Valitus, jonka Fruits de Ponent, S.C.C.L. on tehnyt 22.2.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (kolmas jaosto) asiassa T-290/16, Fruits de Ponent v. komissio, 13.12.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-183/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Asianosaiset

Valittaja: Fruits de Ponent, S.C.C.L. (edustajat: M. Roca Junyent, R. Vallina Hoset ja A. Sellés Marco, abogados)

Muu osapuoli: Euroopan komissio

Vaatimukset

unionin yleisen tuomioistuimen kolmannen jaoston 13.12.2018 asiassa T-290/16, Fruits de Ponent v. komissio¹ antama tuomio on kumottava

ensisijaisesti vaaditaan Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 61 artiklan ensimmäisen kohdan perusteella siinä tapauksessa, että käsiteltävän asian katsotaan tämän mahdollistavan, että (i) ensimmäisessä oikeusasteessa nostettu kanne ratkaistaan ja valittajan vaatimukset hyväksytään ja että (ii) komissio velvoitetaan korvaamaan molemmissa oikeusasteissa aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

toissijaisesti vaaditaan siltä varalta, ettei oikeusriidan tila mahdollista sitä, että unionin tuomioistuin antaa ratkaisun, että unionin tuomioistuin (i) palauttaa asian unionin yleisen tuomioistuimen uudelleen tutkittavaksi ja (ii) päättää, että oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

1.    Valittaja väittää ensinnäkin, että valituksenalainen päätös on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT)² 39 artiklan vastainen, koska siinä (i) sovelletaan riittävän ilmeisen rikkomisen olemassaolon tutkimisen osalta kriteerejä, joilla ei ole merkitystä, (ii) sivuutetaan se, että kun komissio toimii yhteisen maatalouspolitiikan alalla vakavien markkinahäiriöiden tilanteessa, sen on taattava maatalousväestön kohtuullinen elintaso (SEUT 39 artiklan 1 kohdan b alakohta), (iii) sivuutetaan se, että komission on kerättävä muitakin kuin lainsäädännössä edellytettyjä tietoja, ja (iv) katsotaan, ettei komission tarvitse kerätä tietoja viljelijöille maksettavista hinnoista.

2.    Toiseksi valittaja katsoo, että valituksenalaisessa tuomiossa (i) otetaan tosiseikat huomioon vääristyneessä muodossa, koska esitettyä selvitysaineistoa arvioidaan ilmeisen virheellisesti, (ii) loukataan todistustaakan jakamista koskevia periaatteita, koska siinä katsotaan tietyt tosiseikat toteen näytetyiksi, vaikka ne ovat ristiriidassa esitetyn selvitysaineiston kanssa, ja (iii) loukataan venire contra factum propium non valet -periaatetta, koska siinä pidetään sellaisia komission väitteitä pätevinä, jotka ovat ristiriidassa kyseisen toimielimen itse kansalaisille avoimuusperiaatteen mukaisesti antamien vastausten kanssa.

3.    Kolmanneksi valittaja väittää, että valituksenalainen tuomio on SEUT 296 artiklan ja perusoikeuskirjan 47 artiklan vastainen, koska siinä (i) sivuutetaan valittajan väitteet siitä, että komission olisi pitänyt kerätä tuottajien elintason säilyttämisen kannalta tarpeelliset tiedot, ja (ii) sivuutetaan ja otetaan vääristyneessä muodossa huomioon valittajan komission maatalousväestön elintason takaamista koskevan tavoitteen osalta esittämät väitteet, minkä vuoksi valittaja ei voinut saada tuomioistuimen ratkaisua väitteilleen.

4.    Neljänneksi valittaja katsoo, että nyt käsiteltävässä asiassa rikottiin SEUT 39 artiklaa ja asetuksen 1308/2013³ 219 artiklaa, koska kriisitilanteessa poikkeuksellisiin toimenpiteisiin ryhtymistä koskeva velvollisuus on yksinomaan komissiolla eikä valittajilla tai tuottajajärjestöillä.

____________

¹ EU:T:2018:934

² EUVL 2012,C 326, s. 1

³ Maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 992/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta 17.12.2013 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013 (EUVL 2013, L 347, s. 671)