VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)
4 päivänä syyskuuta 2008
Asia F-22/07
Paul Lafili
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio
Henkilöstö – Virkamiehet – Asetuksen (ETY, Euratom) N:o 723/2004 voimaantulo – Henkilöstösääntöjen 44 ja 46 artikla – Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII oleva 7 artikla – Ylennys – Luokittelu – Kerroin
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Lafili vaatii, että virkamiestuomioistuin kumoaa 11.5.2006 tehdyn hallinnon päätöksen, jolla hänet on luokiteltu palkkaluokkaan AD 13, tasolle 5, sellaisena kuin se sisältyy hänen kesäkuun 2006 ja sitä seuraavien kuukausien palkkalaskelmiinsa, että hänet tämän seurauksena palautetaan 1.5.2006 alkaen palkkaluokkaan AD 13, tasolle 2, että kertoimena säilytetään 1,1172071 ja että kantajan ura on kokonaisuudessaan muodostettava uudelleen takautuvasti 1.5.2006 asti siitä päivästä alkaen, jona hänen näin oikaistu palkkaluokkaan ja palkkatasolle luokittelunsa tuli voimaan (mukaan lukien hänen työkokemuksensa arvioiminen täten korjatussa luokittelussa, hänen oikeutensa ikälisiin ja hänen eläkeoikeutensa), kyseisenä ajanjaksona sovellettavan Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioille vahvistaman korkokannan mukaisine viivästyskorkoineen lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä kaikille niille summille, jotka vastaavat sen palkkaluokan, johon hänet luokiteltiin, palkan ja sen palkkaluokan, johon hänellä olisi pitänyt olla oikeus, palkan välistä erotusta, siihen asti kunnes tehdään päätös, jolla hänen tilanteensa oikaistaan.
Ratkaisu: Komission henkilöstön ja hallinnon pääosastoon kuuluvan urarakenteesta, arvioinnista ja ylennyksistä vastaavan yksikön A 6 päällikön 11.5.2006 tekemä päätös kumotaan. Kantaja vastaa puolesta omia oikeudenkäyntikulujaan. Komissio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja velvoitetaan korvaamaan puolet kantajan oikeudenkäyntikuluista.
Tiivistelmä
1. Virkamiehet – Kanne – Virkamiehelle vastainen toimi – Käsite
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
2. Virkamiehet – Palkkaus – Asetuksen N:o 723/2004 voimaantulon jälkeen sovellettavat siirtymäsäännökset
(Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 7 kohta)
3. Virkamiehet – Palkkaus – Asetuksen N:o 723/2004 voimaantulon jälkeen sovellettavat siirtymäsäännökset
(Henkilöstösääntöjen 66 artikla; liitteessä XIII olevan 2 artiklan 1 kohta ja 7 artiklan 6 ja 7 kohta; neuvoston asetus N:o 723/2004)
1. Ainoastaan toimenpiteitä, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa suoraan ja välittömästi asianomaisten oikeudelliseen asemaan, voidaan pitää asianomaisille vastaisina toimina, ja niistä voivat alkaa kulua henkilöstösääntöjen 90 artiklassa tarkoitetun valituksen tekemiselle ja 91 artiklassa tarkoitetun kanteen nostamiselle asetetut määräajat.
Tällainen toimi on hallinnon ilmoitus virkamiehelle siitä, että hänen palkkatasonsa luokittelu sekä hänen palkkaukseensa sovellettava kerroin on vahvistettu virheellisesti ja tullaan oikaisemaan.
(ks. 30–32 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑237/06 P, Strack v. komissio, 8.3.2007 (62 kohta, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑562/93, Obst v. komissio, 19.10.1995 (Kok. H. 1995, s. I‑A‑247 ja II‑737, 23 kohta) ja asia T‑4/05, Strack v. komissio, 22.3.2006 (Kok. H. 2006, s. I‑A‑2‑83 ja II‑A‑2‑361, 35 kohta).
2. Virkamiehen palkkatason luokittelusta sekä hänen palkkaukseensa sovellettavasta kertoimesta henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 7 kohdan nojalla tehtyyn päätökseen, jonka on allekirjoittanut viranomainen, jolla ei ole siihen toimivaltaa kyseisessä toimielimessä henkilöstösäännöissä nimittävälle viranomaiselle annettua toimivaltaa koskevien voimassa olevien säännösten mukaan, sisältyy laatijan toimivallan puuttumista koskeva virhe, kun toimivaltaa ei ole siirretty edelleen, mikä oikeuttaisi poikkeamaan kyseisiin säännöksiin sisältyvistä toimivallan jakoa koskevista kriteereistä, joiden tarkoituksena on taata se, että päätöksen tekee pääsääntöisesti se viranomainen, jolla on hyvän henkilöstöhallinnon sääntöihin nähden parhaat edellytykset sen tekemiseen.
(ks. 34, 38 ja 39 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 46/72, De Greef v. komissio, 30.5.1973 (Kok. 1973, s. 543, 18 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: yhdistetyt asiat T‑118/04 ja T‑134/04, 7.2.2007, Caló v. komissio (67 ja 68 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa).
3. Jos ennen henkilöstösääntöjen ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta annetun asetuksen N:o 723/2004 voimaantuloa palvelukseen otetun virkamiehen palkkaukseen sovellettava kerroin on suurempi kuin yksi kyseisen asetuksen voimaantulon jälkeen tapahtuneen ensimmäisen ylennyksen jälkeen, se on muunnettava henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla ja muutettava ikälisäksi. Tältä osin ei voida hyväksyä tulkintaa, jonka mukaan tätä säännöstä sovelletaan ainoastaan tilanteessa, jossa se, että kerroin ylittää arvon yksi, on seurausta ylennyksen jälkeisestä ikälisäkorotuksesta mutta ei suoraan itse ylennyksestä, siten että viimeksi mainitussa tapauksessa olisi sovellettava yksinomaan henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 6 kohtaa ja määriteltävä uusi kerroin.
Henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 6 ja 7 kohdan sanamuoto on riittävän epäselvä oikeuttaakseen muun kuin yksinomaan sanamuotoon perustuvan tulkinnan, joka vastaa kyseisten siirtymäsäännösten järjestelmää ja tarkoitusta. Tältä osin hylätty tulkinta voisi johtaa siihen, että kertoimia sovellettaisiin ilman määräaikaa asianomaisen koko uran ajan ja jopa sen jälkeen hänen jäätyään eläkkeelle, vaikka kertoimella, joka on siirtymätoimenpide, on tarkoitus taata ennen 1.5.2004 palvelukseen otettujen virkamiesten kuukausittaisen peruspalkan taso, joka ei voi henkilöstösääntöjen liitteessä XIII olevan 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti muuttua kyseisen liitteen 2 artiklan 1 kohdan mukaisen palkkaluokkien uudelleennimeämisen vuoksi. Kun kerroin saavuttaa arvon yksi, kyseisen liitteen 7 artiklan 7 kohdan neljäs virke, sellaisena kuin se on laadittu, ei voi olla esteenä sen henkilöstösääntöjen uuden 66 artiklan soveltamiselle, jossa vahvistetaan uuden urarakenteen mukaisesti kunkin palkkaluokan ja palkkatason osalta virkamiesten peruspalkat. Tällainen kyseiseen 66 artiklaan sisällytetyn palkkataulukon soveltamatta jättäminen, joka olisi vastoin uuden lainsäädännön välittömän sovellettavuuden periaatetta, ei ole hyväksyttävää ilman lainsäätäjän tässä tarkoituksessa antamaa selvää määräystä, joka ei ole tulkinnanvarainen.
Lisäksi hylätty tulkinta johtaisi myös siihen, että tulevaisuudessa loukattaisiin ennen 1.5.2004 palvelukseen otettujen virkamiesten ja tämän päivämäärän jälkeen palvelukseen otettujen virkamiesten yhdenvertaisuutta palkkauksessa, vaikka siirtymätoimenpiteiden tarkoituksena pitäisi olla helpottaa siirtymistä vanhasta lainsäädännöstä uuteen turvaamalla saavutetut oikeudet siten, että tietyn virkamiesryhmän eduksi ei kuitenkaan pidetä voimassa vanhan lainsäädännön vaikutuksia tulevaisuudessa syntyvissä tilanteissa, kuten päätettäessä ikälisäkorotuksista uudessa urarakenteessa.
(ks. 73, 75, 78, 80, 81, 83, 86 ja 88 kohta)