VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

28 päivänä lokakuuta 2010

Asia F-96/08

Maria Concetta Cerafogli

vastaan

Euroopan keskuspankki (EKP)

Henkilöstö – EKP:n henkilöstö – Palkkaus – Ylimääräinen palkankorotus – Henkilökohtainen ylennys – Henkilöstökomitean kuuleminen ylimääräisten palkankorotusten myöntämiskriteerien vahvistamista varten

Aihe: EY:n perustamissopimukseen liitteenä olevan Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä annetun pöytäkirjan 36.2 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Maria Concetta Cerafogli vaatii kumoamaan EKP:n päätöksen olla myöntämättä hänelle vuoden 2008 osalta ylimääräistä palkankorotusta ja henkilökohtaista ylennystä.

Ratkaisu: Päätös, jolla EKP päätti olla myöntämättä kantajalle vuoden 2008 osalta ylimääräistä palkankorotusta, kumotaan. EKP velvoitetaan maksamaan kantajalle 3 000 euroa. Kanne hylätään muilta osin. EKP velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Edustaminen – Henkilöstökomitea – Pakollinen kuuleminen – Ulottuvuus

(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 45 ja 46 artikla)

2.      Virkamiehet – Euroopan keskuspankin työntekijät – Edustaminen – Henkilöstökomitea – Pakollinen kuuleminen – Laajuus – Perusta

(Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 46 artikla)

3.      Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Riidanalaisen lainvastaisen toimen kumoaminen – Henkinen kärsimys, joka voidaan erottaa lainvastaisuudesta ja jota ei voida korjata kokonaan kumoamisella

(Henkilöstösääntöjen 91 artikla)

1.      Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 46 artiklassa ei rajoiteta velvollisuutta kuulla henkilöstökomiteaa ”luonteeltaan lainsäädännöllisten toimien” muuttamiseen, vaan sen sijaan asetetaan kuulemisvelvollisuus kaikista sellaisista toimista, jotka itse työn sääntelyn lisäksi koskevat tähän sääntelyyn liittyviä ”kysymyksiä”, jotka liittyvät johonkin näiden palvelussuhteen ehtojen 45 artiklassa tarkoitettuun alaan, joista yksi on henkilöstön palkat.

Hallinnon laatima ohjeasiakirja, jossa vahvistetaan täsmälliset kriteerit ylimääräisten palkankorotusten myöntämiseksi henkilöstölle, on luonteensa ja ulottuvuutensa perusteella henkilöstön palkkausta koskeva yleisesti sovellettava toimi, ja se kuuluu näin ollen mainittujen palvelussuhteen ehtojen 45 ja 46 artiklasta ilmenevän kuulemisvelvollisuuden piiriin. Kyseisissä säännöksissä edellytetään kuitenkin, että Euroopan keskuspankki kuulee henkilöstökomiteaa ennen kyseisen asiakirjan vahvistamista sillä uhalla, että se on muutoin lainvastainen.

(ks. 47 ja 51–53 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑63/02, Cerafogli ja Poloni v. EKP, 20.11.2003 (Kok., s. II‑4929, 21 kohta)

2.      Henkilöstökomitean kuuleminen Euroopan keskuspankin henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 46 artiklan nojalla tarkoittaa pelkästään oikeutta tulla kuulluksi. On siis kyse kaikkein vähämerkityksisimmästä päätöksentekoon osallistumisen muodosta, koska hallintoelimillä ei ole mitään velvollisuutta ottaa huomioon henkilöstökomitean tämän kuulemisen yhteydessä esittämiä huomautuksia. Jottei kuulemisvelvollisuuden tehokasta vaikutusta rajoiteta, hallintoelinten on näin ollen kuitenkin noudatettava kuulemisvelvollisuutta aina kun henkilöstökomitean kuulemisella saattaa olla vaikutusta tehtävän päätöksen sisältöön.

Henkilöstökomitean kuulemisvelvollisuuden laajuutta, sellaisena kuin lainsäätäjä on sen säätänyt, on lisäksi arvioitava niiden tavoitteiden valossa, joihin sillä pyritään. Yhtäältä kuulemisen tarkoitus on tarjota koko henkilöstölle heidän yhteisiä etujaan edustavan komitean välityksellä mahdollisuus tulla kuulluksi ennen heitä koskevien yleisesti sovellettavien toimien hyväksymistä tai muuttamista. Toisaalta tämän velvollisuuden noudattaminen on sekä henkilöstön eri jäsenten että hallintoelinten intressissä, koska se on omiaan ehkäisemään sitä, että jokainen henkilöstön jäsen joutuisi yksittäisessä hallinnollista vaatimusta koskevassa menettelyssä tuomaan esiin mahdollisia virheitä. Tästä samasta syystä kuuleminen, joka on omiaan estämään samaa asiaa koskevien lukuisten vaatimusten esittämisen, on myös hyvän hallinnon periaatteen mukaista.

(ks. 49 ja 50 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑192/99, Dunnett ym. v. EIP, 6.3.2001 (Kok., s. II‑813, 90 kohta)

3.      Lainvastaisen toimen kumoaminen voi sellaisenaan olla asianmukainen ja lähtökohtaisesti riittävä korvaus henkisestä kärsimyksestä, joka tästä toimesta on voinut aiheutua, jollei kantaja osoita, että hänelle on aiheutunut henkistä kärsimystä, joka on erotettavissa kumoamisen perustana olevasta lainvastaisuudesta ja jota ei voida kokonaan korjata tällä kumoamisella.

(ks. 75 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑10/02, Girardot v. komissio, 6.6.2006 (Kok. H., s. I‑A‑2‑129 ja II‑A‑2‑609, 131 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)