EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

6 päivänä marraskuuta 2012

Asia F‑41/06 RENV

Luigi Marcuccio

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamistuomion jälkeen – Työkyvyttömyys – Eläkkeelle siirtäminen työkyvyttömyyden vuoksi – Työkyvyttömyyslautakunnan kokoonpano – Sääntöjenmukaisuus – Edellytykset

Aihe: Alun perin EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuneen kanteen palauttaminen virkamiestuomioistuimeen Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen asiassa T-20/09 P, komissio vastaan Marcuccio, 8.6.2011 antamalla tuomiolla (jäljempänä palauttamista koskeva tuomio), jolla kumottiin osittain virkamiestuomioistuimen asiassa F-41/06, Marcuccio vastaan komissio, 4.11.2008 antama tuomio (jäljempänä alkuperäinen tuomio), jossa lausuttiin kanteesta, joka oli toimitettu virkamiestuomioistuimeen 12.4.2006 ja jossa Luigi Marcuccio vaati yhtäältä 30.5.2005 tehdyn komission sen päätöksen kumoamista, jolla hänet siirrettiin työkyvyttömyyseläkkeelle, sekä useiden tähän päätökseen liittyvien toimenpiteiden kumoamista, ja toisaalta komission velvoittamista maksamaan hänelle vahingonkorvausta.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komissiolle asioissa F-41/06, F-41/06 RENV ja T-20/09 P aiheutuneet oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Kanneperuste, joka koskee virkamiehelle vastaisen toimen tekijän toimivallan puuttumista, olennaisten menettelymääräysten rikkomista ja perusteluiden puuttumista – Oikeusjärjestyksen perusteisiin liittyvät perusteet

2.      Virkamiehet – Yksittäispäätös – Sisäinen hallinnollinen päätös – Velvollisuutta täsmentää, mitä sisäisiä oikeussääntöjä sijaisuuksia koskevissa asioissa sovelletaan, ei ole

(EY 253 artikla; henkilöstösääntöjen 25 artikla)

3.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Virkamiehen menettelylliset oikeudet

(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 ja 9 artikla)

4.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Kokoonpano – Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus

(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 artikla)

5.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Kokoonpano – Virkamiestä edustavan lääkärin irtisanoutuminen tehtävistään – Lautakunnan muilla jäsenillä tai toimielimellä ei ole velvollisuutta tarkistaa, onko virkamies saanut tiedon tästä irtisanoutumisesta – Poikkeukset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 artikla)

6.      Virkamiehet – Oikeudet ja velvollisuudet – Lojaalisuusvelvollisuus – Käsite – Ulottuvuus – Velvollisuus saapua työkyvyttömyyslautakuntaan tämän viimeksi mainitun pyynnöstä

(Henkilöstösääntöjen 21 artikla)

7.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Asian saattaminen työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi – Henkilöstösääntöjen 59 artiklassa ehdottomasti rajattu toimivalta

(Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 4 kohta)

8.      Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Kokoonpano – Lääkärien nimeäminen – Valinnan muuttamisen hyväksyttävyys

(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 artikla)

9.      Virkamiehet – Sairausloma – Lääkärintarkastus – Sisältö – Hallinnon harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 ja 4 kohta)

10.    Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Kokoonpano – Unionin tuomioistuimen presidentin viran puolesta nimeämän kolmannen lääkärin korvaaminen kahden muun lääkärin yhteisellä sopimuksella valitsemalla lääkärillä – Hyväksymisedellytykset

(Henkilöstösääntöjen liitteessä II oleva 7 artikla)

11.    Virkamiehet – Sosiaaliturva – Työkyvyttömyyseläke – Työkyvyttömyyslautakunnan mahdollisuus valvoa säännöllisesti virkamiehen tilanteen kehittymistä – Ulottuvuus

(Henkilöstösääntöjen liitteessä VIII oleva 15 artikla)

12.    Virkamiehet – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Työskentelyn salaisuuden säilyttäminen – Soveltamisala

(Henkilöstösääntöjen 26 a artikla ja 78 artiklan viides kohta ja liitteessä II olevan 9 artiklan toinen ja kolmas kohta)

1.      Kanneperusteet, jotka koskevat virkamiehelle vastaisen toimen tekijän toimivallan puuttumista, olennaisten menettelymääräysten rikkomista ja riidanalaisen päätöksen puuttuvia tai puutteellisia perusteluita liittyvät oikeusjärjestyksen perusteisiin ja unionin tuomioistuinten on tarkasteltava niitä viran puolesta.

(ks. 65 kohta)

Viittaukset:

Unionin tuomioistuin: asia C‑386/10 P, Chalkor v. komissio, 8.12.2011, 64 kohta

Unionin yleinen tuomioistuin: asia T‑160/08 P, komissio v. Putterie-De-Beukelaer, 8.7.2010, 61 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

2.      Toimielimellä ei ole velvollisuutta ilmoittaa sisäisessä hallinnollisessa päätöksessä, jonka sen yksiköt osoittavat yhdelle sen virkamiehelle, täsmällisiä viittauksia sijaisuusjärjestelmää koskeviin sisäisiin säännöksiin tai sitä suuremmalla syyllä lainata näiden säännösten sisältöä.

(ks. 74 kohta)

3.      Työkyvyttömyyslautakunnan työskentely ei ole osa virkamiestä vastaan aloitettua kontradiktorista hallinnollista menettelyä eikä sillä pyritä myöskään ratkaisemaan hallinnon ja työntekijän välistä kiistaa. Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn tarkoitus on sellaisten lääketieteellisten toteamusten laatiminen, joiden avulla hallinto voi päättää virkamiehen työkyvyttömyydestä ja sen laajuudesta. Näin ollen puolustautumisoikeuksia koskevissa periaatteissa ei edellytetä, että tällainen lautakunta kuulee virkamiestä.

Sitä vastoin asianomainen virkamies voi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtämistä koskevan kaltaisten erityisten hallinnollisten menettelyiden yhteydessä vedota näihin menettelyihin liittyviin menettelyllisiin oikeuksiin, jotka siis ovat puolustautumisoikeuksista erillisiä oikeuksia.

Näin ollen työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aikana virkamiehen etuja turvataan ensimmäiseksi siten, että lautakunnan jäsenenä on henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 7 artiklan mukaisesti virkamiestä edustava lääkäri. Toiseksi työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn puolueettomuus taataan sillä, että lautakuntaan nimitetään kolmas lääkäri, jonka nimittävät kummankin osapuolen nimittämät jäsenet yhteisellä sopimuksella tai jonka nimittää, jos sopimukseen ei päästä, unionin tuomioistuimen presidentti. Kolmanneksi henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 9 artiklan nojalla asianomainen virkamies voi toimittaa työkyvyttömyyslautakunnalle kaikki konsultoimiensa lääkärien laatimat lausunnot tai lääkärintodistukset.

(ks. 79–81 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 2/87, Biedermann v. tilintarkastustuomioistuin, 19.1.1988, 10 ja 16 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑42/10, Skareby v. komissio, 16.5.2012, 48 kohta

4.      Henkilöstösääntöjen merkityksellisissä säännöksissä työkyvyttömyyslautakunnalle myönnetyn tehtävän ja valtuutuksen merkityksen vuoksi unionin tuomioistuinten on tarkoitus valvoa tarkasti tämän lautakunnan perustamista ja sääntöjenmukaista toimintaa koskevia sääntöjä. Henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 7 artiklassa olevalla säännöllä on ensisijainen merkitys, koska siinä taataan virkamiehelle, että hänen oikeuksiaan ja etujaan valvotaan siten, että lautakuntaan osallistuu hänen luottamustaan nauttiva lääkäri. On siis tarkastettava huolellisesti, täyttyvätkö tämän lääkärin viran puolesta nimeämisen edellytykset, ja otettava huomioon paitsi asianomaisen virkamiehen toiminta, myös kaikki unionin tuomioistuinten saataville asetetut tarpeelliset tekijät.

(ks. 85 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑376/94, Otten v. komissio, 21.3.1996, 47 kohta

5.      Tiedot, joita virkamies ja hänen edustajakseen työkyvyttömyyslautakuntaan nimeämänsä lääkäri voivat vaihtaa työkyvyttömyysmenettelyn yhteydessä erityisesti siltä osin kuin on kyse täten nimetyn lääkärin valtuutuksen olemassaolosta tai jatkumisesta tai mainitun valtuutuksen täytäntöönpanoa koskevien yksityiskohtien osalta, kuuluvat tämän lääkärin ja hänen edustamansa virkamiehen väliseen sopimus- ja luottamussuhteeseen. Näin ollen sellaisia tapauksia lukuun ottamatta, joissa on olemassa vakavia epäilyjä ja ilmeisiä osoituksia niiden tiedonantojen todellisesta alkuperästä, joita työkyvyttömyyslautakunnan jäsenet tai toimielimen toimivaltaiset yksiköt ovat vastaanottaneet suoraan kantajan nimeämältä lääkäriltä, tämän lääkärin päätös, jossa hän ilmoittaa lautakunnan muille lääkäreille sanoutuvansa irti virkamiehen hänelle myöntämästä valtuutuksesta, ei merkitse näille viimeksi mainituille tai toimielimen yksiköille velvollisuutta tarkistaa, että tämä päätös on tosiasiallisesti saatettu sen virkamiehen tietoon, jota tämän lääkärin on tarkoitus edustaa. Lääkärin ja hänen edustamansa virkamiehen välisen sopimus- ja luottamussuhteen yhteydessä oletetaan, että lääkäri on tietoinen virkamiehen tällaisesta päätöksestä.

(ks. 91 kohta)

6.      Jos työkyvyttömyyslautakunta katsoo, että virkamiehelle on aiheellista tehdä tutkimuksia, tämän virkamiehen on kaikille virkamiehille henkilöstösääntöjen 21 artiklan nojalla kuuluvan lojaalisuus- ja yhteistyövelvollisuuden mukaisesti toimittava tarvittavalla huolellisuudella noudattaakseen kutsuja saapua työkyvyttömyyslautakunnan eteen.

(ks. 98 kohta)

7.      Kun virkamiehen yhteenlasketut sairauslomat ylittävät 12 kuukautta kolmen vuoden jakson aikana, työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsuminen ei kuulu nimittävän viranomaisen harkintavaltaan. Tämä toimivalta on sitä vastoin tarkkaan rajattu ja nimenomaisesti määritelty henkilöstösääntöjen 59 artiklan 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin.

(ks. 104 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑84/98, C v. neuvosto, 16.6.2000, 66 kohta

8.      Henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 7 artiklan sanamuodolla tai tarkoituksella ei estetä toimielintä tai virkamiestä vaihtamasta tarvittaessa lääkäriä, jonka tehtävänä on edustaa toimielintä tai virkamiestä työkyvyttömyyslautakunnassa muun muassa silloin, kun tämä lääkäri ei ole enää käytettävissä.

Näin ollen nimittävän viranomaisen yksittäispäätökset, jotka koskevat työkyvyttömyyslautakunnan kokoonpanoa, voidaan muuttaa työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn aikana silloin kun se on välttämätöntä.

Näin ollen työkyvyttömyyslautakunnan yhden tai useamman jäsenen asteittainen korvaaminen, joka voi johtaa jopa sen kokoonpanon vaihtumiseen kokonaan, ei automaattisesti johda tämän lautakunnan olemassaolon tai sen valtuutuksen voimassaolon päättymiseen eikä se välttämättä merkitse, että nimittävä viranomainen on aikoinaan saattanut asian kahden erillisen työkyvyttömyyslautakunnan käsiteltäväksi.

(ks. 119, 120 ja 134 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑376/02, O v. komissio, 23.11.2004, 42 kohta

9.      Henkilöstösääntöjen 59 artiklan 1 kohdassa sallitaan, että toimielin voi koska hyvänsä määrätä sairauslomalla olevan virkamiehen lääkärintarkastukseen riippumatta siitä, onko saman artiklan 4 kohdassa säädetty työkyvyttömyyslautakunta perustettu vai ei. Mitä tulee tämän tarkastuksen sisältöön, toimielimen työterveysyksikön on päätettävä virkamiehen terveydentilan mukaan, minkä tyyppiset tutkimukset ovat aiheellisia tai välttämättömiä. Tällainen päätös ei luonteensa vuoksi kuulu virkamiestuomioistuimen toimivallan piiriin ilmeisiä virheitä lukuun ottamatta.

(ks. 124 kohta)

10.    Se, että unionin tuomioistuimen presidentti nimittää viran puolesta virkamiestä työkyvyttömyyslautakunnassa edustavan lääkärin, ei merkitse, että täten nimitetyn lääkärin ei ole tarkoitus toimia edustamansa virkamiehen lukuun ja tämän etujen mukaisesti. Päinvastoin tämä lääkäri toimii henkilöstösääntöjen mukaisia tehtäviään hoitaessaan edustamansa virkamiehen etujen mukaisesti ja hänellä on tällä perusteella täysi toimivalta nimittää henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 7 artiklan mukaisesti kolmas lääkäri yhteisellä sopimuksella toimielimen nimeämän lääkärin kanssa.

Näin ollen ja siitä hetkestä alkaen, kun lääketieteellisen lautakunnan ensimmäisen ja toisen lääkärin on tarkoitus hoitaa – ensin mainitun toimielimen edun mukaisesti ja jälkimmäisen asianomaisen virkamiehen edun mukaisesti – heille kuuluvia tehtäviä, on todettava, että näiden kahden lääkärin on myös voitava täysin käyttää heille henkilöstösäännöissä myönnettyjä toimivaltuuksia. Näin ollen koska heidän on tarkoitus vastata lääketieteellisen lautakunnan jäsenen valtuutukseen, näiden kahden lääkärin on voitava nimetä kolmas lääkäri, jotta lääketieteellinen lautakunta voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisella tavalla joko säilyttämällä kolmannen lääkärin tehtävissään tai – muun muassa siitä syystä, että he valitsevan tehtävään mieluummin toisen alan erikoislääkärin – päättämällä yhteisellä sopimuksella kolmannesta lääkäristä, joka nauttii heidän luottamustaan.

Lisäksi se, että unionin tuomioistuimen presidentti nimeää viran puolesta kolmannen lääkärin, ei ole luonteeltaan tuomioistuimen tekemä päätös vaan hallinnollinen päätös, joka tämän luonteen vuoksi ei välttämättä sulje pois asianomaisten lääkäreiden tekemän sopimuksen mahdollisuutta. Lisäksi, kuten henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 7 artiklassa säädetään, kahden lääkärin yhteinen sopimus kolmannesta lääkäristä edeltää unionin tuomioistuimen presidentin viran puolesta tekemää nimitystä, joka näin ollen toteutetaan ja on pätevä vain jos kyseessä olevat kaksi lääkäriä eivät ole päässeet yhteiseen sopimukseen.

Koska henkilöstösääntöjen liitteessä II olevan 7 artiklan tarkoitus on taata, että kolmas lääkäri nauttii mahdollisimman laajasti sekä toimielimen lääkärin että asianomaisen virkamiehen lääkärin luottamusta, työkyvyttömyyslautakunnan kahdelta jäseneltä, joiden tehtävänä on edustaa toimielintä ja asianomaista virkamiestä, ei voida evätä heille kyseisen artiklan ensimmäisessä kohdassa myönnettyä toimivaltaa eli sitä, joka koskee kolmannen lääkärin nimeämistä yhteisellä sopimuksella, sen vuoksi, että unionin tuomioistuimen presidentti on viran puolesta suorittanut edellisen nimeämisen.

Sitä vastoin lääketieteellisen lautakunnan yksimielisellä lausunnolla ei voida pätevästi saattaa jälkikäteen sääntöjenmukaiseksi mahdollista sääntöjenvastaisuutta tämän lautakunnan kokoonpanossa.

(ks. 135, 136 ja 138–141 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: em. asia Biedermann v. tilintarkastustuomioistuin, 10 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑196/95, H v. komissio, 3.6.1997, 80 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑47/10, Hecq v. komissio, 14.9.2011, 52 kohta

11.    Pysyvästi ja täydellisesti työkyvyttömäksi todetun virkamiehen viranhoito on ainoastaan keskeytetty, ja hänen tilanteensa kehittyminen toimielimissä riippuu siitä, jatkuuko työkyvyttömyyden oikeuttanut tilanne. Tämä tilanne voidaan tarkastaa säännöllisin väliajoin.

Näin ollen työkyvyttömyyslautakunta voi suositella asianomaiselle toimielimelle ilman, että tämä suositus sitoo nimittävää viranomaista, että se tutkii virkamiehen uudelleen säännöllisesti aluksi kahden vuoden jakson jälkeen ja tämän jälkeen vuosittain.

(ks. 145 ja 146 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑198/07 P, Gordon v. komissio, 22.12.2008, 47 kohta

12.    Henkilöstösääntöjen liitteessä II olevassa 9 artiklassa erotellaan selvästi sen toisessa alakohdassa mainitut ”lautakunnan päätelmät”, jotka toimitetaan nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle, ja sen kolmannessa alakohdassa mainittu ”lautakunnan työskentely”, joka on ”salaista” ja jonka on pysyttävä sellaisena.

Työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyn salaisuus voidaan selittää sillä, että se on luonteeltaan, sisällöltään ja merkitykseltään lääketieteellistä. Näistä syistä työkyvyttömyyslautakunnan työskentelyä ei voida paljastaa kyseiselle viranomaiselle tai asianomaiselle virkamiehelle. Saman lautakunnan luonteeltaan hallinnollisilla tai menettelyllisillä toimilla, jotka eivät kuulu sen lääketieteellisiin tehtäviin, kuten sen suorittamien äänestysten lopullisilla tuloksilla tai sen työskentelynsä päätteeksi tekemillä päätelmillä, ei sitä vastoin ole syytä kuulua potilastietojen salassapitovelvollisuuden piiriin ja ne voidaan luovuttaa nimittävälle viranomaiselle ja asianomaiselle virkamiehelle.

(ks. 150 ja 151 kohta)