Language of document :

Kanne 22.7.2020 – Euroopan komissio v. Itävallan tasavalta

(asia C-328/20)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Euroopan komissio (asiamiehet: D. Martin ja B.-R. Killmann)

Vastaaja: Itävallan tasavalta

Vaatimukset

Kantaja vaatii, että unionin tuomioistuin

toteaa, että Itävallan tasavalta ei ole noudattanut asetuksen (EY) N:o 883/20041 7 ja 67 artiklan eikä asetuksen N:o 883/2004 4 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 492/20112 7 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on ottanut käyttöön mukautusmekanismin, joka koskee työntekijöiden, joiden lapset asuvat vakituisesti toisessa jäsenvaltiossa, perhehyvitystä ja lapsivähennystä

toteaa, että Itävallan tasavalta ei lisäksi ole noudattanut asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, koska se on ottanut käyttöön mukautusmekanismin, joka koskee siirtotyöntekijöiden, joiden lapset asuvat vakituisesti toisessa jäsenvaltiossa, ylimääräistä perhehyvitystä, kotitalouden ainoan palkansaajan vähennystä, yksinhuoltajavähennystä ja huoltajavähennystä

Itävallan tasavalta on velvoitettava korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Itävalta myöntää Itävallassa työskenteleville henkilöille heidän lastensa osalta yhdenmukaisten kertakorvausten muodossa perhe-etuuden ja sosiaalisina etuina perhehyvityksen ja lapsivähennyksen sekä veroetuna ylimääräisen perhehyvityksen, kotitalouden ainoan palkansaajan vähennyksen, yksinhuoltajavähennyksen ja huoltajavähennyksen. Itävallan säännöksissä säädetään 1.1.2019 alkaen, että nämä valtion myöntämät etuudet on mukautettava sen jäsenvaltioiden yleiseen hintatasoon, jossa lapsi asuu vakituisesti.

Ensimmäinen kanneperuste:

Komissio esittää, että perhehyvitys ja lapsivähennys ovat asetuksessa N:o 883/2004 tarkoitettuja perhe-etuuksia. Tämän asetuksen 7 ja 67 artiklassa kielletään se, että jäsenvaltio voisi tehdä perhe-etuuden myöntämisen tai suuruuden riippuvaiseksi siitä, että työntekijän perheenjäsenet asuvat etuudet suorittavassa jäsenvaltiossa. Mukauttamisen käyttöön oton johdosta Itävalta kohtelee lapsille annettavia perhe-etuuksia kuitenkin juuri sen mukaan, missä jäsenvaltiossa lapset asuvat. Itävalta rikkoo tällä tavoin asetuksen N:o 883/2004 7 artiklaa ja 67 artiklaa.

Toinen kanneperuste:

Komissio toteaa lisäksi, että Itävallan käyttöön ottama mukauttaminen asettaa etuuteen oikeutetut henkilöt, joiden lapset asuvat korkeamman hintatason jäsenvaltiossa, parempaan asemaan kuin henkilöitä, joiden lapset asuvat Itävallassa, kun taas henkilöitä, joiden lapset asuvat alemman hintatason jäsenvaltioissa, kohdellaan huonommin. Mukauttamisen käyttöönoton johdosta Itävalta olettaa kuitenkin saavansa säästöä kansallisen budjetin tasolla, mikä voi tarkoittaa vain sitä, että on olemassa enemmän sellaisia näiden etuuksien ja hyvitysten saajia, joiden lapset asuvat jäsenvaltioissa, joissa hintataso on alempi kuin Itävallassa.

Mukauttamismekanismilla Itävalta saa aikaan välillisen syrjinnän siirtotyöntekijöiden vahingoksi. Tämän syrjinnän oikeuttavaa päämäärää ei ole havaittavissa. Näin ollen Itävalta loukkaa perhehyvityksen ja lapsivähennyksen osalta asetuksen N:o 883/2004 4 artiklaan ja asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohtaan sisältyvää yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sekä ylimääräisen perhehyvityksen, kotitalouden ainoan palkansaajan vähennyksen, yksinhuoltajavähennyksen ja huoltajavähennyksen osalta asetuksen N:o 492/2011 7 artiklan 2 kohdan mukaista yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.

____________

1 Sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta 29.4.2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 883/2004 (EUVL 2004, L 166, s. 1).

2 Työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5.4.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 492/2011 (EUVL 2011, L 141, s. 1).