VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

14 päivänä huhtikuuta 2011

Asia F‑82/08

Nicole Clarke ym.

vastaan

sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (tavaramerkit ja mallit) (SMHV)

Henkilöstö – Väliaikaiset toimihenkilöt – Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artikla – Lauseke, jolla päätetään sopimus siinä tilanteessa, että toimihenkilöä ei oteta kilpailun varallaololuetteloon – Avoimet kilpailut OHIM/AD/02/07 ja OHIM/AST/02/07 – Henkilölle vastainen toimi – Periaate, jonka mukaan sopimukset on pantava täytäntöön vilpittömässä mielessä – Huolenpitovelvollisuus – Hyvän hallinnon periaate – Kieliä koskevat vaatimukset – EPSO:n toimivallan puuttuminen – Direktiivi 1999/70/EY – Määräaikainen työ 

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Nicole Clarke, Elisavet Papathanasiou ja Mercedes Periañez-González, jotka ovat SMHV:n väliaikaisia toimihenkilöitä, vaativat virkamiestuomioistuinta erityisesti yhtäältä kumoamaan 7.3.2008 tehdyt SMHV:n päätökset, joissa on hylätty heidän vaatimuksensa, jotka koskevat pääasiallisesti heidän sopimuksiinsa sisältyvän irtisanomislausekkeen, johon sisältyy vaatimus menestyksellisestä osallistumisesta avoimeen kilpailuun, poistamista ja sitä, että SMHV toteaisi, että heidän toistaiseksi voimassa olevat sopimuksensa pysyvät voimassa, ja toisaalta velvoittamaan SMHV:n maksamaan vahingonkorvausta.

Ratkaisu: SMHV:n henkilöstöosaston johtajan 19.12.2007 tekemä päätös ja SMHV:n 7.3.2008 tekemät päätökset kumotaan siltä osin kuin viimeksi mainituilla päätöksillä hylättiin kantajien vaatimukset siitä, että heidän väliaikaisen toimihenkilön sopimuksiinsa sisältyvää irtisanomislauseketta ei sovelleta kilpailuihin OHIM/AD/02/07 ja OHIM/AST/02/07. SMHV velvoitetaan suorittamaan kullekin kantajalle 2 000 euroa vahingonkorvausta. Kanne hylätään muilta osin. SMHV vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja se velvoitetaan korvaamaan kantajien oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Kilpailun kokeisiin hyväksymättä jättämistä koskevasta päätöksestä nostettu kanne – Mahdollisuus vedota kilpailuilmoituksen säännönvastaisuuteen

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta ja 91 artikla)

2.      Virkamiehet – Kanne – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Tutkiminen henkilöstösäännöissä säädettyjen edellytysten valossa

(EY 230 artiklan neljäs kohta; SEUT 263 artiklan neljäs kohta; henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

3.      Virkamiehet – Kanne – Väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen lauseke, jossa asetetaan palvelussuhteen jatkumisen edellytykseksi se, että toimihenkilö otetaan avoimen kilpailun varallaololuetteloon, kuuluu henkilölle vastaisen toimen käsitteen soveltamisalaan

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

4.      Virkamiehet – Yksikköjen organisointi – Samanlaisten tehtävien jako vakinaisia virkoja ja väliaikaisia toimia varten – Hyväksyttävyys

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a ja b alakohta)

5.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen sopimuksen muuttaminen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi ja irtisanomislausekkeen lisääminen sitä tilannetta varten, että toimihenkilöä ei oteta avoimen kilpailun varallaololuetteloon – Muuttaminen voidaan rinnastaa määräaikaisen sopimuksen uudistamiseen

(Direktiivin 1999/70 liitteessä olevan 3 lausekkeen 1 kohta; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohta ja 8 artiklan ensimmäinen kohta)

6.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Toistaiseksi voimassa olevat sopimukset, joihin sisältyy irtisanomislauseke, jota sovelletaan ainoastaan avoimen kilpailun perusteella laadittuun varallaololuetteloon ottamatta jättämisen tapauksessa – Kilpailuilmoitus, jonka mukaan täytettävien toimien lukumäärä on selvästi pienempi kuin kyseisten sopimusten lukumäärä – Lauseketta ei voida soveltaa

7.      Virkamiehet – Kilpailu – Osallistumisedellytykset – Yhdenvertainen kohtelu – Erityistä kielitaitoa koskeva vaatimus – Hyväksyttävyys

8.      Virkamiehet – Kilpailu – Organisaatio – Osallistumisedellytykset ja yksityiskohtaiset säännöt – Nimittävän viranomaisen harkintavalta – Tuomioistuinvalvonta – Rajat

(Henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäinen kohta)

9.      Euroopan henkilöstövalintatoimisto (EPSO) – Virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestettävien kilpailujen kulku – EPSOn rooli – Valintalautakunnan avustaminen – Toissijainen rooli valintalautakunnan rooliin nähden – Henkilöstön valintaa koskevat tehtävät – Puuttuminen

1.      Sekä edeltävän hallinnollisen valituksen että kanteen on henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdan mukaisesti kohdistuttava henkilölle vastaiseen toimeen, jolla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ja välittömästi kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi.

Kun kilpailuilmoitusta tarkasteltaessa otetaan huomioon palvelukseenottomenettelyn erityinen luonne monimutkaisena hallinnollisena toimenpiteenä, joka muodostuu useista peräkkäisistä, toisiinsa läheisesti liittyvistä päätöksistä, kantajalla on oikeus vedota kilpailun kuluessa tapahtuneisiin lainvastaisuuksiin, myös sellaisiin, jotka voivat perustua itse kilpailuilmoituksen tekstiin, kun hän nostaa kanteen myöhemmästä yksittäispäätöksestä, kuten kokeisiin hyväksymättä jättämistä koskevasta päätöksestä. Kilpailuilmoituksesta voidaan myös poikkeustapauksessa nostaa kumoamiskanne, kun se merkitsee henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklassa tarkoitettua kantajalle vastaista päätöstä tilanteessa, jossa siinä asetetaan kantajan hakemuksen poissulkevia edellytyksiä.

(ks. 74 ja 79 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 64/86, 71/86–73/86 ja 78/86, Sergio ym. v. komissio, 8.3.1988, 15 kohta ja asia C‑448/93 P, komissio v. Noonan, 11.8.1995, 17–19 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑60/92, Noonan v. komissio, 16.9.1993, 21 kohta ja asia T‑87/99, Hendrickx v. Cedefop, 13.7.2000, 37 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑19/08, Bennett ym. v. SMHV, 2.7.2009, 65 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja 66 kohta

2.      Virkamiehen kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä arvioidessaan tuomioistuin ei saa soveltaa EY 230 artiklan neljännen kohdan (josta on muutettuna tullut SEUT 263 artiklan neljäs kohta) mukaisia edellytyksiä ja etenkään vaatimusta, jonka mukaan riidanalaisen toimen on koskettava virkamiestä erikseen, eikä myöskään ottaa vaikutteita niistä, koska nämä edellytykset rajoittavat olennaisesti luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä olevan kanneoikeuden, joka koskee yleisesti sovellettavia toimia, käyttämistä, kun otetaan huomioon eri tekijät, joiden perusteella kantaja voidaan yksilöidä. Unionin henkilöstöasioiden riippumattomuuden, joka niillä on tavanomaisiin riita-asioihin, joissa on kyse kumoamisesta ja vahingonkorvauksesta, nähden, mukaisesti on tukeuduttava henkilöstösäännöissä vahvistettuihin tutkittavaksi ottamisen edellytyksiin.

(ks. 75 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 9/75, Meyer-Burckhardt v. komissio, 22.10.1975, 7 kohta; asia 48/76, Reinarz v. komissio ja neuvosto, 17.2.1977, 10 kohta ja asia 401/85, Schina v. komissio, 7.10.1987, 9 kohta

3.      Se, että väliaikaisen toimihenkilön sopimukseen lisätään irtisanomislauseke, jossa palvelussuhteen jatkuminen tehdään riippuvaiseksi siitä, että kyseinen väliaikainen toimihenkilö otetaan Euroopan henkilöstövalintatoimiston järjestämän avoimen kilpailun varallaololuetteloon, on omiaan olemaan kyseiselle toimihenkilölle vastainen ainakin sillä perusteella, että on epävarmaa, otetaanko hänet kyseisen kilpailun perusteella laadittavaan varallaololuetteloon. Tässä tilanteessa toimielimen päätös, jolla hylätään kyseisen väliaikaisen toimihenkilön vaatimus siitä, että hänen sopimukseensa sisältyvä irtisanomislauseke katsotaan pätemättömäksi tai että sitä ei joka tapauksessa sovelleta häneen tietyn kilpailun osalta, minkä seurauksena hän ei ole velvollinen osallistumaan kyseiseen kilpailuun, on henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu henkilölle vastainen toimi.

(ks. 76 kohta)

4.      Mikään ei lähtökohtaisesti estä hallintoviranomaista jakamasta samanlaisia tehtäviä vakinaista virkaa tai henkilöstötaulukkoon sisältyvää väliaikaista toimea varten.

Hallintoviranomaista ei siis voida arvostella siitä, että se on tehnyt muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan b alakohdan nojalla väliaikaisen toimihenkilön sopimuksen ja on tämän jälkeen päättänyt kyseisen sopimuksen yhteisellä sopimuksella ja korvannut sen kyseisten palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla sopimuksella sen mahdollistamiseksi, että asianomainen henkilö voi hoitaa henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi.

(ks. 113 ja 115 kohta)

5.      Toimielin ei ole ylittänyt muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 8 artiklan ensimmäisen kohdan rajoja, kun se on muuttanut väliaikaisen toimihenkilön sopimusta kyseisten palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla poistaakseen sopimuksen määräaikaisuuden ja korvatakseen sen niin sanotulla toistaiseksi voimassa olevuudella ja lisätäkseen siihen irtisanomislausekkeen sitä tilannetta varten, että toimihenkilöä ei oteta kilpailun varallaololuetteloon. Koska lausekkeen lisääminen ei mahdollista sitä, että kyseistä sopimusta voidaan pitää toistaiseksi voimassa olevana sopimuksena siitä riippumatta, mitkä sopimusehdot ovat, tällainen muutos on nimittäin rinnastettava kyseisten palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun väliaikaisen toimihenkilön määräaikaisen sopimuksen ensimmäiseen uudistamiseen määräajaksi.

Lisäksi sopimuksen kesto, kuten Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta annetun direktiivin 1999/70 liitteessä olevan määräaikaista työtä koskevan puitesopimuksen 3 lausekkeen 1 kohdasta ilmenee, voidaan määritellä tietyn päivämäärän umpeutumisen, mutta myös tietyn tehtävän loppuun saattamisen tai tietyn tapahtuman ilmaantumisen, kuten tietyn kilpailun varallaololuettelon laatimisen, perusteella.

(ks. 113, 116, 117 ja 126 kohta)

6.      Kun toimielin tarjoaa useille sisäisiin valintamenettelyihin menestyksellisesti osallistuneille toimihenkilöille toistaiseksi voimassa olevaa väliaikaisen toimihenkilön sopimusta, joka sisältää irtisanomislausekkeen, jota sovelletaan yksinomaan tapauksessa, jossa asianomaisia henkilöitä ei ole otettu avoimen kilpailun perusteella laadittuun varallaololuetteloon, jolloin se sitoutuu selvästi pitämään asianomaiset henkilöt pysyvästi palveluksessaan edellyttäen, että heidät on otettu tällaiseen varallaololuetteloon, ja kun se rajoittaa sitten kahden, vieläpä avoimen kilpailun perusteella laadittuihin soveltuvien hakijoiden luetteloihin otettujen, kilpailun läpäisseiden hakijoiden lukumäärän täytettävien toimien lukumäärään, se pienentää merkittävästi ja objektiivisesti asianomaisten henkilöiden mahdollisuuksia kokonaisuudessaan välttyä irtisanomislausekkeen soveltamiselta ja tekee näin ollen tyhjäksi osan sen sopimusvelvoitteista sen väliaikaiseen henkilöstöön nähden.

Näin ollen irtisanomislauseketta ei voida soveltaa avoimen kilpailun, johon kaikki jäsenvaltioiden kansalaiset voivat osallistua, jälkeen, kun soveltuvien hakijoiden luetteloa on rajoitettu siten, että asianomaisten toimihenkilöiden mahdollisuudet välttyä kyseisen lausekkeen soveltamiselta olivat suhteettoman pienet, kun otetaan huomioon toimielimen velvoite sen väliaikaiseen henkilöstöön nähden. Toisin sanoen lukuun ottamatta tapausta, jossa hallintoviranomaisen sopimusvelvoitetta vääristetään, tällainen soveltuvien hakijoiden luettelo ei kuulu irtisanomislausekkeen määräysten alaan.

(ks. 161 ja 162 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: em. asia Bennett ym. v. SMHV, 116 kohta

7.      Yksikön etu voi oikeuttaa sen, että kilpailun hakijalta edellytetään erityistä kielitaitoa tietyissä unionin kielissä, sillä palvelukseenottomenettelyssä voidaan edellyttää kielitaitoa, joka on oikeassa suhteessa yksikön todellisiin tarpeisiin nähden.

Tässä yhteydessä täydellisen kielellisen pluralismin järjestelmä toimielinten sisäisessä toiminnassa johtaisi suuriin hallinnollisiin vaikeuksiin ja olisi taloudellisesti kestämätön. Unionin toimielinten ja elinten asianmukainen toiminta erityisesti silloin, kun kyseisellä elimellä on rajalliset resurssit, voi siten objektiivisesti oikeuttaa sen, että sisäisessä viestinnässä on valittavana vain rajattu määrä kieliä.

(ks. 172 ja 173 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 79/74, Küster v. parlamentti, 19.6.1975, 16 ja 20 kohta; asia 22/75, Küster v. parlamentti, 29.10.1975, 13 ja 17 kohta; julkisasiamies Poiares Maduron antama ratkaisuehdotus, asia C‑160/03, Espanja v. Eurojust, 15.3.2005, 47 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑376/03, Hendrickx v. neuvosto, 5.4.2005, 26 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑156/07 ja T‑232/07, Espanja v. komissio, 13.9.2010, 75 kohta

Virkamiestuomioistuin: em. asia Bennett ym. v. SMHV, 137 kohta

8.      Nimittävällä viranomaisella on laaja harkintavalta määrittää täytettävien virkojen edellyttämät pätevyysvaatimukset ja päättää näiden vaatimusten perusteella ja yleisemmin yksikön edun nimissä kilpailun järjestämisen edellytyksistä ja sitä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä kaikkien unionissa järjestettävien kilpailujen tarkoituksen valossa, joka on, kuten henkilöstösääntöjen 27 artiklan ensimmäisestä kohdasta ilmenee, sen varmistaminen, että toimielin, kuten kaikki muutkin elimet, saa palvelukseensa mahdollisimman päteviä, tehokkaita ja ehdottoman luotettavia virkamiehiä. Tässä tilanteessa unionin tuomioistuimen valvonta ei saa mennä pidemmälle kuin kokeiden järjestämisen ilmeisen epäasianmukaisuuden tai suhteettomuuden tarkastaminen tavoitellun päämäärän kannalta ja sen, että asiassa ei ole tehty oikeudellista virhettä ja käytetty väärin harkintavaltaa, tarkastaminen.

Samoin kilpailun valintalautakunnalla tai valintakomitealla on sisäisessä menettelyssä laaja harkintavalta kokeiden järjestämistavan ja yksityiskohtaisen sisällön osalta. Unionin tuomioistuinten on kumottava kokeiden sisältö vain, jos se poikkeaa kilpailuilmoituksessa ilmoitetusta tai jos se ei liity mitenkään kilpailun tai valintamenettelyn kokeiden tarkoituksiin.

(ks. 181 ja 182 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑211/95, Petit‑Laurent v. komissio, 5.2.1997, 54 kohta ja asia T‑237/95, Carbajo Ferrero v. parlamentti, 12.6.1997, 47 ja 48 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑2/07, Matos Martins v. komissio, 15.4.2010, 161 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

9.      Vaikka Euroopan henkilöstövalintatoimistolle (EPSO) annetut tehtävät ovat omiaan tekemään tästä toimielinten välisestä yksiköstä tärkeän toimijan unionin henkilöstönvalintapolitiikan määrittämisessä ja toteuttamisessa, siltä osin kuin on sitä vastoin kysymys virkamiesten palvelukseen ottamiseksi järjestettävien kilpailujen kulusta, EPSOn rooli, vaikka se on valintalautakunnan avustamisessa merkittävä, on kuitenkin toissijainen verrattuna valintalautakunnan rooliin, eikä EPSO voi myöskään ottaa itselleen valintalautakunnan asemaa.

Kilpailu, jonka alustavaa vaihetta on valvonut yksinomaan EPSO, on siis lainvastainen.

(ks. 199 ja 204 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑35/08, Pachtitis v. komissio, 15.6.2010, 58 kohta, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑361/10 P