VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (kolmas jaosto)
1 päivänä heinäkuuta 2010
Asia F-40/09
Radek Časta
vastaan
Euroopan komissio
Henkilöstö – Avoin kilpailu – Päätös olla hyväksymättä hakijaa suulliseen kokeeseen – Uudelleenkäsittelyä koskeva vaatimus – Perusteluvelvollisuus – Vaadittu työkokemus – Todistuksen toimittaminen liian myöhään – Yhdenvertaisen kohtelun periaate – Kumoamiskanne – Vahingonkorvauskanne
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Časta vaatii yhtäältä virkamiestuomioistuinta kumoamaan nimittävän viranomaisen 22.12.2008 tekemän sen päätöksen, jolla on vahvistettu oikeuden alaa koskevan kilpailun EPSO/AD/107/07 valintalautakunnan 9.6.2008 tekemä päätös olla hyväksymättä hakijaa suulliseen kokeeseen ja toisaalta komission korvaamaan hänelle tästä päätöksestä väitetysti aiheutuneet aineelliset vahingot ja henkisen kärsimyksen.
Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa kaikista oikeudenkäyntikuluista.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Asianosaiselle vastainen toimi – Aikaisemman päätöksen uudelleentarkastelun jälkeen tehty päätös
(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta ja 91 artiklan 1 kohta)
2. Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Kokeisiin osallistumisen epääminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus
(Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen alakohta)
3. Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Kilpailuilmoitus – Kohde
(Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 1 artiklan 1 kohta)
4. Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Osallistumisedellytysten vahvistaminen kilpailuilmoituksessa – Valintalautakunnan suorittama hakijoiden työkokemuksen arviointi – Tuomioistuinvalvonta – Rajat
(Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevat 2 ja 5 artikla)
5. Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Valintaperusteet – Hakijoiden työkokemus
(Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 5 artikla)
6. Virkamiehet – Kilpailu – Tutkintoihin ja kokeisiin perustuva kilpailu – Pääsyvaatimukset – Asiakirjojen laatiminen kokeisiin osallistumista varten
(Henkilöstösääntöjen liitteessä III olevat 2 ja 5 artikla)
7. Virkamiehet – Yhdenvertainen kohtelu – Rajat – Lainvastaisesti saatu hyöty
8. Virkamiehet – Kanne – Kumoamisvaatimukseen liittyvä vahingonkorvausvaatimus – Kumoamisvaatimuksen hylkäämisestä johtuva vahingonkorvausvaatimuksen hylkääminen
(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)
1. Kun hakija, jonka unionin toimielimen järjestämään kilpailuun osallistumista koskeva hakemus on hylätty, vaatii kyseisen päätöksen uudelleentarkastelua hallintoviranomaisia sitovan nimenomaisen säännöksen perusteella, henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tai mahdollisesti 91 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuna asianomaiselle vastaisena toimenpiteenä on pidettävä valintalautakunnan uudelleentarkastelun jälkeen tekemää päätöstä. Kyseisestä uudelleentarkastelun jälkeen tehdystä päätöksestä alkaa myös kulua valituksen jättämiselle ja kanteen nostamiselle asetettu määräaika, eikä tällaisessa tilanteessa ole tarpeen tutkia, voidaanko edellä mainittua päätöstä mahdollisesti pitää pelkästään vahvistavana toimena.
(ks. 27 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑386/00, Gonçalves v. parlamentti, 23.1.2002 (Kok. H., s. I‑A‑13 ja II‑55, 39 kohta); asia T‑375/02, Cavallaro v. komissio, 7.6.2005 (Kok. H., s. I‑A‑151 ja II‑673, 58 kohta) ja asia T‑293/03, Giulietti v. komissio, 31.1.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑5 ja II‑A‑2‑19, 29 kohta)
2. Henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisen alakohdan mukaisesti tehty asianomaista koskeva ja hänelle vastainen päätös on perusteltava. Asianomaiselle vastaisen päätöksen perusteluvelvollisuuden tarkoituksena on antaa sille, jota asia koskee, tarpeelliset perusteet sen tarkistamiseksi, onko päätös asianmukainen vai ei, sekä siten mahdollistaa tuomioistuinvalvonta. Tämän velvollisuuden tarkoituksena on erityisesti antaa sille, jota asia koskee, oikeus saada tiedoksi häntä koskevaan päätökseen liittyvät syyt, jotta hän voi käyttää tarpeellisia muutoksenhakukeinoja oikeuksiensa ja etujensa puolustamiseksi.
Erityisesti sellaisten päätösten osalta, joissa hakijan kilpailuun osallistuminen evätään, valintalautakunnan on ilmoitettava täsmällisesti ne kilpailuilmoituksessa mainitut edellytykset, joita hakijan ei ole katsottu täyttäneen.
(ks. 42 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 195/80, Michel v. parlamentti, 26.11.1981 (Kok., s. 2861, 22 kohta) ja asia C‑254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 4.7.1996 (Kok., s. I‑3423, 23 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑133/89, Burban v. parlamentti, 20.6.1990 (Kok., s. II‑245, 43 kohta); asia T‑214/99, Carrasco Benítez v. komissio, 21.11.2000 (Kok. H., s. I‑A‑257 ja II‑1169, 173 kohta); asia T‑53/00, Angioli v. komissio, 23.1.2003 (Kok. H., s. I‑A‑13 ja II‑73, 67 kohta); asia T‑33/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 27.3.2003 (Kok. H., s. I‑A‑105 ja II‑541, 43 kohta) ja asia T‑145/02 Petrich v. komissio, 25.3.2004 (Kok. H., s. I‑A‑101 ja II‑447, 54 kohta)
3. Valintalautakunnan on noudatettava kilpailuilmoituksen tekstiä ja erityisesti siitä ilmeneviä kilpailuun osallistumista koskevia edellytyksiä. Kilpailuilmoituksen ensisijainen tehtävä, sellaisena kuin siitä on määrätty henkilöstösäännöissä, on nimittäin antaa asianomaisille mahdollisimman tarkat tiedot kyseessä olevassa virassa työskentelemistä koskevista edellytyksistä, jotta asianomaiset voisivat arvioida sitä, onko heidän aiheellista toimittaa hakemus, ja sitä, mitkä asiakirjat ovat merkityksellisiä valintalautakunnalle niin, että ne on liitettävä hakemukseen.
(ks. 56 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Gonçalves v. parlamentti, 73 kohta ja em. asia Petrich v. komissio, 34 kohta
4. Kilpailun valintalautakunnan on arvioitava tapauskohtaisesti, vastaako kunkin hakijan esittämä työkokemus kilpailuilmoituksessa vaadittua tasoa. Tässä yhteydessä valintalautakunnalla on henkilöstösääntöjen kilpailumenettelyä koskevien säännösten mukainen harkintavalta siltä osin kuin on kyse hakijoiden aikaisemman työkokemuksen luonteen ja keston arvioinnista sekä sen arvioinnista, kuinka tarkoin hakijat vastaavat täytettävän viran edellyttämiä vaatimuksia. Näin ollen virkamiestuomioistuimen on rajoitettava laillisuusvalvonta sen varmistamiseen, että harkintavaltaa käytettäessä ei ole tapahtunut ilmeistä virhettä.
(ks. 58 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑115/89, González Holguera v. parlamentti, 13.12.1990 (Kok., s. II‑831, julkaistu otteina, 54 kohta); asia T‑158/89, Van Hecken v. TSK, 28.11.1991 (Kok., s. II‑1341, 22 kohta); em. asia Carrasco Benítez v. komissio, 69–71 kohta ja em. asia Petrich v. komissio, 37 kohta
Virkamiestuomioistuin: asia F‑121/05, De Meerleer v. komissio (Kok. H., s. I‑A‑1‑161 ja II‑A‑1‑865, 116 kohta)
5. Kilpailumenettelyssä hakijan itse laatimat työkokemusta kuvaavat asiakirjat osoittavat hakijan näkemyksen omasta kokemuksestaan, ja asiakirjojen sisältö vastaa ansioluettelon sisältöä. Koska tällaisia asiakirjoja ei pääsääntöisesti tarkisteta objektiivisesti niin, että kilpailun valintalautakunta voisi perusteellisesti varmistaa vaaditun työkokemuksen, niitä ei voida pitää vaadittavan työkokemuksen osoittavina asiakirjoina vaan ne on katsottava vain osaksi hakijan ansioluetteloa.
(ks. 64 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑420/04, Blackler v. parlamentti, 27.9.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑185 ja II‑A‑2‑943, 49 kohta)
6. Kun kilpailun valintalautakunta varmistaa, että osallistumisedellytykset täyttyvät, se voi ottaa huomioon ainoastaan hakijoiden hakemuksessa ilmoittamat tiedot ja hakemukseen liitettävät asiakirjat. Valintalautakunta ei voi itse selvittää, täyttävätkö hakijat kaikki kilpailuilmoituksessa esitetyt edellytykset. Jos näin ollen kilpailuilmoituksessa selkeissä ohjeissa määrätään yksiselitteisesti velvollisuudesta liittää hakemukseen sen perusteena olevat asiakirjat, ei se, että hakija jättää täyttämättä tämän velvollisuuden, oikeuta eikä etenkään velvoita valintalautakuntaa tai nimittävää viranomaista toimimaan tämän kilpailuilmoituksen vastaisesti.
(ks. 67 ja 71 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑255/90 P, Burban v. parlamentti, 31.3.1992 (Kok., s. I‑2253, 12 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Carrasco Benítez v. komissio, 77 kohta; em. asia Gonçalves v. parlamentti, 74 kohta ja em. asia Petrich v. komissio, 45 ja 49 kohta
7. Yhdenvertaisen kohtelun periaatteen noudattaminen on sovitettava yhteen laillisuusperiaatteen noudattamisen kanssa, mikä merkitsee sitä, että kukaan ei voi vedota omaksi edukseen toisen hyväksi tehtyyn lainvastaisuuteen. Muita kilpailun hakijoita, jotka eivät ole asianosaisia, kohtaan tehty mahdollinen lainvastaisuus ei oikeuta virkamiestuomioistuinta toteamaan, että kyseessä on syrjintä ja näin ollen hakijaan kohdistunut lainvastaisuus. Tällainen lähestymistapa merkitsisi sellaisen periaatteen vahvistamista, joka koskee ”yhdenvertaista kohtelua silloin kun on kyse lainvastaisuudesta”. Lainvastaisuuden osalta ei kuitenkaan voi olla kyse yhdenvertaisuudesta, koska syrjintäkiellon periaatteella ei mitenkään voida oikeuttaa lainvastaisen kohtelun yhdenvertaista soveltamista.
(ks. 88 ja 89 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 134/84, Williams v. tilintarkastustuomioistuin, 4.7.1985 (Kok., s. 2225, 14 kohta)
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑327/94, SCA Holding v. komissio, 14.5.1998 (Kok., s. II‑1373, 160 kohta); asia T‑23/99, LR AF 1998 v. komissio, 20.3.2002 (Kok., s. II‑1705, 367 kohta); asia T‑13/99, Pfizer Animal Health v. neuvosto, 11.9.2002 (Kok., s. II‑3305, 479 kohta) ja asia T‑120/04, Peróxidos Orgánicos v. komissio, 16.11.2006 (Kok., s. II‑4441, 77 kohta)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑4/07, Skoulidi v. komissio, 21.2.2008 (Kok. H., s. I‑A‑1‑47 ja II‑A‑1‑229, 81 kohta)
8. Henkilöstökanteessa vahingon korvaamista koskevat vaatimukset on hylättävä siltä osin kuin ne liittyvät läheisesti kumoamista koskeviin vaatimuksiin, jotka on joko jätetty tutkimatta tai hylätty perusteettomina.
(ks. 94 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑273/94, N v. komissio, 15.5.1997 (Kok. H., s. I‑A‑97 ja II‑289, 159 kohta); asia T‑214/02, Martínez Valls v. parlamentti, 30.9.2003 (Kok. H., s. I‑A‑229 ja II‑1117, 43 kohta) ja yhdistetyt asiat T‑155/03, T‑157/03 ja T‑331/03, Cwik v. komissio, 13.12.2005 (Kok. H., s. I‑A‑411 ja II‑1865, 207 kohta)
Virkamiestuomioistuin: asia F‑114/07, Wenning v. Europol, 29.9.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑363 ja II‑A‑1‑1935, 210 kohta)