UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO (neljäs jaosto)
3 päivänä heinäkuuta 2019 (*)
Ennakkoratkaisupyyntö – SEUT 267 artikla – Oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin – Euroopan unionin toimea koskevan kansallisen tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus – Asetus (EY) N:o 1225/2009 – 15 artiklan 2 kohta – Kaikkien asiaa koskevien tietojen toimittaminen jäsenvaltioille viimeistään 10 työpäivää ennen neuvoa-antavan komitean kokousta – Käsite ”asiaa koskevat tiedot” – Olennainen menettelymääräys – Täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 723/2011 – Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa käyttöön otetun polkumyyntitullin laajentaminen koskemaan Malesiasta lähetettyjen kyseisten kiinnittimien tuontia – Pätevyys
Asiassa C‑644/17,
jossa on kyse SEUT 267 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Hoge Raad der Nederlanden (ylin tuomioistuin, Alankomaat) on esittänyt 10.11.2017 tekemällään päätöksellä, joka on saapunut unionin tuomioistuimeen 17.11.2017, saadakseen ennakkoratkaisun asiassa, jonka on pannut vireille
Eurobolt BV,
Staatssecretaris van Financiënin
osallistuessa asian käsittelyyn,
UNIONIN TUOMIOISTUIN (neljäs jaosto),
toimien kokoonpanossa: jaoston puheenjohtaja M. Vilaras sekä tuomarit K. Jürimäe, D. Šváby, S. Rodin (esittelevä tuomari) ja N. Piçarra,
julkisasiamies: G. Hogan,
kirjaaja: A. Calot Escobar,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä esitetyn,
ottaen huomioon huomautukset, jotka sille ovat esittäneet
– Eurobolt BV, edustajanaan C. van Oosten,
– Alankomaiden hallitus, asiamiehinään M. K. Bulterman ja M. A. M. de Ree,
– Italian hallitus, asiamiehenään G. Palmieri, avustajinaan F. De Luca ja P. Gentili, avvocati dello Stato,
– Euroopan unionin neuvosto, asiamiehinään H. Marcos Fraile ja B. Driessen, avustajanaan N. Tuominen, asianajaja,
– Euroopan komissio, asiamiehinään F. Ronkes Agerbeek, H. Krämer, N. Kuplewatzky ja T. Maxian Rusche,
kuultuaan julkisasiamiehen 28.2.2019 pidetyssä istunnossa esittämän ratkaisuehdotuksen,
on antanut seuraavan
tuomion
1 Ennakkoratkaisupyyntö koskee polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 (EUVL 2009, L 343, s. 51; jäljempänä perusasetus) 15 artiklan 2 kohdan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan (jäljempänä perusoikeuskirja) 47 artiklan tulkintaa sekä Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 91/2009 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, 18.7.2011 annetun neuvoston täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 723/2011 (EUVL 2011, L 194, s. 6) pätevyyttä.
2 Tämä pyyntö on esitetty asiassa, jonka on pannut vireille Eurobolt BV polkumyyntitullien kantamisesta rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa Euroopan unioniin.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
3 Pääasian taustalla olevien tosiseikkojen tapahtuma-aikaan unionin polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toteuttamista säänneltiin perusasetuksella.
4 Tämän asetuksen johdanto-osan 12, 24 ja 25 perustelukappaleessa todettiin seuraavaa:
”(12) On tarpeen määrittää, millä tavalla osapuolille olisi ilmoitettava viranomaisten vaatimista tiedoista, ja olisi järjestettävä niille hyvät mahdollisuudet esittää kaikki olennaiset todisteet ja puolustaa etujaan. Lisäksi on suotavaa määrittää selkeästi tutkimuksen kuluessa noudatettavat säännöt ja menettelyt ja erityisesti sitä koskevat säännöt, miten osapuolien on ilmoittauduttava, esitettävä näkökantansa ja toimitettava tiedot tietyssä määräajassa, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon. Olisi myös osoitettava edellytykset, joiden mukaisesti osapuolet voivat saada muiden osapuolien toimittamia tietoja käyttöönsä ja esittää huomionsa niistä. – –
– –
(24) On tarpeen säätää siitä, että tutkimuksen säännöllisissä ja määrätyissä vaiheissa on konsultoitava neuvoa-antavaa komiteaa. Komitea muodostuu jäsenvaltioiden edustajista, ja sen puheenjohtajana toimii komission edustaja.
(25) Tiedot, joita jäsenvaltioille toimitetaan neuvoa-antavassa komiteassa, ovat luonteeltaan usein hyvin teknisiä ja sisältävät monimutkaisia taloudellisia ja oikeudellisia analyysejä. Jotta jäsenvaltioilla olisi riittävästi aikaa näihin tietoihin perehtymiseen, tiedot olisi toimitettava niille asianmukaisena ajankohtana ennen neuvoa-antavan komitean puheenjohtajan vahvistamaa kokouksen päivämäärää.”
5 Perusasetuksen 6 artiklan 7 kohdassa säädettiin seuraavaa:
”Valituksen tekijät, tuojat ja viejät sekä niitä edustavat järjestöt, käyttäjät ja kuluttajajärjestöt, jotka ovat ilmoittautuneet 5 artiklan 10 kohdan mukaisesti, samoin kuin viejämaan edustajat, voivat kirjallisesta pyynnöstään tutustua kaikkiin tietoihin, jotka mikä tahansa tutkimuksen kohteena oleva osapuoli on toimittanut, lukuun ottamatta yhteisön tai sen jäsenvaltioiden viranomaisten toimittamia sisäisiä asiakirjoja, jos nämä tiedot ovat olennaisia niiden etujen puolustamisen kannalta eivätkä tiedot ole luottamuksellisia 19 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä ja jos niitä käytetään tutkimuksessa. Kyseiset osapuolet voivat esittää huomioitaan näistä tiedoista, ja niiden huomautukset otetaan huomioon siltä osin kuin ne ovat riittävästi perusteltuja.”
6 Asetuksen 13 artiklassa, jonka otsikko on ”Kiertäminen”, säädettiin seuraavaa:
”1. Jos voimassa olevia toimenpiteitä kierretään, tämän asetuksen perusteella käyttöön otetut polkumyyntitullit voidaan laajentaa koskemaan samankaltaisen tuotteen tai siihen verrattuna vähäisiä muutoksia sisältävän tuotteen tuontia kolmannesta maasta, kyseisen vähäisiä muutoksia sisältävän samankaltaisen tuotteen tuontia toimenpiteiden kohteena olevasta maasta tai näiden tuotteiden osien tuontia. Jos voimassa olevia toimenpiteitä kierretään, polkumyyntitullit, jotka vastaavat enintään 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti käyttöön otettua jäännöspolkumyyntitullia, voidaan laajentaa koskemaan sellaisista toimenpiteiden kohteena olevien maiden yrityksistä peräisin olevaa tuontia, joiden tuotteisiin sovelletaan yksilöllistä tullia. Kiertäminen määritellään kolmansien maiden ja yhteisön tai toimenpiteiden kohteena olevan maan yksittäisten yritysten ja yhteisön välisen kaupan rakenteen muutokseksi, joka johtuu käytännöstä, menettelystä tai toiminnasta, jolla ei ole riittävästi perusteita tai jolla ei ole muuta taloudellista perustetta kuin tullin käyttöön ottaminen, ja kun lisäksi on olemassa näyttöä vahingosta tai siitä, että tullin korjaavat vaikutukset vaarantuvat samankaltaisen tuotteen hintojen ja/tai määrien osalta ja näyttöä polkumyynnistä verrattuna samankaltaisen tuotteen aikaisemmin määritettyihin normaaliarvoihin, tarvittaessa 2 artiklan säännösten mukaisesti.
– –
3. Tutkimus pannaan vireille tämän artiklan mukaisesti komission aloitteesta taikka jäsenvaltion tai minkä tahansa asianomaisen osapuolen pyynnöstä, jos on olemassa riittävä näyttö 1 kohdassa luetelluista tekijöistä. Tutkimus pannaan neuvoa-antavan komitean kuulemisen jälkeen vireille komission asetuksella, jolla voidaan myös velvoittaa tulliviranomaiset saattamaan tuonnin kirjaaminen pakolliseksi 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai vaatimaan vakuuksia. Tutkimuksen suorittaa komissio, mahdollisesti tulliviranomaisten avustuksella, ja se on päätettävä yhdeksän kuukauden kuluessa. Jos lopullisesti vahvistettujen tosiasioiden mukaan on perusteltua laajentaa toimenpiteiden soveltamisalaa, neuvosto päättää asiasta komission ehdotuksesta, jonka tämä tekee kuultuaan neuvoa-antavaa komiteaa. Neuvosto on hyväksynyt ehdotuksen, jollei se yksinkertaisella enemmistöllä päätä hylätä sitä kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on toimittanut sille ehdotuksen. Toimenpiteiden laajentaminen tulee voimaan siitä päivästä alkaen, jolloin kirjaaminen tehtiin pakolliseksi 14 artiklan 5 kohdan mukaisesti tai jolloin vakuudet on vaadittu. Tämän artiklan osalta sovelletaan tämän asetuksen asiaa koskevia, tutkimusten vireillepanoa ja suorittamista sääteleviä menettelysäännöksiä.
– –”
7 Asetuksen 15 artiklassa, jonka otsikkona on ”Konsultaatiot”, säädettiin seuraavaa:
”1. Tässä asetuksessa säädetyt konsultaatiot järjestetään neuvoa-antavassa komiteassa, joka koostuu kunkin jäsenvaltion edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja. Konsultaatio järjestetään välittömästi joko jäsenvaltion pyynnöstä tai komission aloitteesta ja joka tapauksessa sellaisen ajan kuluessa, että tässä asetuksessa vahvistettuja määräaikoja voidaan noudattaa.
2. Komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja. Hänen on toimitettava jäsenvaltioille kaikki asiaa koskevat tiedot niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään 10 työpäivää ennen kokousta.
3. Konsultaatio voidaan tarvittaessa järjestää ainoastaan kirjallisesti; tässä tapauksessa komissio ilmoittaa asiasta jäsenvaltioille ja vahvistaa määräajan, jonka kuluessa nämä voivat antaa lausuntonsa tai pyytää suullista konsultaatiota, jonka puheenjohtaja järjestää sillä edellytyksellä, että tämä suullinen konsultaatio voidaan suorittaa sellaisen ajan kuluessa, että tässä asetuksessa vahvistettuja määräaikoja voidaan noudattaa.
4. Konsultaatio käsittää erityisesti
a) polkumyynnin olemassaolon ja menetelmät polkumyyntimarginaalin vahvistamiseksi;
b) vahingon olemassaolon ja laajuuden;
c) polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin ja vahingon välisen syy-yhteyden;
d) toimenpiteet, jotka olosuhteet huomioon ottaen ovat aiheellisia polkumyynnistä aiheutuneen vahingon estämiseksi tai korjaamiseksi sekä yksityiskohtaiset säännöt näiden toimenpiteiden toteuttamisesta.”
8 Neuvosto antoi 26.1.2009 asetuksen (EY) N:o 91/2009 lopullisen polkumyyntitullin käyttöön ottamisesta Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa (EUVL 2009, L 29, s. 1).
9 Asetuksella N:o 91/2009 käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollista kiertämistä tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnilla Malesiasta riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, koskevan tutkimuksen vireillepanosta ja kyseisen tuonnin kirjaamisvelvoitteesta 27.10.2010 antamallaan asetuksella (EU) N:o 966/2010 (EUVL 2010, L 282, s. 29) komissio pani perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan mukaisesti vireille omasta aloitteestaan tutkimuksen tiettyjen Kiinasta peräisin olevien rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa käyttöön otettujen polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden mahdollisesta kiertämisestä.
10 Lisäksi asetuksen N:o 966/2010 2 artiklassa komissio määräsi tulliviranomaiset tekemään kyseisessä asetuksessa tarkoitetun tuonnin kirjaamisen pakolliseksi.
Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset
11 Eurobolt on yhtiö, jonka kotipaikka on ’s-Heerenberg (Alankomaat) ja joka käy kauppaa Aasiaan sijoittautuneilta valmistajilta ja toimittajilta ostamillaan rauta- ja teräskiinnittimillä myydäkseen ne unionissa.
12 Sen jälkeen, kun asetuksella N:o 91/2009 oli otettu käyttöön polkumyyntitulleja Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnille, Eurobolt päätti ostaa tällaisia kiinnittimiä kahdelta Malesiaan sijoittautuneelta valmistajalta, jotka olivat TZ Fasteners (jäljempänä TZ) ja HBS Fasteners Manufacturing (jäljempänä HBS).
13 Ajanjaksolla 29.10.2010–4.8.2011 Eurobolt jätti Alankomaissa 32 ilmoitusta teräskiinnittimien, jotka se oli ostanut HBS:ltä ja TZ:lta, vapaaseen liikkeeseen luovutusta varten. Kiinnittimien alkuperämaaksi ilmoitettiin Malesia. Asetuksen N:o 966/2010 nojalla tulliviranomaiset kirjasivat kyseiset kiinnittimet ja luovuttivat ne vapaaseen liikkeeseen polkumyyntitulleja kantamatta.
14 Kyseisen asetuksen julkaisemisen jälkeen komissio ilmoitti Kiinan kansantasavallan ja Malesian viranomaisille, näistä maista tuontia harjoittaville tunnetuille toimijoille, joista yksi oli Eurobolt, ja asianomaiselle unionin teollisuudenalalle mainitussa asetuksessa säädetyn tutkimuksen vireillepanosta.
15 HBS ja TZ ilmoittautuivat komissiolle kyseisen tutkimuksen yhteydessä ja toimittivat vastauksensa polkumyyntiä koskeneeseen kyselylomakkeeseen. Eurobolt ilmoittautui asianomaiseksi osapuoleksi.
16 Komissio lähetti 26.5.2011 päivätyllä kirjeellä Euroboltille tutkimusta koskeneet alustavat päätelmänsä. Eurobolt vastasi tähän kirjeeseen asetetussa määräajassa kirjallisesti 13.6.2011. Neuvoa-antava komitea kokoontui 15.6.2011.
17 Täytäntöönpanoasetuksella N:o 723/2011 Kiinasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnille määrätty lopullinen polkumyyntitulli laajennettiin koskemaan tiettyjä Malesiasta lähetettyjä rauta- ja teräskiinnittimiä riippumatta siitä, oliko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia.
18 Tämän täytäntöönpanoasetuksen tultua voimaan Alankomaiden toimivaltaiset viranomaiset tekivät Euroboltia koskeneen tuonnin jälkeisen tarkastuksen, jonka seurauksena tämän maksettavaksi määrättiin 587 802,20 euron suuruiset polkumyyntitullit.
19 Tehtyään menestyksettä näiden polkumyyntitullien kantamisesta oikaisuvaatimuksen Nijmegenin (Alankomaat) tullitoimipaikalle Eurobolt nosti kanteen rechtbank Noord-Hollandissa (Pohjois-Hollannin alioikeus, Alankomaat) vedoten muun muassa sen pätemättömyyteen, että asetuksella N:o 91/2009 käyttöön otettu polkumyyntitulli oli täytäntöönpanoasetuksella N:o 723/2011 laajennettu koskemaan Malesiasta lähetettyjen kyseessä olevien tuotteiden tuontia.
20 Kyseisen tuomioistuimen hylättyä kanteen 1.8.2013 antamallaan tuomiolla Eurobolt teki valituksen Gerechtshof Amsterdamiin (Amsterdamin ylioikeus, Alankomaat), joka myös hylkäsi 8.9.2015 antamallaan tuomiolla Euroboltin vaatimuksen ja katsoi muun muassa, ettei unionin tuomioistuimelle ollut tarpeen esittää ennakkoratkaisukysymystä täytäntöönpanoasetuksen N:o 723/2011 pätevyydestä.
21 Eurobolt teki 12.10.2015 valituksen ennakkoratkaisua pyytäneeseen tuomioistuimeen. Sen mielestä täytäntöönpanoasetus on pätemätön perusasetuksen 13 artiklassa säädettyjen edellytysten kannalta siltä osin kuin komissio loukkasi tutkimuksen aikana sen puolustautumisoikeuksia. Eurobolt nimittäin väittää, että komissio jätti perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan vastaisesti toimittamatta neuvoa-antavan komitean jäsenille viimeistään 10 työpäivää ennen tämän komitean kokousta asiaa koskevat olennaiset tiedot, jotka Eurobolt oli komissiolle lähettänyt.
22 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on tässä asiayhteydessä ensinnäkin epävarma sen tehtävän laajuudesta, joka kansallisilla tuomioistuimilla on unionin toimielinten toimien pätevyyden tutkimisessa, etenkin perusoikeuskirjan 47 artiklan kannalta. Toiseksi kyseinen tuomioistuin pohtii, miten perusasetuksen 15 artiklan 2 kohtaa on tulkittava. Sen mielestä unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että menettelysääntöjen noudattamatta jättäminen voi johtaa toimen kumoamiseen olennaisten menettelymääräysten rikkomisen perusteella. On siis kysyttävä, voiko se, että komissio on nyt käsiteltävässä tapauksessa rikkonut kyseisessä säännöksessä säädettyä velvollisuutta, johtaa täytäntöönpanoasetuksen N:o 723/2011 pätemättömyyteen.
23 Tässä tilanteessa Hoge Raad der Nederlanden (ylin tuomioistuin, Alankomaat) on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää unionin tuomioistuimelle seuraavat ennakkoratkaisukysymykset:
”1) a) Onko [perusoikeuskirjan] 47 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että asianomainen osapuoli voi riitauttaa unionin toimielimen päätöksen, joka kansallisten viranomaisten on pantava täytäntöön, laillisuuden vetoamalla olennaisten menettelymääräysten rikkomiseen, perussopimusten tai niiden jonkin täytäntöönpanoasetuksen rikkomiseen tai harkintavallan väärinkäyttöön?
b) Onko [perusoikeuskirjan] 47 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että unionin toimielimet, jotka ovat osallistuneet sellaisen päätöksen valmisteluun, jonka pätevyys riitautetaan oikeudenkäynnissä kansallisessa tuomioistuimessa, ovat pyydettäessä velvollisia toimittamaan kansalliselle tuomioistuimelle kaikki niillä olevat tiedot, jotka ne ovat ottaneet huomioon tai jotka niiden olisi pitänyt ottaa huomioon päätöksen valmistelussa?
c) Onko [perusoikeuskirjan] 47 artiklaa tulkittava siten, että oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin seuraa, että tuomioistuin tarkistaa kattavasti, täyttyvätkö [perusasetuksen] 13 artiklan soveltamisedellytykset? Seuraako 47 artiklasta erityisesti, että tuomioistuimella on toimivalta arvioida täysimääräisesti, onko tosiseikat tutkittu täydellisesti ja riittävästi niin, että vaadittu oikeudellinen seuraamus on perusteltu? Seuraako 47 artiklasta erityisesti myös, että tuomioistuimella on toimivalta arvioida täysimääräisesti, olisiko tosiseikat, joita ei ole väitetysti otettu päätöksenteossa huomioon mutta joilla voisi olla merkitystä todetuista tosiseikoista johtuvan oikeudellisen seuraamuksen kannalta, pitänyt ottaa huomioon?
2) a) Onko [perusasetuksen] 15 artiklan 2 kohtaan sisältyvää käsitettä ’asiaa koskevat tiedot’ tulkittava siten, että se sisältää Euroopan unioniin sijoittautuneen itsenäisen tuojan, joka tuo kyseisessä säännöksessä tarkoitetun tutkimuksen kohteena olevia tavaroita, vastauksen komission toteamuksiin, jos tämä tuoja on saanut komissiolta tiedon tutkimuksesta, se on toimittanut komissiolle pyydetyt tiedot ja jos sille on annettu siihen tilaisuus, se on vastannut ajoissa komission toteamuksiin?
b) Mikäli toisen ennakkoratkaisukysymyksen a kohtaan vastataan myöntävästi, voiko tuoja vedota [perusasetuksen] 15 artiklan 2 kohdan rikkomiseen, jos sen toimittamaa vastausta ei ole esitetty samassa säännöksessä tarkoitetulle neuvoa-antavalle komitealle viimeistään 10 työpäivää ennen sen kokousta?
c) Mikäli toisen ennakkoratkaisukysymyksen b kohtaan vastataan myöntävästi, seuraako [perusasetuksen] 15 artiklan 2 kohdan rikkomisesta, että päätös on lainvastainen eikä sitä pidä soveltaa?”
Ennakkoratkaisukysymysten tarkastelu
Ensimmäisen kysymyksen a ja c kohta
24 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisen kysymyksensä a ja c kohdassa pääasiallisesti, onko SEUT 267 artiklaa tulkittava siten, että unionin johdetun oikeuden toimen pätevyyden riitauttaakseen yksityinen voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa väitteisiin, jotka voidaan esittää SEUT 263 artiklan nojalla nostetun kumoamiskanteen yhteydessä ja joihin kuuluvat myös väitteet, joiden mukaan toimen antamisedellytyksiä ei ole noudatettu.
25 Kuten vakiintuneesta oikeuskäytännöstä ilmenee, unionin tuomioistuimen SEUT 267 artiklan mukaista toimivaltaa ratkaista unionin toimielimen toimen pätevyys ei ole rajoitettu niiden perusteiden osalta, joiden nojalla kyseisen toimen pätevyys voitaisiin riitauttaa (tuomio 12.12.1972, International Fruit Company ym., 21/72–24/72, EU:C:1972:115, 5 kohta ja tuomio 16.6.1998, Racke, C‑162/96, EU:C:1998:293, 26 kohta).
26 Niinpä ensimmäisen kysymyksen a ja c kohtaan on vastattava, että SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että unionin johdetun oikeuden toimen pätevyyden riitauttaakseen yksityinen voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa väitteisiin, jotka voidaan esittää SEUT 263 artiklan nojalla nostetun kumoamiskanteen yhteydessä ja joihin kuuluvat myös väitteet, joiden mukaan kyseisen toimen antamisedellytyksiä ei ole noudatettu.
Ensimmäisen kysymyksen b kohta
27 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee ensimmäisen kysymyksensä b kohdassa pääasiallisesti, onko SEUT 267 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on oikeus pyytää unionin toimielimiltä, jotka ovat osallistuneet unionin johdetun oikeuden sellaisen toimen valmisteluun, jonka pätevyys on riitautettu kyseisessä kansallisessa tuomioistuimessa, tietoja seikoista, jotka ne ovat ottaneet tai jotka niiden olisi pitänyt ottaa huomioon kyseisen toimen valmistelussa.
28 On palautettava mieleen, että kansalliset tuomioistuimet voivat tutkia unionin toimen pätevyyden, ja jos ne katsovat, etteivät viran puolesta tutkittavat tai asianosaisten esittämät pätemättömyysperusteet ole perusteltuja, ne voivat hylätä kyseiset perusteet ja todeta, että toimi on täysin pätevä (ks. vastaavasti tuomio 16.6.1981, Salonia, 126/80, EU:C:1981:136, 7 kohta ja tuomio 22.10.1987, Foto-Frost, 314/85, EU:C:1987:452, 14 kohta). Kansalliset tuomioistuimet eivät sen sijaan ole toimivaltaisia itse toteamaan unionin toimielinten toimia pätemättömiksi (tuomio 6.12.2005, Gaston Schul Douane-expediteur, C‑461/03, EU:C:2005:742, 17 kohta).
29 Tästä seuraa, että jos asianosaisten esittämät perusteet riittävät vakuuttamaan kansallisen tuomioistuimen unionin toimen pätemättömyydestä, kyseisen tuomioistuimen olisi jo yksin tällä perusteella kysyttävä unionin tuomioistuimelta toimen pätevyydestä tekemättä mitään lisätutkimuksia. Kuten 22.10.1987 annetusta tuomiosta Foto-Frost (314/85, EU:C:1987:452, 18 kohta) ilmenee, unionin tuomioistuin nimittäin pystyy parhaiten lausumaan unionin johdetun oikeuden toimien pätevyydestä, sillä unionin toimielimillä, joiden toimet on riitautettu, on Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön 23 artiklan toisen kohdan nojalla oikeus esittää unionin tuomioistuimessa kirjallisia huomautuksia puolustaakseen näiden toimien pätevyyttä. Lisäksi unionin tuomioistuin voi saman perussäännön 24 artiklan toisen kohdan nojalla vaatia unionin toimielimiä, elimiä tai laitoksia, jotka eivät ole oikeudenkäynnissä asianosaisina, antamaan kaikki tiedot, joita unionin tuomioistuin pitää oikeudenkäynnin kannalta tarpeellisina.
30 Kansallisella tuomioistuimella on kuitenkin oikeus ennen mahdollista asian saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi pyytää unionin toimielimeltä tarkkoja tietoja ja seikkoja, joita kansallinen tuomioistuin pitää välttämättöminä voidakseen hälventää kaiken epäilynsä asianomaisen unionin toimen pätevyydestä ja siten välttää pätevyyden arviointia koskevan ennakkoratkaisupyynnön esittämisen unionin tuomioistuimelle.
31 Tältä osin unionin tuomioistuimen oikeuskäytännöstä ilmenee, että unionin toimielimillä on velvollisuus tehdä vilpitöntä yhteistyötä jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten kanssa, joiden tehtävänä on valvoa unionin oikeuden soveltamista ja noudattamista kansallisessa oikeusjärjestyksessä. Tällä perusteella kyseisten toimielinten on SEU 4 artiklan 3 kohdan nojalla toimitettava mainituille viranomaisille tiedot ja asiakirjat, joita nämä ovat niiltä pyytäneet toimivaltaansa käyttäessään, ellei niiden toimittamisen epääminen ole oikeutettua sellaisilla legitiimeillä perusteilla, jotka koskevat muiden muassa kolmansien oikeuksien suojaa tai vaaraa siitä, että unionin toimintaan tai itsenäisyyteen puututaan (ks. vastaavasti määräys 6.12.1990, Zwartveld ym., C‑2/88-IMM, EU:C:1990:440, 10 ja 11 kohta).
32 Ensimmäisen kysymyksen b kohtaan on siis vastattava, että SEUT 267 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on oikeus ennen asian saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi pyytää unionin toimielimiltä, jotka ovat osallistuneet unionin johdetun oikeuden sellaisen toimen valmisteluun, jonka pätevyys on riitautettu kyseisessä kansallisessa tuomioistuimessa, tarkkoja tietoja ja seikkoja, joita kansallinen tuomioistuin pitää välttämättöminä voidakseen hälventää kaiken epäilynsä asianomaisen unionin toimen pätevyydestä ja välttää tämän toimen pätevyyden arviointia koskevan ennakkoratkaisukysymyksen esittämisen unionin tuomioistuimelle.
Toinen kysymys
33 Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin tiedustelee toisen kysymyksensä a–c kohdassa, jotka on tutkittava yhdessä, pääasiallisesti, onko täytäntöönpanoasetus N:o 723/2011 pätemätön perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan kannalta siltä osin kuin huomautuksia, jotka Eurobolt esitti vastauksena komission päätelmiin, ei esitetty kyseisessä säännöksessä tarkoitettuina asiaa koskevina tietoina kyseisessä säännöksessä säädetylle neuvoa-antavalle komitealle viimeistään 10 työpäivää ennen sen kokousta.
34 Aluksi on huomattava, että – kuten perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdasta ilmenee – tässä asetuksessa säädetyt konsultaatiot järjestetään neuvoa-antavassa komiteassa, joka koostuu kunkin jäsenvaltion edustajista ja jonka puheenjohtajana toimii komission edustaja.
35 Asetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että tämän neuvoa-antavan komitean kutsuu koolle sen puheenjohtaja, jonka on toimitettava jäsenvaltioille ”kaikki asiaa koskevat tiedot niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään 10 työpäivää ennen kokousta”.
36 Nyt käsiteltävässä asiassa on riidatonta, että neuvoa-antavan komitean kokous pidettiin 15.6.2011 eli kaksi päivää sen jälkeen, kun Eurobolt oli toimittanut sille tätä varten asetetussa määräajassa huomautuksensa vastauksena komission päätelmiin.
37 Siihen kysymykseen vastaamiseksi, onko tämän johdosta perusasetuksen 15 artiklan 2 kohtaa rikottu siten, että täytäntöönpanoasetus N:o 723/2011 on pätemätön, on tutkittava ensin, kuuluivatko kyseiset huomautukset mainitussa säännöksessä tarkoitettuun käsitteeseen ”asiaa koskevat tiedot”.
38 Tältä osin on todettava, että kun perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa käytetyn sanamuodon yleinen luonne otetaan huomioon, käsitettä ”asiaa koskevat tiedot” on tulkittava hyvin laajasti. Samoin on niin, että koska saman sanamuodon mukaan jäsenvaltioille on toimitettava ”kaikki” asiaa koskevat tiedot, kyseisestä säännöksestä ilmenee selvästi, että se koskee mahdollisimman kattavaa tietojen antamista neuvoa-antavalle komitealle.
39 Lisäksi kyseisen asetuksen johdanto-osan 12 perustelukappaleessa korostetaan sen tärkeyttä, että asianomaisille osapuolille tarjotaan mahdollisuus tulla kuulluiksi ja puolustaa etujaan tutkimuksen aikana.
40 Tässä tapauksessa on niin, että Eurobolt esitti pääasiassa kyseessä olevat huomautukset asianomaisen osapuolen ominaisuudessaan sen tutkimuksen yhteydessä, jonka komissio oli pannut vireille perusasetuksen 13 artiklan 3 kohdan nojalla. Huomautuksilla oli tarkoitus vastata komission tekemiin alustaviin päätelmiin.
41 Eurobolt siis esitti näkemyksensä ja toimitti tietoja kyseisen asetuksen 6 artiklan 7 kohdan mukaisesti.
42 Niinpä on katsottava, että – kuten julkisasiamies on todennut ratkaisuehdotuksensa 47–50 kohdassa – Euroboltin esittämissä huomautuksissa oli kyse perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista asiaa koskevista tiedoista.
43 Tästä seuraa, että mainittua säännöstä ei noudatettu siltä osin kuin kyseisiä huomautuksia ei toimitettu jäsenvaltioille viimeistään 10 työpäivää ennen neuvoa-antavan komitean kokousta, kuten tämän tuomion 36 kohdassa todettiin.
44 Siksi on tutkittava toiseksi, onko tällainen perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan noudattamatta jättäminen omiaan tekemään täytäntöönpanoasetuksen N:o 723/2011 pätemättömäksi.
45 On huomattava ensinnäkin, että täytäntöönpanoasetuksen N:o 723/2011 kaltaisten polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden toteuttaminen perusasetuksen nojalla perustuu menettelyyn, erityisesti tutkimukseen, jonka tietyissä vaiheissa on kuultava neuvoa-antavassa komiteassa edustettuina olevia jäsenvaltioita, kuten perusasetuksen johdanto-osan 24 perustelukappaleessa korostetaan.
46 Juuri tällaista konsultaatiota varten perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, että neuvoa-antavalle komitealle on toimitettava kaikki asiaa koskevat tiedot ”niin pian kuin mahdollista mutta viimeistään 10 työpäivää ennen kokousta”.
47 Tältä osin kyseisen ehdottomaksi laaditun säännöksen sanamuodostakin jo ilmenee, että siinä säädetty 10 päivän määräaika on luonteeltaan pakottava (ks. analogisesti tuomio 29.7.2010, Kreikka v. komissio, C‑54/09 P, EU:C:2010:451, 46 kohta).
48 Perusasetuksen johdanto-osan 25 perustelukappaleesta ilmenee lisäksi, että koska kyseessä olevat tiedot ”ovat luonteeltaan usein hyvin teknisiä ja sisältävät monimutkaisia taloudellisia ja oikeudellisia analyysejä”, perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetyllä määräajalla on tarkoitus jättää neuvoa-antavassa komiteassa edustettuina oleville jäsenvaltioille riittävästi aikaa perehtyä kyseisiin tietoihin rauhallisesti ennen komitean kokousta (ks. analogisesti tuomio 20.9.2017, Tilly-Sabco v. komissio, C‑183/16 P, EU:C:2017:704, 102 kohta).
49 Lisäksi kyseisellä määräajalla pyritään myös mahdollistamaan, että jäsenvaltioiden hallitukset voivat neuvoa-antavassa komiteassa olevien edustajiensa välityksellä tutustua kaikkiin jotakin tutkimusta koskeviin tietoihin, jotta kyseiset hallitukset voivat sisäisten ja ulkoisten kuulemisten avulla määritellä kantansa, jolla pyritään turvaamaan mainitussa komiteassa niiden kunkin omat intressit (ks. analogisesti tuomio 20.9.2017, Tilly-Sabco v. komissio, C‑183/16 P, EU:C:2017:704, 103 kohta).
50 Lopuksi on lisättävä, että kyseisellä määräajalla on tarkoitus varmistaa, että tiedot ja huomautukset, jotka asianomaisilla osapuolilla on oikeus esittää tutkimuksen aikana, kuten tämän tuomion 39 kohdassa todettiin, voidaan ottaa asianmukaisesti huomioon neuvoa-antavassa komiteassa pidettävän konsultaatiomenettelyn yhteydessä.
51 On siis katsottava, että – kuten julkisasiamies on todennut erityisesti ratkaisuehdotuksensa 61 ja 66 kohdassa – perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdassa säädetty vaatimus kaikkien asiaa koskevien tietojen toimittamisesta neuvoa-antavalle komitealle viimeistään 10 työpäivää ennen tämän kokousta kuuluu menettelyn sääntöjenmukaisuutta koskeviin olennaisiin muotomääräyksiin, joiden noudattamatta jättäminen aiheuttaa kyseessä olevan toimen pätemättömyyden (ks. analogisesti tuomio 10.2.1998, Saksa v. komissio, C‑263/95, EU:C:1998:47, 32 kohta ja tuomio 20.9.2017, Tilly-Sabco v. komissio, C‑183/16 P, EU:C:2017:704, 114 kohta).
52 Toiseen kysymykseen on vastattava edellä esitetyn perusteella, että täytäntöönpanoasetus N:o 723/2011 on pätemätön siltä osin kuin se on annettu perusasetuksen 15 artiklan 2 kohdan vastaisesti.
Oikeudenkäyntikulut
53 Pääasian asianosaisten osalta asian käsittely unionin tuomioistuimessa on välivaihe kansallisessa tuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyssä, minkä vuoksi kansallisen tuomioistuimen asiana on päättää oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta. Oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet muille kuin näille asianosaisille huomautusten esittämisestä unionin tuomioistuimelle, ei voida määrätä korvattaviksi.
Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (neljäs jaosto) on ratkaissut asian seuraavasti:
1) SEUT 267 artiklaa on tulkittava siten, että unionin johdetun oikeuden toimen pätevyyden riitauttaakseen yksityinen voi vedota kansallisessa tuomioistuimessa väitteisiin, jotka voidaan esittää SEUT 263 artiklan nojalla nostetun kumoamiskanteen yhteydessä ja joihin kuuluvat myös väitteet, joiden mukaan kyseisen toimen antamisedellytyksiä ei ole noudatettu.
2) SEUT 267 artiklaa, luettuna yhdessä SEU 4 artiklan 3 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että kansallisella tuomioistuimella on oikeus ennen asian saattamista unionin tuomioistuimen käsiteltäväksi pyytää Euroopan unionin toimielimiltä, jotka ovat osallistuneet unionin johdetun oikeuden sellaisen toimen valmisteluun, jonka pätevyys on riitautettu kyseisessä kansallisessa tuomioistuimessa, tarkkoja tietoja ja seikkoja, joita kansallinen tuomioistuin pitää välttämättöminä voidakseen hälventää kaiken epäilynsä asianomaisen unionin toimen pätevyydestä ja välttää tämän toimen pätevyyden arviointia koskevan ennakkoratkaisukysymyksen esittämisen unionin tuomioistuimelle.
3) Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuonnissa asetuksella (EY) N:o 91/2009 käyttöön otetun lopullisen polkumyyntitullin laajentamisesta koskemaan Malesiasta lähetettyjen tiettyjen rauta- ja teräskiinnittimien tuontia riippumatta siitä, onko niiden alkuperämaaksi ilmoitettu Malesia, 18.7.2011 annettu neuvoston täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 723/2011 on pätemätön siltä osin kuin se on annettu polkumyynnillä muista kuin Euroopan yhteisön jäsenvaltioista tapahtuvalta tuonnilta suojautumisesta 30.11.2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1225/2009 15 artiklan 2 kohdan vastaisesti.
Allekirjoitukset