Valitus, jonka Slovak Telekom, a.s. on tehnyt 22.2.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (yhdeksäs jaosto, laajennettu kokoonpano) asiassa T-851/14, Slovak Telekom v. komissio, 13.12.2018 antamasta tuomiosta

(asia C-165/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Asianosaiset

Valittaja: Slovak Telekom, a.s. (edustajat: D. Geradin, Rechtsanwalt, ja R. O'Donoghue, QC)

Muut osapuolet: Euroopan komissio ja Slovanet, a.s.

Vaatimukset

Valittaja vaatii, että unionin tuomioistuin

kumoaa unionin yleisen tuomioistuimen tuomion kokonaan tai osittain

kumoaa päätöksen kokonaan tai osittain

toissijaisesti kumoaa valittajalle määrätyt sakot tai alentaa niiden määrää

velvoittaa komission korvaamaan kaikki tässä asiassa ja unionin yleisessä tuomioistuimessa käydyssä menettelyssä aiheutuneet oikeudenkulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäinen valitusperuste – oikeudelliset virheet ja/tai ilmeinen virhe tai perustelujen puutteellisuus myynnistä kieltäytymisen osalta

Ensimmäinen alaperuste: valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamukset siitä, ettei tuomiossa Bronner esitettyjä SEUT 102 artiklassa tarkoitettua käyttöoikeuden epäämistä koskevia edellytyksiä voida soveltaa, jos käyttöoikeuden antamista koskevasta velvollisuudesta on säädetty etukäteen, ovat virheelliset. Se pitää virheellisenä myös unionin yleisen tuomioistuimen toteamusta, jonka mukaan tuomiossa Bronner mainitun ”välttämättömyyttä” koskevan edellytyksen ei tarvitse täyttyä, koska aikaisemmin annetussa lainsäädännössä oli jo tunnustettu tarve ”käyttöoikeuden tarjoamiseen kantajan tilaajayhteyksiin”, minkä vuoksi komission ei tarvinnut tutkia ”välttämättömyyttä” (uudelleen) SEUT 102 artiklan kannalta.

Toinen alaperuste: valittaja esittää, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamus siitä, että unionin tuomioistuimen tuomio TeliaSonera tukee näkemystä, jonka mukaan valittajan myynneistä kieltäytymisen edellytykseksi ei voida asettaa sen osoittamista, että tuomiossa Bronner mainitut edellytykset täyttyvät, on oikeudellisesti virheellinen.

Kolmas alaperuste: valittaja esittää, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamus siitä, että tuomiossa Clearstream kyseessä ollut tilanne oli erotettava valittajan tilanteesta, sillä valittajasta poiketen kyseessä ei ollut entinen valtion monopoli tai aikaisempaan sääntelyyn perustunut käyttöoikeuden antamista koskeva velvollisuus, on oikeudellisesti virheellinen.

Neljäs alaperuste: valittaja esittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen ja/tai ilmeisen virheen taikka perusteli puutteellisesti ratkaisunsa, kun se katsoi, että tulkinnallinen kieltäytyminen ei välttämättä ole vähemmän vakava kuin todellinen kieltäytyminen ja että tapauskohtainen arviointi on tarpeen.

Viides alaperuste: valittaja esittää, että unionin yleinen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen ja/tai ilmeisen arviointivirheen, kun se totesi, että valittajan asema entisenä valtion monopolina muodosti oikeudellisen perusteen tuomiossa Bronner esitettyjen edellytysten jättämiselle soveltamatta nyt käsiteltävässä asiassa.

Toinen valitusperuste – valittaja väittää, että unionin yleisen tuomioistuimen toteamus siitä, ettei komissio loukannut sen puolustautumisoikeuksia, vaikka se ei antanut valittajalle tiedoksi sen pitkän aikavälin keskimääräisten lisäkustannusten laskemisessa käytettyjä menetelmiä, periaatteita ja tietoja eikä antanut valittajalle mahdollisuutta esittää niistä näkemyksiään ennen päätöksen tekemistä ja sellaisessa aikataulussa, jossa ST:llä olisi ollut asianmukainen mahdollisuus käyttää puolustautumisoikeuksiaan, on oikeudellisesti virheellinen.

Kolmas valitusperuste – valittaja esittää, että syyt, joilla unionin yleinen tuomioistuin perusteli valittajan tekemien ”optimointisopeutusten” hylkäämisen, ovat oikeudellisesti virheellisiä, koska unionin yleinen tuomioistuin soveltaa tältä osin virheellisesti yhtä tehokkaan toimijan käsitettä nyt käsiteltävän asian erityisessä tilanteessa.

____________