EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
22 päivänä toukokuuta 2008 (*)
Henkilöstö – Avoin kilpailu – Pääsyvaatimukset – Vaadittava työkokemus – Kieltäytyminen ottamasta varallaololuetteloon kirjattua hakijaa palvelukseen – Valintalautakunnan ja nimittävän viranomaisen harkintavalta
Asiassa F‑145/06,
jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,
César Pascual García, kotipaikka Madrid (Espanja), edustajinaan asianajajat B. Cortese ja C. Cortese,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään J. Currall ja M. Velardo,
vastaajana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja S. Van Raepenbusch (esittelevä tuomari) sekä tuomarit I. Boruta ja H. Kanninen,
kirjaaja: hallintovirkamies R. Schiano,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 6.3.2008 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Pascual García, avoimessa kilpailussa EPSO/B/23/04 (EUVL C 81 A, 31.3.2004, s. 17) valittu hakija, vaatii virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 22.12.2006 faksitse (jonka alkuperäiskappale jätettiin 2.1.2007) saapuneessa kanteessaan virkamiestuomioistuinta kumoamaan Isprassa (Italia) sijaitsevan Euroopan yhteisöjen komission yhteisen tutkimuskeskuksen (jäljempänä CCR) pääjohtajan 7.4.2006 tekemän päätöksen olla ottamatta huomioon hänen hakemustaan avoimeen toimeen COM/2005/2969 ja lisätä kyseisen kilpailun varallaololuetteloon huomautus, jossa yksiköille ilmoitettiin siitä, että kantaja ei täyttänyt kyseiseen kilpailuun osallistumisen edellytyksiä (jäljempänä riidanalainen päätös).
Asian tausta
2 Kantaja suoritti Madridin (Espanja) itsehallinnollisessa yliopistossa (Universidad autonoma de Madrid, jäljempänä UAM) elokuussa 1998 fysiikan lisensiaatintutkinnon ja vuonna 2000 materiaalitieteiden lisensiaatintutkinnon.
3 Hän työskenteli 1.2.2001 ja 31.1.2004 välisenä aikana Pisan normaalikorkeakoulussa (Scuola Normale Superiore, jäljempänä SNS) ja aineen fysiikan kansallisessa instituutissa (Istituto Nazionale per la Fisica della Materia, jäljempänä INFM) kondensoituneen aineen fysiikan jatkokoulutuspaikalla (posto di perfezionamento triennale in fisica della materia condensata, jäljempänä tohtoritutkimus). Hän teki tämän ajanjakson aikana puolijohteiden ja nanotekniikan alojen tutkimuksia National Enterprise for nanoScience and nanotechnology ‑nimisen SNS:n ja INFM:n perustaman yhteisen tutkimusyrityksen (jäljempänä NEST) palveluksessa samalla kun hän osallistui 150 luentotunnille.
4 Huomautettakoon, että sen jälkeen kun Italiassa otettiin käyttöön tohtoritutkimukset yliopisto-opetuksen, koulutuksen, organisaatiokokeilun ja didaktiikan uudistamisesta 11.7.1980 annetulla tasavallan presidentin asetuksella nro 382 (Decreto del Presidente della Repubblica 11 luglio 1980, n. 382, Riordinamento della docenza universitaria, relativa fascia di formazione nonché sperimentazione organizzativa e didattica; GURI nro 209, 31.7.1980), 18.6.1986 annetulla lailla nro 308 (Legge 18 giugno 1986, n. 308, Equipollenza del Diploma di Perfezionamento della Scuola Normale Superiore di Pisa con il titolo di Dottore di Ricerca; GURI nro 149, 30.6.1986) säädettiin siitä, että SNS:n myöntämä jatkokoulutustodistus (diploma di perfezionamento) ja Italian muiden yliopistojen myöntämät tohtoritutkimustodistukset (dottore di ricerca) vastasivat toisiaan.
5 Kantaja jatkoi työskentelyä SNS:ssä 2.2.2004–1.2.2005, tällä kertaa tutkimustoimintaa koskevalla yhteistyösopimuksella (contratto di collaborazione ad attività di ricerca, jäljempänä tutkimussopimus).
Avoin kilpailu EPSO/B/23/04
6 Avointa kilpailua EPSO/B/23/04 koskeva ilmoitus tutkimuksen ja tekniikan alan teknisten toimihenkilöiden (B5/B4) varallaololuettelon laatimiseksi (jäljempänä kilpailuilmoitus) julkaistiin 31.3.2004. Kilpailu kattoi eri aloja, joihin kuului muun muassa ala ”fysiikka, materiaalitieteet, mekaniikka ja elektroniikka”, jota koskevan hakemuksen kantaja jätti. Viimeiseksi rekisteröintipäiväksi vahvistettiin 30.4.2004.
7 Alan ”fysiikka, materiaalitieteet, mekaniikka ja elektroniikka” tehtävät kuvattiin kilpailuilmoituksen A.I kohdassa seuraavasti:
”Virkamies vastaa erityisesti seuraavista tehtävistä:
– koelaitteiden käyttö ja suunnittelu ohjeiden mukaisesti sekä kokeiluluonteisten toimien toteuttaminen,
– analyysitekniikoiden kehittäminen ja käyttö,
– tulosten tarkastaminen ja validointi,
– laadunvarmistusmenetelmien täytäntöönpano jäljempänä mainituilla aloilla.
– –
Erityisesti
– instrumentointi, valvontajärjestelmät sekä mittaus‑ ja havaintojärjestelmät ympäristön, terveyden, uusiutuvien energialähteiden ja päästöjen alalla,
– biolääketieteen tekniikoihin liittyvien materiaalien analysointi ja käsittely,
– koelaitteiden suunnittelu ja toteutus,
– hydraulisten, korkeapaine‑ ja matalapainejärjestelmien asennus ja huolto sekä kryogeniikka,
– metrologia,
– vastuu elektroniikka- ja sähkötekniikkalaboratoriosta,
– vastuu elektronisista laitteista ja niiden huollosta,
– tiedonkeruu ja mallintaminen.”
8 Kilpailuilmoituksen A.II kohdassa täsmennettiin edellytykset kilpailuun osallistumiselle tutkintojen tai todistusten, vaaditun työkokemuksen ja kielitaidon osalta, ja hakijoiden piti täyttää nämä edellytykset rekisteröitymisen päättymispäivänä. Erityisesti vaaditusta työkokemuksesta todettiin 2 kohdassa seuraavaa:
”Hakijalla on oltava ylemmän keskiasteen tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään neljän vuoden kokopäiväinen työkokemus, josta kaksi vuotta on oltava sellaista, joka liittyy kuvattuihin työtehtäviin.
Työkokemuksena otetaan huomioon enintään kaksi vuotta seuraavista:
– erikoistumisjaksot tai ammattitaitojen kehittämiseen tähtäävät harjoittelujaksot, jotka valmistavat A.I kohdassa määriteltyihin tehtäviin ja joista hakija voi esittää asianmukaisen todistuksen,
– täydennyskoulutus-, opinto- tai tutkimusjaksot, jotka valmistavat A.I kohdassa määriteltyihin tehtäviin ja joista hakijalla on vähintään kilpailuun oikeuttavaa tasoa vastaava tutkintotodistus.
Jos erikoistumisjakso tai ammattitaitojen kehittämiseen tähtäävä harjoittelujakso menee päällekkäin työskentelyjakson kanssa, valintalautakunta ottaa huomioon ainoastaan työskentelyjakson.”
9 Kilpailuilmoituksen C.3 kohdassa ”Virallinen hakemus” määrättiin, että hakemuksessa oli eriteltävä tarkasti hakijan kansalaisuus, opinnot, koulutus, harjoittelujaksot, tutkimukset ja ammattikokemus ja siihen piti liittää todistukset, joiden perusteella valintalautakunta kykenisi selvittämään, täyttivätkö hakijat kilpailuilmoituksen A.II kohdan edellytykset.
10 Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimisto (EPSO) ilmoitti kantajalle 30.3.2005 päivätyllä kirjeellä, että hän täytti kaikki kilpailuilmoituksessa asetetut edellytykset, minkä jälkeen EPSO ilmoitti hänelle 13.10.2005 päivätyllä kirjeellä, että hänen nimensä oli kirjattu 31.12.2007 saakka voimassa olevaan varallaololuetteloon, ilman että tämä kuitenkaan antaisi hänelle takeita mahdollisesta palvelukseen ottamisesta.
Avointa virkaa koskeva ilmoitus COM/2005/2969
11 CCR julkaisi avointa virkaa koskevan ilmoituksen COM/2005/2969 – B*3/B*11 (jäljempänä avointa virkaa koskeva ilmoitus). Kantaja kutsuttiin 21.11.2005 palvelukseenottohaastatteluun Kuluttajien terveyden ja kuluttajansuojan laitokseen Ispraan (jäljempänä ISPC). Tämä haastattelu pidettiin 6.12.2005.
12 Kantaja kutsuttiin 14.12.2005 palvelukseenottohaastatteluun myös CCR:n Transuraani-instituuttiin Karlsruheen (Saksa). Haastattelupäiväksi sovittiin 17.1.2006.
13 Ispran CCR:n henkilöstöosaston johtaja ilmoitti kantajalle 16.12.2005 päivätyllä kirjeellä, että hänet otettaisiin palvelukseen avointa virkaa koskevassa ilmoituksessa mainittuun toimeen ja että hänen ottamisensa palvelukseen riippui vielä lääkärintarkastuksen ja turvallisuusselvityksen tuloksista.
14 Seuraavina päivinä useissa puhelinkeskusteluissa ja sähköpostiviestissä vahvistettiin, että kantaja oli valittu avoimeen toimeen. Näistä yhteydenotoista ilmeni myös, että jos kantaja hyväksyisi tämän toimen, hänen pitäisi kieltäytyä Karlsruhen Transuraani-instituutin palvelukseenottohaastattelua koskeneesta kutsusta.
15 Kantaja läpäisi lääkärintarkastuksen 23.1.2006. Samana päivänä hän tapasi sen ISPC:n yksikön tieteellisen johtajan, jossa hänen oli määrä aloittaa työskentely. CCR:ssä työskentelyn aloittamispäiväksi vahvistettiin 1.4.2006.
16 Kantaja jätti myös CCR:n henkilöstöosastolle kaikki henkilökansionsa asiakirjat sellaisina kuin ne oli ilmoitettu EPSO:lle. Tämän jälkeen hän päätti lopettaa työsuhteensa SNS:ssä eikä ottanut vastaan muita työtarjouksia.
17 Kantajaa kehotettiin CCR:n henkilöstöosastolta lähetetyllä 3.3.2006 päivätyllä sähköpostiviestillä esittämään kaikki täydentävät asiakirjat työkokemuksestaan, jotta kyettäisiin erityisesti määrittämään opintoihin käytetty ajanjakso ja tutkimukseen tohtoritutkimuksessa käytetty aika. Kantaja noudatti kehotusta.
18 Koska kantaja ei ollut saanut vielä 20.3.2006 mennessä virallista työtarjousta, hän otti sähköpostitse yhteyttä ISPC:n edellä mainittuun tieteelliseen johtajaan, joka vakuutti hänelle, että hän ottaisi asiasta selvää toimivaltaiselta osastolta.
19 Käytyään 21.3.2006 puhelinkeskustelun CCR:n henkilöstöosaston kanssa kantaja sai sieltä sähköpostiviestin, jossa hänelle kerrottiin, että pyydettyjen täydentävien asiakirjojenkin jälkeen vallitsi vielä epäilyksiä siitä, täyttikö hän 30.4.2004 kilpailuun EPSO/B/23/04 osallistumisen edellytykset.
20 Kantaja toimitti CCR:lle 25.3.2006 NEST:n johtajan kirjeen, jossa vahvistettiin tutkimustoiminta, jota hän oli harjoittanut 1.2.2001 ja 30.4.2004 välisenä aikana.
21 CCR:n pääjohtaja arvioi 7.4.2006 tekemässään päätöksessä, että kantajan hakemusta ei voitu ottaa huomioon, koska hän ei täyttänyt kyseiseen kilpailuun osallistumisen edellytyksiä. Samalla kyseinen johtaja päätti, että tämänsisältöinen huomautus lisättäisiin kyseisen kilpailun varallaololuetteloon tiedoksi komission yksiköille. Päätös annettiin kantajalle tiedoksi 17.4.2006 päivätyllä kirjeellä.
22 Kantaja teki 19.6.2006 riidanalaisesta päätöksestä Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt) 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen valituksen, jossa hän vetosi siihen, että kyseisessä päätöksessä ei otettu huomioon hänen työkokemuksensa kestoa, joka oli 5 vuotta 8 kuukautta.
23 Lisäksi kantaja lähetti 21.8.2006 päivätyn selvityksen, jonka komissio tulkitsi hallinnollisen valituksen laajennukseksi mutta katsoi, että se oli esitetty liian myöhään, joten sillä ei voitu komission mukaan täydentää pätevästi 19.6.2006 tehtyä hallinnollista valitusta.
24 Nimittävä viranomainen hylkäsi hallinnollisen valituksen 22.9.2006 tekemällään päätöksellä, joka annettiin kantajalle tiedoksi 13.11.2006.
25 Nimittävä viranomainen piti hallinnollisen valituksen hylkäämisestä tekemässään päätöksessä kilpailuilmoituksessa tarkoitettuna työkokemuksena kantajan fysiikan lisensiaatintutkintoon liittyneitä opintoja syyskuun 1993 ja elokuun 1998 välisenä aikana ja otti siltä osin kyseisen ilmoituksen A.II.2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti huomioon kahden vuoden enimmäismäärän sekä yhden vuoden ja 7 kuukauden ajanjaksoa elokuun 1998 ja maaliskuun 2000 välisenä aikana, jona kantaja työskenteli palkattuna työntekijänä UAM:ssä. Se kieltäytyi sen sijaan ottamasta huomioon tässä yhteydessä kantajan muita työskentelykausia. Näitä ovat erityisesti seuraavat:
– 36 kuukauden jakso 1.2.2001 ja 30.1.2004 välisenä aikana, jolloin kantaja työskenteli NEST:ssä SNS:ssä tekemänsä tohtoritutkimuksen parissa
– 3 kuukauden jakso 2.2.2004 ja 30.4.2004 – johon mennessä hakemukset piti kilpailuilmoituksen mukaan jättää – välisenä aikana, jolloin kantaja työskenteli SNS:ssä tutkimussopimuksella.
26 Näin ollen nimittävä viranomainen katsoi kantajan työkokemuksen olevan vain 3 vuotta 7 kuukautta ja totesi, että hän ei täyttänyt kilpailuilmoituksessa vaadittua neljän vuoden työkokemusta.
Asianosaisten vaatimukset
27 Kantaja vaatii, että virkamiestuomioistuin
– kumoaa riidanalaisen päätöksen
– tarvittaessa kumoaa hänen hallinnollisen valituksensa hylkäämisestä 22.9.2006 tehdyn nimittävän viranomaisen päätöksen ja
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
28 Komissio vaatii, että virkamiestuomioistuin
– hylkää kanteen ja
– päättää oikeudenkäyntikuluista lain määräämällä tavalla.
Oikeudellinen arviointi
29 Kantaja esittää kanteensa tueksi neljä kanneperustetta. Kolme näistä kanneperusteista koskee ensinnäkin menettelyn väärinkäyttöä, toiseksi kilpailuilmoituksessa vahvistetun oikeudellisen kehyksen rikkomista sekä ilmeistä arviointivirhettä ja perustelujen puuttumista ja kolmanneksi luottamuksensuojan periaatteen loukkaamista. Neljäs kanneperuste, joka esitetään toissijaisesti, koskee yhdenvertaisen kohtelun periaatteen loukkaamista.
Kaksi ensimmäistä kanneperustetta, jotka koskevat yhtäältä menettelyn väärinkäyttöä ja toisaalta kilpailuilmoituksessa vahvistetun oikeudellisen kehyksen rikkomista sekä ilmeistä arviointivirhettä ja perustelujen puuttumista
Asianosaisten lausumat
30 Kantaja muistuttaa ensimmäisen kanneperusteen yhteydessä ensin valintalautakunnan työtä koskevan tuomioistuinvalvonnan rajoista, joiden perusteella yhteisöjen tuomioistuimet eivät voi määrätä seuraamuksia muusta kuin ilmeisestä arviointivirheestä, ja vetoaa tämän jälkeen siihen, että samat rajat koskevat valvontaa, jota nimittävä viranomainen kohdistaa valintalautakunnan päätöksiin erityisesti kyseiseen kilpailuun osallistumisen edellytysten osalta.
31 Tässä tapauksessa valintalautakunta on katsonut ilmeistä arviointivirhettä tekemättä, että kantaja täytti kilpailuun osallistumisen edellytykset, muun muassa työkokemuksen kestoa koskeneet edellytykset.
32 Kantaja katsoo, että riidanalaista päätöstä tehtäessä menettelyä on käytetty väärin, koska nimittävä viranomainen on korvannut asianomaisen todistuksia ja työkokemusta koskevan valintalautakunnan arvioinnin omalla arvioinnillaan, vaikka valintalautakunta ei ole tehnyt ilmeistä arviointivirhettä.
33 Komissio vastaa, että vaikka todistuksiin ja valintakokeisiin perustuvan kilpailun valintalautakunnalla on laaja valta arvioida hakijoiden esittämiä todistuksia tai heidän työkokemustaan, valintalautakunnan lainvastainen päätös ei kuitenkaan sido nimittävää viranomaista, kun se tekee oman erillisen päätöksensä (ks. asia T‑306/04, Luxem v. komissio, 15.9.2005, Kok. H. 2005, s. I‑A‑263 ja II‑1209, 23 kohta). Nimittävä viranomainen ei ole näin ollen käyttänyt menettelyä väärin tehdessään riidanalaisen päätöksen.
34 Kantaja esittää toisen kanneperusteen osalta ensisijaisesti, että nimittävä viranomainen on rikkonut kilpailuilmoituksessa vahvistettua oikeudellista kehystä ”työkokemuksen” käsitteen osalta ja tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
35 Kantajan mukaan kilpailun hakijoilta edellytettyä työkokemusta on oikeuskäytännön mukaan tulkittava yksinomaan kyseisen kilpailun tavoitteiden valossa, sellaisina kuin ne ilmenevät hoidettavien tehtävien yleiskuvauksesta (asia T‑50/89, Sparr v. komissio, tuomio 22.5.1990, Kok. 1990, s. II‑207, 18 kohta; asia T‑101/96, Wolf v. komissio, tuomio 6.11.1997, Kok. H. 1997, s. I‑A‑351 ja II‑949, 74 kohta ja asia T‑329/03, Ricci v. komissio, tuomio 16.3.2005, Kok. H. 2005, s. I‑A‑69 ja II‑315, 52 kohta).
36 Tässä tapauksessa kilpailun tavoitteena oli laatia teknisten toimihenkilöiden varallaololuettelo ”Ala 2: Fysiikka, materiaalitieteet, mekaniikka ja elektroniikka”, jotta nämä hoitaisivat kilpailuilmoituksen A.I kohdassa täsmennettyjä tehtäviä.
37 Kantaja muistuttaa, että kilpailuilmoituksen A.II.1 kohdan ”Tutkinnot ja todistukset” mukaan ”hakijalla on oltava ylempi keskiasteen loppututkinto, josta on osoituksena tutkintotodistus”. Työkokemuksesta todetaan A.II.2 kohdassa, että ”hakijalla on oltava ylemmän keskiasteen tutkinnon suorittamisen jälkeen hankittu vähintään neljän vuoden kokopäiväinen työkokemus, josta kaksi vuotta on oltava sellaista, joka liittyy kuvattuihin työtehtäviin”. Kilpailuilmoituksen saman kohdan toisessa luetelmakohdassa täsmennettiin vielä, että ”työkokemuksena otetaan huomioon enintään kaksi vuotta”, kun kyseessä ovat ”täydennyskoulutus‑, opinto‑ tai tutkimusjaksot, jotka valmistavat A.I kohdassa määriteltyihin tehtäviin [tässä tapauksessa fysiikan alan jne. teknisten toimihenkilöiden tehtäviin] ja joista hakijalla on vähintään kilpailuun oikeuttava tasoa vastaava tutkintotodistus”.
38 Kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdan toisessa alakohdassa ei sitä vastoin tarkoiteta opinto‑, tutkimus‑, täydennyskoulutus‑ ja erikoistumistoimintaa, joka valmistaa korkeatasoisempiin tehtäviin kuin niiden toimien tehtävät, joita kilpailuilmoituksessa tarkoitetaan, kuten yliopiston professorin, johtavan tutkijan tai ryhmätutkijan tehtäviä tai mitä tahansa opinto‑, tutkimus‑, täydennyskoulutus‑ tai erikoistumistoimintaa, joka valmistaa johto‑, suunnittelu‑ ja opintotehtäviin ja jossa edellytetään yliopistotasoisia tietoja tai vastaavantasoista työkokemusta. Tällaista toimintaa pitäisi pitää täysin erillisenä työkokemuksena, joka ”liittyy työtehtäviin” kilpailuilmoituksessa kuvatulla tavalla, sillä edellytyksellä, että kyseessä on EY:n perustamissopimuksessa ja sisämarkkinoiden vapauksia koskevassa yhteisön oikeuskäytännössä tarkoitettu taloudellinen toiminta.
39 Tässä tapauksessa kantaja on työskennellessään SNS:ssä ja erityisesti NEST:ssä 1.2.2001 ja 30.4.2004 välisenä aikana suorittanut tutkimustehtäviä, joissa hän on jatkuvasti turvautunut kilpailuilmoituksessa tarkoitettuihin koetekniikoihin ja valmistautunut siten muiden tehtävien ja vastuualueiden kuin teknisen toimihenkilön tehtävien ja vastuualueiden hoitamiseen.
40 Kantajan SNS:ssä tekemät tutkimukset ja hänen suorittamansa jatkokoulutus edellyttävät näet kilpailuilmoituksessa tarkoitettujen koetekniikoiden hallintaa, eivätkä ne ole täydennyskoulutus‑, opinto‑ tai tutkimusjaksoja, jotka ”valmistavat” näiden tekniikoiden käyttöön. Tämä pätee kantajan mielestä sekä ajanjaksoon, jonka aikana hän teki tohtoritutkimusta SNS:ssä ja NEST:ssä, että seuraavaan ajanjaksoon, jonka hänen tutkimussopimuksensa kattoi.
41 Kun nimittävä viranomainen on luonnehtinut kyseistä toimintaa ”täydennyskoulutus‑, opinto‑ tai tutkimusjaksoksi”, joka valmistaa kilpailuilmoituksessa määriteltyihin tehtäviin, se on rikkonut kilpailuilmoituksessa laadittua oikeudellista kehystä ja tehnyt ilmeisen arviointivirheen.
42 Kantajan harjoittaman toiminnan taloudellisesta luonteesta voidaan todeta, että hän on saanut tutkijatohtorina vuosittain noin 8 000 euron (”contributo didattico”) eli kuukausittain 690 euron suuruisen korvauksen tutkimustoiminnasta, minkä lisäksi elinkustannukset, kuten ruokailu‑ ja majoituskulut, korvattiin erikseen, ja SNS tutki ne erityisesti, ja että osallistuminen kursseille ja koelaitteiden käyttö oli ilmaista. Kantaja muistuttaa tässä yhteydessä, että oikeuskäytännön mukaan sillä, että työsuhteella on erityislaatuinen oikeudellinen luonne, palkkauksessa käytettyjen varojen alkuperällä tai palkkauksen pienuudella ei voi olla minkäänlaista vaikutusta siihen, katsotaanko asianomaisen henkilön olevan yhteisön oikeudessa tarkoitetun työntekijän asemassa (ks. mm. asia 53/81, Levin, tuomio 23.3.1982, Kok. 1982, s. 1035, Kok. Ep. VI, s. 351, 16 kohta ja asia C‑456/02, Trojani, tuomio 7.9.2004, Kok. 2004, s. I‑7573, 16 kohta).
43 Tutkimussopimuksessa määrättiin lisäksi tutkimusstipendistä (assegno di ricerca), jonka suuruus oli 15 493,71 euroa vuodessa eli 1 291,15 euroa kuukaudessa, mikä vastasi normaalia yliopistotutkijan palkkaa Italiassa. Tutkimustöiden ja vastikkeeksi annetun korvauksen välillä oli vastavuoroinen yhteys.
44 Kantaja lisää, että Italian lainsäädännössä, johon tutkimussopimuksen 2 artiklassa viitataan, määrätään sosiaalimaksujen perimisestä kaikista työsuorituksista, joita tehdään jatkuvassa ja yhteen sovitetussa yhteistyössä mutta ilman esimies-alais‑suhdetta, kuten tässä tapauksessa. Tätä lainsäädäntöä sovelletaan muun muassa tohtoristipendeihin, ja sen mukaan tutkimussopimuksen tekijää samoin kuin tohtoriopiskelijaakaan ei pidä pitää opiskelijana vaan itsenäisenä ammatinharjoittajana, joka ei ole työnantajansa määräysvallan alaisena.
45 Kantaja väittää toissijaisesti, että vaikka sovellettavan kansallisen lainsäädännön luonnehdinnat hyväksyttäisiin, tohtoritutkimuksen yhteydessä harjoitettua toimintaa pidetään Italian lainsäädännössä itsenäisenä henkisen ammatin harjoittamisena.
46 Kantaja päättelee tästä, että työtä, jota hän on tehnyt sekä tohtoritutkimuksessa että tutkimussopimuksen perusteella, on pidettävä kilpailuilmoituksessa tarkoitettuna työkokemuksena.
47 Komissio arvioi vastauksena kantajan ensisijaisesti esittämiin väitteisiin, että kantajan esittämät todistukset vahvistavat sen, että sekä tohtoritutkimuksessa että tutkimussopimuksen perusteella harjoitettu toiminta on opinto‑ ja tutkimustoimintaa eikä kilpailuilmoituksessa tarkoitettua työkokemusta. Valintalautakunta on siis tehnyt ilmeisen arviointivirheen arvioidessaan kantajan työkokemusta kyseiseen kilpailuun osallistumisen kannalta. Asiassa Luxem vastaan komissio annetun tuomion (mainittu edellä 23 kohdassa) mukaan nimittävä viranomainen on ollut velvollinen olemaan noudattamatta valintalautakunnan päätöstä, kun se on käyttänyt omaa toimivaltaansa.
48 Erityisesti yksikään kantajan esittämistä todistuksista ei osoita, että hän olisi todellisuudessa ollut palkatussa työssä 1.2.2001 ja 31.1.2004 välisenä aikana. Lisäksi kantajan esittämässä 29.1.2001 päivätyssä SNS:n johtajan kirjeessä käytetään erityistä käsitteistöä (”opiskelijat”, ”stipendi”, ”opinnot”, ”opintosuunnitelma”), joka viittaa jatko-opintojen suorittamiseen.
49 Komissio pitää kantajan kyseisten ajanjaksojen aikana saamaa ”palkkaa” opintostipendinä, minkä vuoksi kantajan ja SNS:n välisiä suhteita ei voida pitää työsuhteina.
50 Komissio väittää erityisesti, että tutkimussopimuksen sanamuodon mukaan sopimuksella luotu yhteistyösuhde ei ole missään tapauksessa alisteinen työsuhde. Kantaja tyytyy siteeraamaan sopimuksen 2 artiklaa, joka koskee verovelvoitteita ja sosiaalivakuutusmaksuihin liittyviä velvoitteita, mutta ei mainitse sen 1 artiklaa, jossa suljetaan pois nimenomaisesti se, että sopimuksella voitaisiin luoda työsuhde.
51 Komissio esittää vastauksena kantajan toissijaisiin väitteisiin, että kilpailuilmoituksessa ilmaistut vaatimukset, jotka koskivat sekä työkokemuksen kestoa että sen laatua, kuuluvat nimittävän viranomaisen tekemän valinnan piiriin ja kyseisessä ilmoituksessa laaditussa kehyksessä valintalautakunnan laajaan harkintavaltaan. Kansallisella lainsäädännöllä on merkitystä vain siltä osin kuin siihen viitataan erityisesti kilpailuilmoituksessa, mitä ei ole tehty tässä tapauksessa.
52 Vaikka Italian lainsäädäntö otettaisiinkin huomioon, tohtoriopintoja ei voida missään tapauksessa pitää varsinaisena työkokemuksena, koska näiden opintojen ilmaistuna tavoitteena on laajentaa opiskelijoiden tietoja opinto‑ ja tutkimustoiminnalla. SNS:n 16.6.2006 päivätystä kirjeestä ilmenee näet, että ”[d]uring this whole period [the applicant] has carried out experimental research work – – [d]uring his first and second year at [SNS], [the applicant] also attended about 150 hours of formal courses and successfully passed the subsequent examinations[; t]his together with his technical and scientific achievements allow him to be entitled to apply for the ’Diploma di Perfezionamento’ of [SNS]” (”Koko tämän ajanjakson ajan [kantaja] teki tutkimustyötä – – Niiden kahden ensimmäisen vuoden aikana, jotka [kantaja] työskenteli [SNS:ssä], hän osallistui lisäksi noin 150 luentotunnille ja menestyi niihin liittyneissä tenteissä. Kaiken tämän perusteella, sen lisäksi, että hän on saavuttanut teknistä ja tieteellistä menestystä, hänellä on oikeus hakea [SNS:n] jatkokoulutustodistusta”).
53 Vaikka hyväksyttäisiin se, että asiaa voitaisiin tarkastella kansallisen lainsäädännön perusteella, se ei tukisi millään tavoin kantajaa, koska Italian lainsäädännössä ei anneta tutkijatohtorille itsenäisen ammatinharjoittajan asemaa. Se, että tutkijatohtori saattaa kuulua sosiaaliturvajärjestelmän piiriin, ei osoita sitä, että asianomainen olisi todellisuudessa hankkinut tämän yliopistossa harjoitetun toiminnan perusteella työkokemusta, koska hänen tehtävänsä ovat olleet lähinnä selvitys‑ ja tutkimustehtäviä, joiden perusteella hän on suorittanut akateemisen tutkinnon kolmen vuoden tohtoritutkimusohjelman päätteeksi.
54 Myös tutkimussopimus kattaa vain tutkimustoiminnan, mutta siihen ei liity työsuhdetta.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
55 Vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, että valintalautakunnilla on lähtökohtaisesti harkintavaltaa, kun ne arvioivat hakijoiden aikaisempaa työkokemusta kilpailuun osallistumisen edellytyksenä, sekä sen laadun ja keston osalta että sen osalta, miten läheisesti se liittyy täytettävän toimen vaatimuksiin (asia T‑214/99, Carrasco Benítez v. komissio, tuomio 21.11.2000, Kok. H. 2000, s. I‑A‑257 ja II‑1169, 70 kohta; asia T‑145/02, Petrich v. komissio, tuomio 25.3.2004, Kok. H. 2004, s. I‑A‑101 ja II‑447, 34 kohta ja em. asia Ricci v. komissio, tuomion 45 kohta). Yhteisöjen tuomioistuinten on laillisuusvalvontaa harjoittaessaan tyydyttävä selvittämään, että tätä valtaa ei ole käytetty ilmeisen virheellisesti (asia 417/85, Maurissen v. tilintarkastustuomioistuin, tuomio 4.2.1987, Kok. 1987, s. 551, 14 ja 15 kohta; asia T‑115/89, González Holguera v. parlamentti, tuomio 13.12.1990, Kok. 1990, s. II‑831, julkaistu otteina, 54 kohta; em. asia Wolf v. komissio, tuomion 68 kohta; asia T‑244/97, Mertens v. komissio, tuomio 11.2.1999, Kok. H. 1999, s. I‑A‑23 ja II‑91, 44 kohta; em. asia Carrasco Benítez v. komissio, tuomion 71 kohta; asia T‑332/01, Pujals Gomis v. komissio, tuomio 28.11.2002, Kok. H. 2002, s. I‑A‑233 ja II‑1155, 41 kohta ja em. asia Ricci v. komissio, tuomion 45 kohta).
56 Samoja periaatteita sovelletaan valvontaan, jonka nimittävä viranomainen kohdistaa valintalautakunnan päätöksiin kilpailuun osallistumisen edellytysten osalta (em. asia Ricci v. komissio, tuomion 46 kohta). Siten nimittävä viranomainen on toimivaltaansa käyttäessään velvollinen olemaan toimimatta kilpailun valintalautakunnan päätöksen mukaisesti, jos kyseistä päätöstä tehtäessä on tehty vaadittua työkokemusta koskeva ilmeinen arviointivirhe. Näin ollen silloin, jos valintalautakunta hyväksyy virheellisesti hakijan kilpailuun ja merkitsee hänet tämän jälkeen valittujen hakijoiden luetteloon, nimittävän viranomaisen on kieltäydyttävä tämän hakijan nimittämisestä päätöksellä, joka on perusteltava, jotta virkamiestuomioistuin kykenee arvioimaan sen perusteltavuutta (em. asia Ricci v. komissio, tuomion 35 kohta ja em. asia Luxem v. komissio, tuomion 23 kohta).
57 Virkamiestuomioistuimen tehtävänä on siten tässä yhteydessä selvittää vertaamalla kilpailuilmoituksen vaatimuksia ja kantajan esittämistä todistuksista ilmeneviä tietoja, onko valintalautakunta tehnyt ilmeisen virheen hakijan työkokemuksen arvioinnin yhteydessä. Tässä selvityksessä pyritään samalla arvioimaan valintalautakunnan kannasta poikkeavan riidanalaisen päätöksen perusteltavuutta.
58 Kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdasta ilmenee, että jotta hakijat hyväksyttäisiin, heidän oli pitänyt hankkia ylemmän keskiasteen tutkinnon suorittamisen jälkeen vähintään neljän vuoden kokopäiväinen työkokemus, ja siitä kahden vuoden piti liittyä kuvattuihin työtehtäviin eli niihin tehtäviin, jotka on täsmennetty kyseisen ilmoituksen A.I kohdassa.
59 On muistettava, että tässä tapauksessa nimittävä viranomainen on tunnustanut kantajan työkokemukseksi 3 vuoden ja 7 kuukauden ajanjakson, joka sisältää kaksi vuotta yliopisto-opintoja kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti niiden fysiikan opintojen osalta, jotka asianomainen suoritti syyskuun 1993 ja elokuun 1998 välisenä aikana, sekä 1 vuoden ja 7 kuukauden ajanjakson hakijan syyskuun 1998 ja maaliskuun 2002 välisenä aikana UAM:ssä harjoittaman palkkatyön osalta.
60 Riita koskee erityisesti kantajan suorittamia kahta muuta työskentelyjaksoa:
– yhtäältä ajanjaksoa, jonka aikana hän työskenteli NEST:ssä tohtoritutkimuksessa 1.2.2001 ja 30.1.2004 välisenä aikana, ja
– toisaalta ajanjaksoa, jonka aikana hän työskenteli SNS:n kanssa tehdyn tutkimussopimuksen perusteella 2.2.2004 ja 30.4.2004 välisenä aikana, viimeksi mainitun ollessa kilpailuun rekisteröitymiselle asetettu määräpäivä.
61 Ennen kuin ratkaistaan kysymys siitä, kuuluvatko kyseiset ajanjaksot kilpailuilmoituksessa tarkoitetun työkokemuksen käsitteen piiriin, on selvitettävä, voidaanko niitä pitää kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuna ”erikoistumisjaksona tai ammattitaitojen kehittämiseen tähtäävänä harjoittelujaksona” tai ”täydennyskoulutus‑, opinto‑ tai tutkimusjaksona”, joka voidaan rinnastaa työkokemukseen vain enintään kahden vuoden osalta. Tässä tapauksessa nimittävä viranomainen on jo ottanut huomioon tällä perusteella ja kahden vuoden enimmäismäärään saakka vuodet, joiden aikana kantaja opiskeli fysiikkaa syyskuusta 1993 ja elokuuhun 1998.
62 Tältä osin riidanalaiset ajanjaksot eivät voi kuulua kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdan toisen alakohdan soveltamisalaan, koska kuten kantaja perustellusti huomauttaa, ne eivät ole voineet sellaisenaan valmistaa A.I kohdassa määriteltyihin tehtäviin. On näet tärkeää muistaa, että kilpailulla ESPO/B/23/04 pyrittiin ottamaan palvelukseen palkkaluokkiin B 5/B 4 (joista on tullut henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti B*3 ja sittemmin AST 3) kuuluvia teknisiä toimihenkilöitä. Näin ollen ei voida väittää, että tohtoriopinnot tai yliopistotutkinnon jälkeiset tutkimukset ”valmistaisivat” AST 3 ‑tehtäväryhmän tehtäviin, jotka kattavat henkilöstösääntöjen liitteen I mukaan esimerkiksi ”nuoremman teknikon” tehtävät.
63 On siis tutkittava, voivatko kantajan riidanalaisina ajanjaksoina suorittamat tehtävät ilman ilmeistä virhettä kuulua kilpailuilmoituksen A.II.2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun varsinaisen työkokemuksen piiriin. Komission mukaan kyseessä eivät ole palkattua työtä tai itsenäistä ammatinharjoittamista koskevat jaksot vaan selvästi opintojaksot; kantajan mukaan riidanalaiset ajanjaksot ovat selvästi palkattomia työjaksoja.
64 Tässä yhteydessä on huomautettava, että oikeuskäytännön mukaan kilpailun hakijoilta edellytettyä työkokemusta on tulkittava yksinomaan kyseisen kilpailun tavoitteiden valossa, sellaisina kuin ne ilmenevät hoidettavien tehtävien yleiskuvauksesta (em. asia Ricci v. komissio, tuomion 52 kohta). Kilpailuilmoituksen tulkitseminen kansallisten lainsäädäntöjen erityispiirteiden valossa aiheuttaisi väistämättä erilaista kohtelua eri kansallisuutta olevien hakijoiden välille, kun otetaan huomioon nimenomaan yliopistotutkinnon jälkeisten opintojärjestelmien väliset kansalliset erot (ks. vastaavasti em. asia Sparr v. komissio, tuomion 18 kohta ja asia Wolf v. komissio, tuomion 74 kohta).
65 Ensinnäkin tohtoritutkimuksessa suoritetun 36 kuukauden ajanjakson osalta on kiistatonta, että vaikka kantaja osallistui tämän ajanjakson aikana 150 luentotunnille, kuten asiakirja-aineistosta ilmenee, hän suoritti korkean tason tutkimustehtäviä NEST:n lukuun fysiikan lisensiaattina ja materiaalitieteen lisensiaattina puolijohteiden ja nanotieteen alalla, ja nämä tehtävät liittyvät nimenomaisesti kilpailuilmoituksen A.I kohdassa tarkoitettuihin tehtäviin.
66 Näiden toimintojen, jotka ovat verrattavissa, kuten komissio istunnossa myönsi, toimintoihin, joita voitaisiin harjoittaa CCR:ssä, on katsottava kuuluvan kilpailuilmoituksessa vaaditun työkokemuksen piiriin
– jos ne ovat yhtäältä aitoja ja todellisia eivätkä sellaista opintojen yhteydessä suoritettua tutkimustoimintaa, joka on niin vähäistä, että sitä on pidettävä täysin marginaalisena ja toissijaisena, ja
– jos niistä toisaalta maksetaan palkkaa, jolloin palkan suuruudella, vaikka se olisi vähimmäispalkkaa alempikin, ei voi olla mitään vaikutusta siihen, voidaanko sitä luonnehtia työkokemukseksi (ks. vastaavasti taloudellisen toiminnan luonnehtimisesta aidoksi ja todelliseksi työntekijöiden vapaan liikkuvuuden yhteydessä em. asia Trojani, tuomion 16 kohta).
67 Se, onko työsuhde oikeudellisesti palkkatyötä tai itsenäistä ammatin harjoittamista kansallisen lainsäädännön perusteella, sen enempää kuin palkkaukseen käytettyjen resurssien alkuperä tai nimityskään eivät voi olla myöskään ratkaisevia seikkoja sen kannalta, voidaanko työsuhdetta pitää kilpailuilmoituksessa vaadittuna työkokemuksena.
68 On kiistatonta, että kantaja on todellisuudessa harjoittanut yhteisessä tutkimusyrityksessä korkean tason tutkimustoimintaa 36 kuukauden ajan ja saanut sen vastikkeeksi todellisen, vaikkakin pienen, noin 690 euron suuruisen korvauksen kuukaudessa samalla kun SNS on vastannut suoraan hänen elinkustannuksistaan.
69 Vaikka otetaan huomioon 150 luentotuntia, joille kantaja on osallistunut, valintalautakunta on voinut pätevästi ja ilmeistä arviointivirhettä tekemättä ottaa tällaisesta työskentelykaudesta työkokemusta laskiessaan huomioon vähintään viiden kuukauden kokopäiväisen jakson eli ajanjakson, joka kantajalta puuttui, jotta hän olisi voinut saavuttaa neljän vuoden työkokemuksen (ks. vastaavasti asia T‑293/03, Giuletti v. komissio, tuomio 31.1.2006, Kok. H. 2006, s. II‑A‑2‑19, 72 kohta).
70 Se, että riidanalainen tutkimustoiminta on saattanut olla luonteeltaan kantajan koulutusta täydentävää ja että hän on saanut lopuksi sen perusteella tohtorin tutkinnon, ei voi sellaisenaan estää sen luonnehtimista kilpailuilmoituksessa tarkoitetuksi työkokemukseksi.
71 Toiseksi sama päätelmä on tehtävä erityisesti kolmen kuukauden eli vuoden 2004 helmikuun ja huhtikuun välisestä ajanjaksosta, jonka aikana kantaja oli sidoksissa SNS:ään tutkijasopimuksella ja sai noin 1 290 euron suuruisen kuukausipalkan.
72 Edellä esitetyn ja tähän tapaukseen liittyvien seikkojen perusteella on katsottava, että nimittävä viranomainen on menetellyt virheellisesti katsoessaan, että kilpailun valintalautakunta oli arvioinut ilmeisen virheellisesti sekä kilpailuilmoituksen sanamuotoa että kyseisen toiminnan laatua, kun se oli ottanut kantajan työkokemusta laskiessaan huomioon hänen työskentelyjaksonsa tohtoritutkimuksen ja tutkimussopimuksen perusteella helmikuun 2001 ja huhtikuun 2004 välisenä aikana. Näin ollen riidanalainen päätös on kumottava, ilman että on tarpeen tutkia kahta muuta kanteen tueksi esitettyä perustetta.
Oikeudenkäyntikulut
73 Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan nojalla kyseisen työjärjestyksen II osaston 8 luvun oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimaksuja koskevia määräyksiä sovelletaan ainoastaan asioihin, jotka on pantu vireille virkamiestuomioistuimessa tämän työjärjestyksen voimaantulopäivästä eli 1.11.2007 lukien. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen tältä osin merkityksellisiä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asioihin, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa ennen tätä päivämäärää.
74 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Koska komissio on hävinnyt asian, se on velvoitettava korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut kantajan vaatimusten mukaisesti.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (toinen jaosto)
on ratkaissut asian seuraavasti:
1) Euroopan yhteisöjen komission yhteisen tutkimuskeskuksen (CCR) pääjohtajan 7.4.2006 tekemä päätös olla ottamatta huomioon Pascual Garcían hakemusta avoimeen toimeen COM/2005/2969 ja lisätä avoimen kilpailun EPSO/B/23/04 varallaololuetteloon huomautus, jossa yksiköille ilmoitettiin siitä, että kantaja ei täyttänyt kyseiseen kilpailuun osallistumisen edellytyksiä, kumotaan.
2) Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Van Raepenbusch | Boruta | Kanninen |
Julistettiin Luxemburgissa 22 päivänä toukokuuta 2008.
W. Hakenberg | | S. Van Raepenbusch |
kirjaaja | | jaoston puheenjohtaja |
Yhteisöjen tuomioistuimet yksilöidään edellä mainituissa tuomioissa asianumeroa edeltävällä kirjaimella: ”C” tarkoittaa yhteisöjen tuomioistuinta, ”T” tarkoittaa ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta ja ”F” virkamiestuomioistuinta. Yhteisöjen tuomioistuin on antanut ennen päivämäärää 16.11.1989 ne tuomiot, joiden asianumeroa ei edellä mikään kirjain.
Tämän päätöksen teksti ja siinä mainittujen yhteisöjen tuomioistuinten päätösten tekstit, joita ei vielä ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla yhteisöjen tuomioistuimen seuraavalla internetsivulla: www.curia.europa.eu