EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

13 päivänä joulukuuta 2012

Asia F‑101/11

Tzena Mileva

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Avoin kilpailu – Kilpailuilmoitus EPSO/AD/188/10 – Varallaololuetteloon merkitsemättä jättäminen – Valintalautakunnan kokoonpano – Pysyvät ja vaihtuvat jäsenet

Aihe: SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Tzena Mileva vaatii virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan avoimen kilpailun EPSO/AD/188/10 valintalautakunnan päätöksen, jolla hänet jätettiin merkitsemättä kyseisen kilpailun varallaololuetteloon.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan komission oikeudenkäyntikulut

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Hakemuksen hylkääminen – Perusteluvelvollisuuden laajuus – Työskentelyn salaisuuden säilyttäminen

(SEUT 296 artikla; henkilöstösääntöjen 25 artiklan toinen kohta; liitteessä III oleva 6 artikla)

2.      Virkamiehet – Kilpailu – Hakijoiden soveltuvuuden arviointi – Valintalautakunnan harkintavalta – Varallaololuetteloon merkitsemättä jättämistä koskeva päätös – Perusteluvelvollisuuden laajuus

(Henkilöstösääntöjen liite III)

3.      Virkamiehet – Virkamiehet – Kilpailu – Hakijoiden soveltuvuuden arviointi – Valintalautakunnan harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 5 artikla)

4.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintakokeita koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja kokeiden sisältö – Valintalautakunnan harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Henkilöstösääntöjen liite III)

5.      Virkamiehet – Kilpailu – Valintalautakunta – Kokoonpano – Jäsenten pätevyys arvioida objektiivisesti valintakokeita

(Henkilöstösääntöjen liitteessä III oleva 3 artikla)

1.      SEUT 296 artiklan ja henkilöstösääntöjen 25 artiklan toisen kohdan nojalla tiettyä henkilöä koskeva ja hänelle vastainen päätös on perusteltava. Kilpailun valintalautakunnan tekemien päätösten osalta tämä perusteluvelvollisuus on kuitenkin sovitettava yhteen henkilöstösääntöjen liitteessä III olevan 6 artiklan nojalla valintalautakunnan työskentelyyn sovellettavan salaisuuden kanssa.

Koska tämän salaisuuden tarkoituksena on taata kilpailun valintalautakuntien riippumattomuus ja niiden työskentelyn objektiivisuus suojaamalla niitä kaikilta sellaisilta ulkoisilta asiaan puuttumisilta ja paineilta, joiden syynä voi olla unionin hallintokoneisto itsessään, kyseiset hakijat tai kolmannet tahot, tämä salaisuus on esteenä sekä valintalautakuntien jäsenten henkilökohtaisten kannanottojen että hakijoiden luonteeltaan henkilökohtaiseen tai vertailevaan arviointiin liittyvien seikkojen paljastamiselle.

Valintalautakunnan työskentelyn salainen luonne huomioon ottaen eri valintakokeissa saatujen arvosanojen ilmoittaminen on riittävä perustelu valintalautakunnan päätöksille. Tällaisella perustelulla ei loukata hakijoiden oikeuksia, koska sillä annetaan heille mahdollisuus saada selville arvostelu, joka on annettu heidän suorituksilleen, ja selvittää tarvittaessa, että he eivät ole todellisuudessa saaneet kilpailuilmoituksessa vaadittua pistemäärää, jotta heidät voitaisiin hyväksyä tiettyihin kokeisiin tai kaikkiin kokeisiin.

Perusteluvelvollisuus edellyttää ainoastaan, että henkilö, jolle on osoitettu hänelle vastainen päätös, saa tietää selvästi ja yksiselitteisesti kyseisen päätöksen tekemiseen johtaneen hallinnon päättelyn. Sen sijaan tilanteessa, jossa nämä perustelut osoittautuvat virheellisiksi, kyse on mahdollisesta oikeudellisesta virheestä tai ilmeisestä arviointivirheestä.

(ks. 27–29 ja 34 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑254/95 P, parlamentti v. Innamorati, 4.7.1996, 24 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑19/03, Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, 19.2.2004, 27, 32 ja 33 kohta ja asia T‑30/04, Sena v. AESA, 4.5.2005, 62 kohta

2.      Kun otetaan huomioon kilpailun valintalautakunnan laaja harkintavalta sen arvioidessa valintakokeiden tuloksia, sen ei tarvitse perustellessaan päätöstä olla merkitsemättä hakijaa varallaololuetteloon täsmentää, mitä hakijan vastauksia on pidetty riittämättöminä, tai selittää, miksi näitä vastauksia on pidetty riittämättöminä.

(ks. 30 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: em. asia Konstantopoulou v. yhteisöjen tuomioistuin, 34 kohta

3.      Kun virkamiestuomioistuimen käsiteltävänä on sellaisen päätöksen laillisuus, jolla kilpailun valintalautakunta on jättänyt merkitsemättä hakijan varallaololuetteloon, se tarkistaa, että sovellettavia oikeussääntöjä eli henkilöstösäännöissä ja kilpailuilmoituksessa määriteltyjä sääntöjä, erityisesti menettelysääntöjä, on noudatettu, samoin kuin niitä sääntöjä, joita sovelletaan valintalautakunnan työskentelyyn, erityisesti valintalautakunnan puolueettomuusvelvoitetta ja velvoitetta, jonka mukaan sen on kohdeltava hakijoita yhdenvertaisesti, ja että harkintavaltaa ei ole käytetty väärin.

Lisäksi tietyissä tapauksissa, joissa valintalautakunnalla ei ole harkintavaltaa, erityisesti kun valintalautakunnan hakijalle esittämiin kysymyksiin edellytetään kuhunkin yhtä ainoaa oikeaa vastausta, tämä valvonta voi koskea niiden tosiseikkojen paikkansapitävyyttä, joihin valintalautakunta on nojautunut tehdessään päätöksen. Virkamiestuomioistuin tutkii, ettei asiassa ole tehty aineellista virhettä sekä numeroarvosanan ja valintalautakunnan sanallisten arviointien yhdenmukaisuuden, kunhan yhdenmukaisuuden valvonta rajoittuu sen selvittämiseen, että ilmeistä epäjohdonmukaisuutta ei ole.

Sitä vastoin arvioinnit, joita kilpailun valintalautakunta tekee arvioidessaan hakijoiden tietoja ja soveltuvuutta, eivät kuulu virkamiestuomioistuimen valvontavaltaan. Virkamiestuomioistuimen valvonta ei voi koskea eri valintakokeiden aikana suoritettujen arviointien yhdenmukaisuuden puuttumista, sillä tällainen valvonta vastaisi kilpailun valintalautakunnan hakijoiden tiedoista ja soveltuvuudesta suorittamien arviointien oikeellisuuden tarkistamista.

Joka tapauksessa katsottaessa, että virkamiestuomioistuin on toimivaltainen harjoittamaan tällaista valvontaa, on todettava, että ristiriita kahden eri valintakokeen aikana suoritettujen arviointien välillä ei ole osoitus arviointivirheestä. Jos kilpailussa on useita valintakokeita ja eri henkilöitä on pyydetty korjaamaan ne, ristiriitaisia arviointeja voi ilmetä väistämättä.

(ks. 40–45 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: yhdistetyt asiat 112/73, 144/73 ja 145/73, Campogrande ym. v. komissio, 9.10.1974, 53 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑33/00, Martínez Páramo ym. v. komissio, 27.3.2003, 62–64 kohta; asia T‑267/03, Roccato v. komissio, 26.1.2005, 42, 50 ja 51 kohta ja asia T‑100/04, Giannini v. komissio, 12.3.2008, 277 ja 278 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑127/07, Coto Moreno v. komissio, 11.11.2008, 32 ja 34 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

4.      Unionin toimielimillä on laaja harkintavalta kilpailun järjestämistä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämisessä, ja unionin tuomioistuimet voivat kumota nämä säännöt ainoastaan tilanteessa, jossa niillä ei ole yhteyttä kilpailun tarkoitukseen.

Joka tapauksessa parhaimpien hakijoiden valinta merkitsee sitä, että hallinto etsii henkilöt, joilla on sekä huomattavat tiedot että älyllistä kapasiteettia niiden käyttämiseen mahdollisesti muuttuvassa ympäristössä, eikä näin ollen valintakokeiden järjestäminen hakijoiden yleisen asiantuntemuksen arvioimiseksi ole vailla yhteyttä kilpailun tarkoitukseen. Vaikka yleisen asiantuntemuksen arvioimista koskevat valintakokeet muodostuisivat hakijoiden psykologista arviointia edellyttävistä testeistä, tämä seikka ei osoittaisi, että kyseisten valintakokeiden arviointi olisi niin subjektiivista, että yhdenvertaisen kohtelun ja arvioinnin objektiivisuuden periaatteiden noudattamista ei voitaisi varmistaa.

(ks. 51, 54 ja 55 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑71/96, Berlingieri Vinzek v. komissio, 6.11.1997, 36 kohta; asia T‑207/02, Falcone v. komissio, 26.10.2004, 31 kohta ja asia T‑361/03, Vanlangendonck v. komissio, 30.11.2005, 38 kohta

Virkamiestuomioistuin: yhdistetyt asiat F‑20/08, F‑34/08 ja F‑75/08, Aparicio ym. v. komissio, 29.9.2009, 53 kohta

5.      Kun valintalautakunnalla on laaja harkintavalta sen arvioidessa hakijoita kilpailun kuluessa, sen on vastapainona työskentelyssään noudatettava tarkasti valintakokeiden järjestämistä ja hakijan suoritusta tutkimaan asetetun kokoonpanon valintaa koskevia sääntöjä.

Jotta valintalautakunnan kokoonpano olisi henkilöstösääntöjen säännösten ja sen liitteessä III olevan 3 artiklan mukainen, sen kokoonpanolla on taattava kilpailun hakijoiden suoritusten objektiivinen arviointi edellytettyihin ammatillisiin taitoihin nähden. Koska kilpailun hakijoiden arviointi on lisäksi vertailevaa, hakija voi vedota toisen hakijan hyväksi tapahtuneeseen sääntöjenvastaisuuteen saadakseen päätöksen olla merkitsemättä häntä varallaololuetteloon kumotuksi.

(ks. 61 ja 63 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑95/98, Gogos v. komissio, 23.3.2000, 37 ja 41–56 kohta; asia T‑92/01, Girardot v. komissio, 24.9.2002, 24 kohta ja asia T‑165/03, Vonier v. komissio, 10.11.2004, 39 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑147/06, Dragoman v. komissio, 4.9.2008, 49 kohta