Language of document :

Ennakkoratkaisupyyntö, jonka Audiencia Nacional, Sala de lo Contencioso-Administrativo (Espanja) on esittänyt 14.2.2018 – Vodafone España S.A.U. v. Tribunal Económico-Administrativo Central (TEAC)

(asia C-121/18)

Oikeudenkäyntikieli: espanja

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

Audiencia Nacional, Sala de lo Contencioso-Administrativo

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Vodafone España S.A.U.

Vastaaja: Tribunal Económico-Administrativo Central (TEAC)

Ennakkoratkaisukysymykset

Hyväksytäänkö sähköisiä viestintäverkkoja ja -palveluja koskevista valtuutuksista 7.3.2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/20/EY1 6 artiklan 1 kohdassa tulkinta, jonka mukaan jäsenvaltio voi vaatia teleoperaattoreilta vuosittain Corporación de Radio y Televisión Españolan (Espanjan radio- ja televisioyhtiö) rahoituksesta 28.8.2009 annetun lain 8/2009 5 §:ssä säädetyn kaltaista maksua, jolla rahoitetaan Corporación de Radio y Televisión Españolan toimintaa sillä perusteella, että televiestintäalalle koituu myönteisiä vaikutuksia televisio- ja audiovisuaalisen alan uudesta sääntelystä ja erityisesti siitä, että kiinteän ja langattoman laajakaistayhteyden palveluja laajennetaan ja että Corporación RTVE luopuu mainonnasta sekä maksullisista sisällöistä tai ehdollisesta käyttöoikeudesta, kun otetaan huomioon seuraavat samanaikaisesti vaikuttavat seikat:

–    uudessa sääntelyssä ei ole perusteltu eikä osoitettu asianomaisena verovuonna, että tällaiset positiiviset – välittömät tai välilliset – vaikutukset olisivat kohdistuneet kyseisiin yrityksiin,

–    tämän maksun suuruus vahvistetaan 0,9 prosentiksi asianomaisen vuoden toiminnan bruttotuotoista, eikä sitä lasketa tuloista, jotka on saatu audiovisuaalisten palvelujen suorittamisesta ja mainonnasta, niiden kasvusta eikä tämän toiminnan tuomasta voitosta. On otettava myös huomioon, että kyseisestä maksusta [alkup. s. 13] säädetään lain 8/2009, sellaisena kuin laki alun perin oli, 5 §:ssä eikä sitä voida perustella yhteydellä kyseiseen audiovisuaaliseen palveluun, vaikka kyseinen 5 § on ollut perustana sille, että nyt käsiteltävän hallinto-oikeudellisen kanteen kohteena olevassa päätöksessä on hylätty kantajan vaatimukset, jotka ovat koskeneet perusteettomasti perittyjen maksujen palautusta ja oma-aloitteisten maksujen oikaisua.

Kun otetaan huomioon laskukaava, joka vahvistetaan lain 8/2009 5 §:ssä, johon edellä viitattiin, onko kyseinen maksu, jota vaaditaan televiestintäalan yrityksiltä, joiden maantieteellinen toiminta-alue kattaa koko Espanjan valtion tai on yhtä itsehallintoaluetta laajempi, direktiivin 2002/20/EY 6 artiklan 1 kohdassa edellytetyllä tavalla oikeasuhteinen?

Onko kyseinen maksu, jota vaaditaan Corporación de Radio y Televisión Españolan rahoituksesta 28.8.2009 annetun lain 8/2009 5 §:n nojalla, direktiivin 2002/20/EY 6 artiklan 1 kohdassa ja direktiivin liitteessä edellytetyllä tavalla avoin, jos ei tiedetä konkreettista toimintaa, jota Corporación de Radio y Televisión Española harjoittaa yleispalveluna tai julkisena palveluna?

____________

1 EYVL 2002, L 108, s. 21.