Kanne 15.8.2006 - Lopez Teruel v. SMHV

(Asia F-97/06)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Kantaja: Adelaida Lopez Teruel (El Casar, Espanja) (edustajat: asianajajat G. Vandersanden, L. Levi ja C. Ronzi)

Vastaaja: sisämarkkinoiden harmonisointivirasto (SMHV)

Vaatimukset

Nimittävän viranomaisen 6.10.2005 tekemä päätös, jolla se hylkäsi kantajan henkilöstösääntöjen 78 artiklaan perustuvan pyynnön työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsumisesta, on kumottava.

Tarvittaessa nimittävän viranomaisen 5.5.2006 tekemä päätös, jolla hylättiin kantajan 6.1.2006 tekemä valitus, on kumottava.

Sisämarkkinoiden harmonisointivirasto on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

SMHV:n virkamiehenä toimiva kantaja osoitti 8.6.2005 hallinnolle pyynnön, jotta työkyvyttömyyslautakunta kokoontuisi arvioimaan henkilöstösääntöjen 78 artiklassa tarkoitetun työkyvyttömyyden olemassaoloa. SMHV kieltäytyi kutsumasta koolle tällaista lautakuntaa ja väitti yhtäältä, että nimittävällä viranomaisella oli henkilöstösääntöjen 59 artiklan neljännen alakohdan nojalla harkintavalta asiassa, ja toisaalta, että kantajan vetoamaa tautia koskevaa asiaa ei voitu käsitellä työkyvyttömyyttä koskevassa menettelyssä, kun otettiin huomioon, että sitä oli jo käsitelty välimiesmenettelyssä.

Kantaja tuo kanteessaan esille kolme kanneperustetta, joista ensimmäinen, joka perustuu henkilöstösääntöjen 78 artiklan rikkomiseen, sisältää kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa väitetään, että asianomaisella virkamiehellä on oikeus saattaa asia työkyvyttömyyslautakunnan ratkaistavaksi riippumatta mahdollisuudesta saattaa se myös nimittävän viranomaisen käsiteltäväksi, kun otetaan huomioon, että henkilöstösääntöjen 78 ja 59 artiklalla on eri tarkoitus (ratio legis) ja niillä säännellään eri tilanteita. Toisessa osassa kantaja moittii SMHV:a siitä, että se on tehnyt ilmeisen arviointivirheen ja ylittänyt toimivaltansa siltä osin kuin se oli oman harkintansa sijasta antanut harkintavallan lääketieteellisille asiantuntijoille.

Toinen kanneperuste perustuu huolenpitovelvollisuuden laiminlyöntiin ja hyvän hallinnon periaatteen loukkaamiseen. Erityisesti SMHV ei ollut asianmukaisesti arvioinut kyseessä olevien intressien vakavuutta, eikä se ollut millään tavalla ottanut huomioon kantajan erityisen epävakaata terveydentilaa.

Kolmas kanneperuste perustuu syrjintäkiellon periaatteen ja yhdenvertaisuusperiaatteen loukkaamiseen. Kantajan mukaan toisin kuin SMHV:n virkamiehet, kaikki muut Euroopan yhteisöjen virkamiehet voivat saada oikeuden päästä työkyvyttömyyslautakunnan arvioitavaksi. SMHV:n henkilöstösääntöjen 78 artiklasta tekemä tulkinta johtaa Amsterdamin sopimuksen 9 artiklan 3 kohdassa määrätyn yhteisöjen julkishallinnon yhtenäisyyden rikkoutumiseen.

____________