, 85 ja 86 kohta); asia T‑6/96, Contargyris v. neuvosto, 29.5.1997 (Kok. H., s. I‑A‑119 ja II‑357, 147 ja 148 kohta); asia T‑230/99, McAuley v. neuvosto, 14.6.2001 (Kok. H., s. I‑A‑127 ja II‑583, 50–52 kohta); asia T‑218/02, Napoli Buzzanca v. komissio, 29.11.2005 (Kok. H., s. I‑A‑267 ja II‑1221, 59 kohta) ja asia T‑311/04, Buendía Sierra v. komissio, 19.10.2006 (Kok., s. II‑4137, 147 kohta)