EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (kolmas jaosto)
12 päivänä marraskuuta 2008 (*)
Henkilöstö – Tekninen avustaja – Toimivallan puuttumista koskeva väite – Oikeudenkäyntiväite – Virkamiestuomioistuimen toimivallan puuttuminen
Asiassa F-88/07,
jossa on kyse EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuvasta kanteesta,
Juan Luís Domínguez González, kotipaikka Girona (Espanja), edustajanaan aluksi asianajaja R. Nicolazzi Angelats, sittemmin asianajajat R. Nicolazzi Angelats ja M.-C. Oller Gil,
kantajana,
vastaan
Euroopan yhteisöjen komissio, asiamiehinään J. Currall ja L. Lozano Palacios,
vastaajana,
VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (kolmas jaosto),
toimien neuvottelun aikana kokoonpanossa: presidentti P. Mahoney (esittelevä tuomari) sekä tuomarit I. Boruta ja H. Tagaras,
kirjaaja: W. Hakenberg,
ottaen huomioon kirjallisessa käsittelyssä ja 18.6.2008 pidetyssä istunnossa esitetyn,
on antanut seuraavan
määräyksen
1 Domínguez González vaatii virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 29.8.2007 jättämällään kanteella, että Euroopan yhteisöjen komissio velvoitetaan maksamaan hänelle 20 310,68 euroa korvauksena vahingoista, joita hänelle on aiheutunut hänen työsopimuksensa purkamisesta palvelukseenoton yhteydessä tehdyn lääkärintarkastuksen jälkeen.
Asiaa koskevat oikeussäännöt
2 EY 235 artiklan mukaan ”[yhteisön] tuomioistuimella on toimivalta ratkaista [EY] 288 artiklan toisessa kohdassa tarkoitettua vahingonkorvausta koskevat riidat”.
3 EY 236 artiklan nojalla ”yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista yhteisön ja sen henkilöstön väliset riidat [Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien] henkilöstösäännöissä määrätyin tai palvelussuhteen ehdoista johtuvin rajoituksin ja edellytyksin”.
4 EY 238 artiklassa määrätään, että ”yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia yhteisön tekemässä tai sen puolesta tehdyssä julkis- tai yksityisoikeudellisessa sopimuksessa olevan välityslausekkeen nojalla”.
5 EY 282 artiklassa määrätään seuraavaa:
”Yhteisöllä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus; se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä. Tällöin yhteisöä edustaa komissio.”
6 EY 288 artiklan toisessa kohdassa määrätään seuraavaa:
”Sopimussuhteen ulkopuolisen vastuun perusteella yhteisö korvaa toimielintensä ja henkilöstönsä tehtäviään suorittaessaan aiheuttaman vahingon jäsenvaltioiden lainsäädännön yhteisten yleisten periaatteiden mukaisesti.”
7 Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 46 artiklassa määrätään seuraavaa:
”Vanhentumisaika sopimussuhteen ulkopuolista yhteisöjen vastuuta koskevissa asioissa on viisi vuotta tapahtumasta, johon korvausvelvollisuus perustuu. – –”
8 Yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevassa 1 artiklassa määrätään seuraavaa:
”Euroopan unionin virkamiestuomioistuimella – – on ensimmäisenä oikeusasteena toimivalta ratkaista EY – – 236 artiklassa ja (EA) 152 artiklassa tarkoitetut yhteisön ja sen henkilöstön väliset riita-asiat, mukaan luettuina yhteisön elinten ja laitosten sekä niiden henkilöstön väliset riita-asiat, joiden osalta toimivalta on annettu yhteisöjen tuomioistuimelle.”
9 Euroopan yhteisöjen virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen (jäljempänä henkilöstösäännöt tai virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt) VII osastossa nimeltä ”Muutoksenhakukeinot” on 91 artikla, jossa säädetään, että ”Euroopan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki yhteisöjen ja henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön väliset riidat – –”.
10 Yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne olivat voimassa kantajan työsopimuksen tekohetkellä (jäljempänä aiemmat palvelussuhteen ehdot tai palvelussuhteen ehdot), 1 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Näitä palvelussuhteen ehtoja sovelletaan kaikkiin sopimuksella palvelukseen otettuihin yhteisöjen toimihenkilöihin.
Tällaisia toimihenkilöitä ovat
– väliaikainen toimihenkilö,
– ylimääräinen toimihenkilö,
– paikallinen toimihenkilö,
– erityisneuvonantaja.”
11 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Väliaikaisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa
a) toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää tointa, jonka budjettivallan käyttäjät ovat luokitelleet väliaikaiseksi,
b) toimihenkilöä, joka on määrätty hoitamaan tilapäisesti kutakin toimielintä koskevan pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon sisältyvää pysyvää tointa,
c) toimihenkilöä, joka on määrätty avustamaan yhteisöjen perustamissopimuksissa tai Euroopan yhteisöjen yhteisen neuvoston ja komission perustamissopimuksessa määrättyä tehtävää hoitavaa henkilöä, tai jonkin yhteisöjen toimielimen tai muun elimen puheenjohtajaksi valittua henkilöä [taikka] jotakin Euroopan parlamentin poliittista ryhmää, ja jota ei valita yhteisöjen virkamiesten joukosta,
d) toimihenkilöä, joka on palkattu hoitamaan väliaikaisesti sellaista vakinaista tointa, jonka palkka maksetaan tutkimus- ja sijoitusmäärärahoista ja joka kuuluu asianomaisen toimielimen talousarvion liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon.”
12 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 3 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Ylimääräisellä toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä,
a) joka on palkattu hoitamaan osa- tai kokopäivätoimisesti 52 artiklassa säädetyin rajoituksin jonkin toimielimen määräämiä tehtäviä ja joka ei hoida asianomaista toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevassa henkilöstötaulukossa esitettyä toimea,
b) joka on palkattu sijaiseksi, sen jälkeen kun on tutkittu kyseisen toimielimen virkamiesten mahdollisuus toimia sijaisena tilapäisesti tehtäviensä hoitamisesta estyneelle – –”
13 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 4 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Paikallisella toimihenkilöllä tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu Euroopan unionin ulkopuolella sijaitsevaan asemapaikkaan paikallisen käytännön mukaisesti tekemään ruumiillista työtä tai suorittamaan avustavia tehtäviä toimessa, joka ei kuulu kutakin toimielintä koskevan talousarvion pääluokan liitteenä olevaan henkilöstötaulukkoon ja jonka palkka maksetaan talousarvioon tätä tarkoitusta varten varatuista kokonaismäärärahoista. Muuhun henkilöstöön kuuluvaa, joka on otettu palvelukseen suorittaviin tehtäviin Euroopan yhteisöjen komission lehdistö- ja tiedotusasiain toimistossa, voidaan poikkeuksellisesti pitää paikalliseen henkilöstöön kuuluvana.
Yhteisöjen ulkopuolisissa maissa sijaitsevissa asemapaikoissa olevan muuhun henkilöstöön kuuluvan, joka on otettu palvelukseen suorittamaan muita kuin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä, joita ei yksikön edun kannalta ole perusteltua antaa 1 artiklassa tarkoitetun muussa asemassa olevan virkamiehen tai muun henkilöstöön kuuluvan suoritettavaksi, voidaan katsoa kuuluvan paikalliseen henkilöstöön.”
14 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 5 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Erityisneuvonantajalla tarkoitetaan näissä palvelussuhteen ehdoissa toimihenkilöä, joka on palkattu poikkeuksellisen pätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä avustamaan jotakin yhteisöjen toimielimistä joko säännöllisesti tai erikseen määrättyinä aikoina ja jonka palkka maksetaan talousarvioon sitä toimielintä varten, jonka palveluksessa hän on, varatuista kokonaismäärärahoista.”
15 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 79 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Ellei tämän osaston säännöksistä muuta johdu, paikallisten toimihenkilöiden työehdot erityisesti
a) heidän työsopimuksensa ja sen irtisanomisen yksityiskohtaisten sääntöjen,
b) lomien,
c) ja palkkauksen
osalta vahvistaa kukin toimielin niiden sääntöjen ja käytäntöjen pohjalta, joita noudatetaan paikkakunnalla, jolla toimihenkilön on määrä hoitaa tehtävänsä.”
16 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 81 artiklassa säädetään seuraavaa:
”1. Toimielimen ja jäsenvaltiossa palvelevan paikallisen henkilöstön jäsenen väliset riidat saatetaan ratkaistaviksi sen paikan voimassa olevan lainsäädännön mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa, jossa henkilöstöön kuuluva hoitaa tehtäviään.
2. Toimielimen ja kolmannessa maassa palvelevan paikallisen henkilöstön jäsenen väliset riidat saatetaan välityslautakunnan ratkaistaviksi muun henkilöstön palvelussopimuksessa olevan välityslausekkeen ehtojen mukaisesti.”
17 Euroopan yhteisöjen muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen, sellaisina kuin ne olivat voimassa 1.5.2004 jälkeen (jäljempänä uudet palvelussuhteen ehdot tai palvelussuhteen ehdot), 122 artiklan mukaan toimielimen ja yhteisöjen ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.
18 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 83 artiklan säännösten nojalla henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, ylimääräisiin toimihenkilöihin ja erityisneuvonantajiin. Uusien palvelussuhteen ehtojen 46, 73, 117 ja 124 artiklan takia henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artiklaa sovelletaan soveltuvin osin väliaikaisiin toimihenkilöihin, ylimääräisiin toimihenkilöihin, sopimussuhteisiin toimihenkilöihin ja erityisneuvonantajiin.
19 Euroopan yhteisön yhteistyötoimia sekä humanitaarisen avun tai elintarvikeavun toimia kolmansissa maissa toteuttavan teknisen avustushenkilöstön määräaikaisia työsopimuksia koskevien yleisten sääntöjen (jäljempänä teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavat yleiset säännöt) 3 artiklassa säädetään muun muassa seuraavaa:
”Sopimuspuoli otetaan työsopimussuhteeseen määräajaksi, jonka kesto määritetään sopimusehtojen mukaisesti.
– –
Kun otetaan huomioon teknisen avun toimintaympäristö, avun toimittamiseen ja rahoitukseen osallistuvien tahojen moninaisuus ja avun tarkoitus – apu korvataan ajan mittaan avunsaajamaan omilla voimavaroilla ja toimintamenetelmillä – teknisen avustajan tehtävän yleisenä piirteenä on sen kehityksen ja keston selkeärajaisuus ja satunnaisuus, johon työnantaja tai sopimuspuoli eivät voi vaikuttaa. Teknisen avustajan tehtävä ei siis ole tavanomainen työsuhde, vaan siitä voidaan tehdä ainoastaan määräaikaisia ja lyhytkestoisia sopimuksia, joita ei voi uusia ilman eri toimenpiteitä, mutta edellä esitetyt olosuhteet voivat olla tarvittaessa riittävä peruste perättäisten määräaikaisten sopimusten tekemiselle.
Vaikka tietyn avunsaajamaan teknisen avun tarpeet ja yhteisön avustusresurssit kehittyisivät siten, että eri tehtävistä voidaan tehdä useita sopimuksia, riippumatta siitä, mikä on perättäisten sopimusten tekotahti ja/tai yksityiskohdat sekä mahdollisten keskeytyksien kesto, sopimuspuolen tehtävien näennäinen jatkuvuus ei johda sopimuksen muuttamiseen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Sopimuspuolet toteavat, että teknisen avun tehtävän erityisluonne ja satunnaisuus koskevat samalla tavalla molempia, ja hyväksyvät nimenomaisella ilmoituksella sen vaikutukset sopimusvelvoitteidensa luonteeseen.
Sopimuspuoli myöntää erityisesti sen, että komissio ei näin ollen kykene työnantajana takaamaan hänelle pysyvää työpaikkaa ja että tämä seikka otetaan huomioon palkkauksen tasossa.
Tämän asian tunnustaminen on yksi tärkeimpiä sopimusehtoja.
– –”
20 Teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen 8 artiklassa säädetään seuraavaa:
”Sopimuspuolen on käytävä komission hyväksymien lääkärien vastaanotolla kaikissa lääkärintarkastuksissa ja rokotuksissa, jotka komissio saattaa katsoa tarpeellisiksi. – –
Komissio voi purkaa tämän sopimuksen, jos sopimuspuolella ei katsota olevan edellytyksiä [teknisen avustajan] tehtävien suorittamiseen.”
Tosiseikat
21 Kantaja allekirjoitti 30.6.1999 Euroopan yhteisön kanssa ”työsopimuksen” hoitaakseen Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa ”teknisen avustajan” tehtäviä osana Euroopan yhteisön humanitaarisen avun toimiston (ECHO) humanitaarista avustustoimintaa.
22 Kantaja oli työskennellyt teknisen avustajan asemassa myös Kolumbiassa 1.7.1998–30.6.1999.
23 Kantajan 30.6.1999 tehdyssä työsopimuksessa oli kolme liitettä. Liitteenä I olivat teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavat yleiset säännöt, joita kantajaan sovellettiin työsopimuksen 3 kohdan nojalla. Liitteessä II vahvistettiin kyseisen työsopimuksen rahoitusehdot, ja liitteessä III täsmennettiin asianosaiselle osoitetun tehtävän laajuus.
24 Työsopimuksen 5 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädettiin seuraavaa:
”Tähän sopimukseen sovelletaan Belgian lainsäädäntöä ja erityisesti 3.7.1978 annettua työsopimuslakia, mukaan luettuina säännökset molempien sopimuspuolten mahdollisuudesta irtisanoa sopimus.”
25 Kantajan työsopimuksen 6 kohdassa oli seuraava ehto:
”Kaikki sellaiset sopimuspuolten väliset riidat tai toisen sopimuspuolen tämän sopimuksen nojalla esittämät vaatimukset toiselle sopimuspuolelle, joita ei ole voitu ratkaista sovitteluteitse, saatetaan Brysselin tuomioistuinten käsiteltäviksi.”
26 Kantajan työsopimuksen 7 kohdassa määrättiin muun muassa, että teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen 8 artiklaa muutetaan seuraavasti:
”Lääkärintarkastus: Jos komission hyväksymien lääkärien suorittaman lääkärintarkastuksen tulos on kielteinen, sopimus puretaan välittömin oikeusvaikutuksin.”
27 Kantajan työsopimuksen liitteessä III vahvistettiin hänelle osoitetun tehtävän laajuus. Edellä mainitun liitteen 2.1 kohdan mukaan kantajalle osoitetut yleisluonteiset tehtävät olivat yleisen ihmisoikeustilanteen arvioiminen Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisen tasavallan länsiosassa, väestöryhmien tarpeiden arvioiminen, ECHOn neuvominen avun suunnittelussa ja komission rahoittamien ohjelmien toteutuksen seuranta. Kantajan erityistehtäviin kuului tutkimus-, tarvearviointi- ja suunnittelutehtäviä (liitteessä III oleva 2.2.1 kohta), valinta-, valvonta- ja koordinointitehtäviä (liitteessä III oleva 2.2.2 kohta) sekä toimintojen koordinoimista kehitysyhteistyötoimintojen kanssa (liitteessä III oleva 2.2.3 kohta).
28 Kantaja kävi 1.7.1999 palvelukseenoton yhteydessä suoritettavassa lääkärintarkastuksessa Medical Centre of Brussels -nimisen yrityksen palveluksessa työskentelevän lääkäri G:n luona.
29 Lääkäri G antoi 9.7.1999 lausuntonsa, jossa hän suhtautui ilmeisen varauksellisesti kantajan mahdollisuuteen hoitaa hänelle suunniteltua tehtävää Kongon tasavallassa ja Kongon demokraattisessa tasavallassa ja katsoi, että kantajalla ”ei ole tehtävän luonteen, keston ja suorittamispaikan kannalta edellytyksiä” hoitaa tehtävää.
30 Kantaja saapui Kinshasaan (Kongon demokraattiseen tasavaltaan) 15.7.1999.
31 Kantaja sai 16.7.1999 komissiolta puhelun, jossa kerrottiin ilman mitään selityksiä, että hänen on palattava kiireellisesti Brysseliin.
32 Kantaja palasi Brysseliin 20.7.1999. Samana päivänä komissio ilmoitti hänelle, että hänen työsopimuksensa on purettu välittömin oikeusvaikutuksin kyseisen sopimuksen 7 kohdan ja teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen 8 artiklan nojalla.
33 Kantaja lähetti yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattavaa apua hallinnoivan toimialan (Service commun Relex de la gestion de l’aide aux pays tiers) päällikölle 5.8.1999 kirjeen, jossa hän totesi, että hän oli lähettänyt lääkäri G:lle erehdyksessä sydänkäyränsä, joka oli otettu tammikuussa 1999 hänen joulukuussa 1998 sairastamansa veritulpan jälkeen, eikä viimeisintä sydänkäyräänsä, joka oli otettu helmikuussa 1999 ja joka oli täysin normaali. Tämän erehdyksen vuoksi kantaja pyysi uutta lääkärintarkastusta, jota varten hän lupasi toimittaa kaikki tarpeellisiksi katsotut kokeet ja arvioinnit.
34 Kantaja lähetti asiasta kantelun Euroopan oikeusasiamiehelle 18.8.1999 päivätyllä kirjeellä. Oikeusasiamies kävi komission kanssa asiasta kirjeenvaihtoa erinäisissä yhteyksissä.
35 Kantelusta 14.6.2001 tekemässään päätöksessä oikeusasiamies piti hallinnollisena epäkohtana sitä, että asianosaista ei velvoitettu käymään lääkärintarkastuksessa ennen hänen työsopimuksensa tekemistä. Hän totesi myös, että koska komissio kieltäytyi maksamasta kantajalle minkäänlaista korvausta eikä suostunut etsimään riita-asiaan sovitteluratkaisua, asia voitiin ratkaista ainoastaan saattamalla se toimivaltaisen tuomioistuimen käsiteltäväksi. Oikeusasiamiehen mukaan ainoastaan tuomioistuin voi ”ottaa asianosaisten ilmoitukset huomioon, kuunnella heidän lausumiaan, tarkastella niitä asiaa koskevien kansallisten lakien kannalta ja arvioida kaikki ne riita-asiaan liittyvien tosiseikkojen erilaiset osa-alueet, jotka vaikuttavat asian harkintaan”.
36 Kantaja pyysi 3.7.2001 neuvoa belgialaiselta asianajajalta N. Tämä vastasi hänelle, että ”työsopimukseen” perustuva kanne on nostettava sopimussuhteiden päättymisen jälkeisenä vuonna. N:n mukaan käsiteltävänä olevassa asiassa kanne olisi pitänyt nostaa viimeistään 19.7.2000.
37 Kantaja kääntyi 29.7.2002 Euroopan parlamentin vetoomusvaliokunnan puoleen.
38 Parlamentin vetoomusvaliokunnan puheenjohtaja lähetti oikeusasiamiehelle 9.10.2003 kirjeen, jossa hän kertoi vetoomusvaliokunnan jäsenten ihmetelleen sitä, että oikeusasiamies on todennut asiassa hallinnollisen epäkohdan, mutta totesi myös, että komissio ei ollut noudattanut oikeusasiamiehen suositusta etsiä riita-asiaan sovitteluratkaisu ja että ECHOn johto ei ollut tarjonnut jatkossa mitään työtä vetoomuksen esittäjälle.
39 Kantaja kääntyi 20.5.2005 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen puoleen.
40 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kansliasta kantajalle ilmoitettiin 8.6.2005, että ihmisoikeustuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista yhteisön toimielimiä vastaan nostettuja kanteita vaan ainoastaan Euroopan neuvoston jäsenvaltioita vastaan nostettuja kanteita. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen kansliasta kehotettiinkin kantajaa kääntymään yhteisöjen tuomioistuimen puoleen.
41 Kantajan lähetettyä tarkemmin määrittelemättömänä ajankohtana kirjeen yhteisöjen tuomioistuimen kirjaamoon sieltä ilmoitettiin asianosaiselle 21.12.2005, että yhteisön virkamieskuntaa koskeviin asioihin erikoistunut tuomioistuin on virkamiestuomioistuin.
Oikeudenkäyntimenettely ja asianosaisten vaatimukset
42 Komissio esitti virkamiestuomioistuimen kirjaamoon 28.1.2008 toimittamallaan erillisellä asiakirjalla virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 78 artiklan mukaisen toimivallan puuttumista ja tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen kannetta vastaan.
43 Kantaja lähetti huomautuksensa toimivallan puuttumista ja tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevasta väitteestä 22.2.2008 faksitse (alkuperäiskappale toimitettiin 25.2.2008).
44 Työjärjestyksen 78 artiklassa määrätään, että jos asianosainen haluaa virkamiestuomioistuimen ratkaisevan toimivallan puuttumista tai tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä koskevan väitteen käsittelemättä itse pääasiaa, asianosaisen on tehtävä siitä hakemus erillisellä asiakirjalla. Heti kun hakemus on jätetty, presidentti asettaa määräajan, jonka kuluessa vastapuoli voi esittää kirjallisesti vaatimuksensa sekä tosiseikat ja oikeudelliset perustelut. Jollei virkamiestuomioistuin päätä toisin, hakemuksen jatkokäsittely on suullinen.
45 Käsiteltävänä olevassa asiassa virkamiestuomioistuin katsoi, että työjärjestyksen 78 artiklaan perustuvasta komission hakemuksesta on järjestettävä suullinen käsittely.
46 Kantaja vaatii, että virkemiestuomioistuin
– velvoittaa komission maksamaan hänelle 20 310,68 euroa korvauksena vahingoista, joita hänelle on aiheutunut hänen työsopimuksensa purkamisesta
– velvoittaa komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
47 Komissio vaatii, että virkamiestuomioistuin
– jättää kanteen tutkimatta
– velvoittaa kantajan vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Oikeudellinen arviointi
Asianosaisten lausumat
48 Komissio katsoo ensinnäkin, että virkamiestuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista kannetta. Sen mukaan toimielimen ja kantajan välinen työsuhde on Belgian lainsäädännön ja Brysselin tuomioistuinten toimivallan alainen. Komissio esitti suullisessa käsittelyssä tuomion, jonka tribunal du travail de Bruxellesin (Brysselin työtuomioistuimen) kahdeksastoista jaosto oli antanut 23.4.2008 asiassa M vastaan komissio ja jossa kantaja, joka oli otettu tekniseksi avustajaksi ECHOn toteuttamaan humanitaariseen avustustoimintaan, pyysi, että hänen määräaikainen teknisen avustajan sopimuksensa määriteltäisiin uudelleen toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi. Komission mukaan Tribunal du travail de Bruxelles on tutkinut kanteen asiakysymyksen osalta samaan tapaan kuin se on jo tehnyt muissa teknisten avustajien vireille panemissa asioissa, mikä osoittaa, että se katsoo olevansa toimivaltainen ratkaisemaan tämänkaltaisia riita-asioita.
49 Komissio katsoo toiseksi, että kanne on selvästi jätettävä tutkimatta liian myöhään nostettuna, koska kantajan työsopimus oli purettu jo 20.7.1999 ja koska käsiteltävänä oleva kanne nostettiin vasta 29.8.2007.
50 Kantaja korostaa ensinnäkin, että häntä on pidettävä palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuna toimihenkilönä. Hän katsoo, että ehto, jonka nojalla hänen sopimukseensa sovelletaan Belgian lainsäädäntöä, on ”kohtuuton ehto”. Hän katsoo, että hänen kanteensa on määriteltävä sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevaksi kanteeksi, koska sen tarkoituksena on saada korvaus yhteisön toimielimen aiheuttamista vahingoista. Virkamiestuomioistuin olisi näin ollen toimivaltainen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Brysselin tuomioistuinten toimivaltaa, josta määrätään hänen 30.6.1999 allekirjoitetussa työsopimuksessaan.
51 Toiseksi kantaja kiistää komission väitteen siitä, että kanne olisi nostettu liian myöhään. Hän nimittäin korostaa, että vetoomukset, joita hän on esittänyt oikeusasiamiehelle, parlamentin vetoomusvaliokunnalle ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle, ovat keskeyttäneet kanteen vanhentumisajan. Näin ollen hän on nostanut sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevan kanteensa yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön 46 artiklassa määrätyssä viiden vuoden määräajassa.
Virkamiestuomioistuimen arviointi asiasta
52 Vaikka käsiteltävänä olevassa asiassa voidaan vakavasti epäillä kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä, virkamiestuomioistuin ei voi tarkastella asiaa tutkimatta ensin, onko sillä itsellään toimivaltaa asiassa.
53 Kantajan ja komission välillä tehdyn teknisen avustajan työsopimuksen 5 ja 6 kohdasta johtuen mainittu sopimus on Belgian lainsäädännön ja Brysselin tuomioistuinten toimivallan alainen.
54 Koska virkamiestuomioistuimen toimivalta on kuitenkin luonteeltaan julkista (asia T-174/95, Svenska Journalistförbundet v. neuvosto, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 17.6.1998, Kok. 1998, s. II-2289, 80 kohta ja asia T-387/00, Comitato organizzatore del convegno internazionale v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen määräys 10.7.2002, Kok. 2002, s. II-3031, 36 kohta), kysymystä ei voida ratkaista ainoastaan asianomaisen työsopimuksen määräysten perusteella.
55 Virkamiestuomioistuimen toimivaltaa on lisäksi arvioitava niiden säännösten kannalta, jotka ovat voimassa sen antaessa ratkaisunsa.
56 Virkamiestuomioistuimen toimivaltaa koskevat määräykset ja määritelmät on annettu EY 236 ja EA 152 artiklassa, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevassa 1 artiklassa, virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 91 artiklassa sekä uusien palvelussuhteen ehtojen 46, 73, 117 ja 124 artiklassa.
57 EY 236 artiklassa määrätään, että yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista yhteisön ja sen henkilöstön väliset riidat henkilöstösäännöissä määrätyin tai palvelussuhteen ehdoista johtuvin rajoituksin ja edellytyksin.
58 Henkilöstösääntöjen VII osastossa olevan 91 artiklan mukaan yhteisöjen tuomioistuimella on toimivalta ratkaista kaikki yhteisöjen ja henkilöstösäännöissä tarkoitetun henkilön väliset riidat.
59 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 83 artiklan sekä uusien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 124 artiklan säännösten nojalla henkilöstösääntöjen muutoksenhakukeinoja koskevan VII osaston säännöksiä sovelletaan soveltuvin osin muihin kuin paikallisiin toimihenkilöihin.
60 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 81 artiklan 2 kohdasta ja uusien palvelussuhteen ehtojen 122 artiklasta johtuen toimielimen ja yhteisöjen ulkopuolisessa maassa toimessa olevan paikallisen toimihenkilön väliset riidat ratkaisee välityslautakunta paikallisen toimihenkilön työsopimuksessa olevassa välityslausekkeessa määritellyin edellytyksin.
61 On kuitenkin selvää, että kantajalla ei ole henkilöstösäännöissä tarkoitettua virkamiehen tai muun henkilöstön jäsenen asemaa eikä hän ole tehnyt komission kanssa toimihenkilön työsopimusta.
62 Kantaja kuitenkin korosti suullisessa käsittelyssä, että Belgian lainsäädännön soveltaminen hänen sopimukseensa olisi ”kohtuuton ehto” ja että tästä ehdosta huolimatta häntä täytyisi pitää aiemmissa palvelussuhteen ehdoissa tarkoitettuna toimihenkilönä.
63 Huolimatta siitä, että suullista käsittelyä varten laaditussa valmistelevassa kertomuksessa kantajalta kysyttiin, mihin toimihenkilöluokkaan hänet olisi pitänyt omasta mielestään ottaa palvelukseen, hän ei ole tarkentanut asiaa. On kuitenkin todettava, että kantaja voi vaatia pääsyä ainoastaan jonkin muun toimihenkilön kuin paikallisen toimihenkilön asemaan, koska paikallisen toimihenkilön asemassa oleva henkilö ei voi aiempien palvelussuhteen ehtojen 81 artiklan 2 kohdan ja uusien palvelussuhteen ehtojen 122 artiklan vuoksi nojautua virkamiestuomioistuimen toimivaltaan eikä pyytää yhteisön oikeuden soveltamista.
64 Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan eivät ainoastaan ne, jotka ovat virkamiehiä tai muita kuin paikallisia toimihenkilöitä, voi nostaa kannetta yhteisön tuomioistuimissa riitauttaakseen heille vastaisen päätöksen, vaan myös ne, jotka vaativat pääsyä tällaiseen asemaan (asia 65/74, Porrini ym., yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.3.1975, Kok. 1975, s. 319, 13 kohta; asia 116/78, Bellintani ym. v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 5.4.1979, Kok. 1979, s. 1585, 6 kohta; asia 123/84, Klein v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 20.6.1985, Kok. 1985, s. 1907, 10 kohta, ja asia T-74/98, Mammarella v. komissio, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 19.7.1999, Kok. H. 1999, s. I-A-151 ja II-797, 16 kohta).
65 Tämä oikeuskäytäntö on tärkeä siksi, että siinä täsmennetään, että yhteisön tuomioistuimilla on ainakin toimivalta tutkia aluksi, onko sillä toimivaltaa ratkaista riita-asian tutkittavaksi ottamisen edellytykset ja perusteltavuus.
66 Mainitun toimivallan tutkimiseksi onkin tarkastettava, voitaisiinko kantajaa pitää henkilöstösäännöissä tarkoitettuna henkilönä tai muuna kuin paikallisena toimihenkilönä.
67 Kuten aiemmin todettiin, kantaja vaatii pääsyä muun kuin paikallisen toimihenkilön asemaan, vaikka hän myöntääkin, ettei hän ole tehnyt komission kanssa toimihenkilön työsopimusta.
68 Mikäli vastaajana olevan toimielimen mahdollinen aiempien palvelussuhteen ehtojen 1, 2, 3 ja 5 artiklan soveltamisalan vastainen toiminta on EY 236 artiklan, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevan 1 artiklan, virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 91 artiklan, aiempien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 83 artiklan sekä uusien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 124 artiklan yhteisen soveltamisen vuoksi johtanut riita-asian poistumiseen yhteisön tuomioistuinten toimivallan piiristä, vaikka, kuten aiemmin todettiin, tuomioistuimen toimivaltaa koskevat säännöt ovat luonteeltaan julkisia, on viran puolesta tutkittava, onko komissio jättänyt ottamatta huomioon mainittujen artiklojen soveltamisalan.
69 Tältä osin on ensinnäkin muistettava, että tarkoin määriteltyjä ja asianmukaisesti perusteltuja olettamuksia lukuun ottamatta Euroopan yhteisöjen ja niiden henkilöstön jäsenten välisiin työsuhteisiin sovelletaan henkilöstösääntöjä ja palvelussuhteen ehtoja. Yhteisöjen tuomioistuin on itse asiassa asettanut sitovia ehtoja mahdollisuudelle ottaa palvelukseen sopimussuhteista henkilöstöä muiden kuin palvelussuhteen ehtojen mukaisesti (ks. vastaavasti em. asia Klein v. komissio ja asia 43/84, Maag v. komissio, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 11.7.1985, Kok. 1985, s. 2581).
70 Oikeuskäytännössä täsmennetään lisäksi, että henkilöstösäännöt ja palvelussuhteen ehdot eivät myöskään muodosta tyhjentävää säännöstöä, jossa kiellettäisiin henkilöiden palvelukseen ottaminen muissa kuin niissä määritellyissä puitteissa. EY 282 ja EY 238 artiklassa tunnustettu yhteisön mahdollisuus solmia jonkin jäsenvaltion lainsäädännön alaisia sopimussuhteita päinvastoin ulottuu työsopimusten tekemiseen ja palvelujen tarjoamiseen. Näin ollen tietyn henkilön palvelukseen ottamista sopimuksella, jossa viitataan nimenomaisesti kansalliseen lainsäädäntöön, voidaan pitää lainvastaisena vain, mikäli vastaajana oleva toimielin ei ole määritellyt asianosaisen palvelussuhteen ehtoja yksikön tarpeiden mukaisesti vaan välttyäkseen soveltamasta henkilöstösääntöjä tai palvelussuhteen ehtoja, jolloin kyseessä on menettelyn väärinkäyttö (ks. em. asia Mammarella v. komissio, tuomion 39 ja 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
71 Ensimmäiseksi on siis arvioitava, olisiko kantajan ja komission välisen työsuhteen voitu katsoa kuuluvan asianosaisen sopimuksen allekirjoittamisajankohtana yhteen niistä kolmesta yhteisön lainsäädännön alaisista sopimusluokista, joiden osalta toimivalta on palvelussuhteen ehdoissa myönnetty yhteisön tuomioistuimille (ks. vastaavasti em. asiassa Maag v. komissio annettu tuomio) ja jotka ovat ensiksi väliaikaiset toimihenkilöt, toiseksi tilapäiset toimihenkilöt ja kolmanneksi erityisneuvonantajat.
72 Tältä osin on otettava huomioon, että henkilöstösäännöissä on käytetty täsmällistä sanastoa, jonka laajentaminen soveltuvin osin muihin kuin nimenomaisesti mainittuihin tapauksiin on poissuljettu, ja että sama koskee palvelussuhteen ehtoja (em. asia Klein v. komissio, tuomion 23 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
73 Väliaikaisen toimihenkilön tunnuspiirteenä on ensinnäkin erityisesti se, että hän hoitaa pysyvää toimea yhteisön hallinnon palveluksessa (em. asia Maag v. komissio, tuomion 17 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
74 Teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen 3 artiklassa kuitenkin nimenomaan täsmennetään, että humanitaarisen avun tehtävät kolmansissa maissa ovat kehityksensä ja kestonsa osalta yksittäisiä ja satunnaisia.
75 Komissiolla oli siis täysi syy katsoa, että väliaikaisen toimihenkilön työsopimus ei muodosta asianmukaista oikeusperustaa sellaisten avustajien palvelukseenotolle, joille se uskoi yksittäisiä ja satunnaisia humanitaarisen avun tehtäviä.
76 Toiseksi aiempien palvelussuhteen ehtojen 52 artiklassa säädetään, että ylimääräisen toimihenkilön tosiasiallisen palvelussuhteen pituus, mukaan luettuna työsopimuksen jatkaminen, voi kestää enintään toimihenkilön hoitaman sijaisuuden verran, jos hänet on palkattu sellaisen virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön sijaiseksi, joka ei tilapäisesti kykene hoitamaan tehtäviään, ja kolme vuotta kaikissa muissa tapauksissa.
77 Oikeuskäytännössä täsmennetään, että ylimääräisen toimihenkilön työsopimukselle on tunnusomaista sen keston tilapäisyys, koska häntä voidaan käyttää ainoastaan lyhytaikaiseen sijaisuuteen tai sellaisten hallinnollisten tehtävien hoitamiseen, jotka ovat lyhytaikaisia tai kiireellisesti tarpeellisia tai tarkemmin määrittelemättömiä. Koska tämän järjestelyn tarkoituksena on hankkia tilapäishenkilöstöä hoitamaan tehtäviä, jotka ovat väliaikaisia oman luonteensa tai vakinaisen henkilön poissaolon vuoksi, mainittua järjestelyä ei voida käyttää väärin antamalla vakinaisia tehtäviä tietyn henkilön hoidettavaksi pitkiksi ajanjaksoiksi (em. asia Maag v. komissio, tuomion 18 ja 19 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
78 Kantaja ei kuitenkaan toiminut sellaisen virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön sijaisena, joka on tilapäisesti estynyt hoitamasta tehtäviään, ja toisaalta, vaikka tietyt kolmansissa maissa suoritettavat avustustehtävät voivatkin olla lyhytaikaisia tai vastata kiireelliseen tarpeeseen, on otettava huomioon, että toiset tehtävät edellyttävät yli vuoden kestävää toimintaa.
79 Komissiolla oli siis täysi syy katsoa, että ylimääräisen toimihenkilön työsopimus ei muodostanut asianmukaista oikeusperustaa sellaisten avustajien palvelukseenotolle, joille se uskoi tiettyjä humanitaarisen avun tehtäviä.
80 Kolmanneksi aiempien palvelussuhteen ehtojen V osastossa säädetään mahdollisuudesta ottaa palvelukseen erityisneuvonantajia.
81 Jo erityisneuvonantaja-nimestä johtuu, että asianosaisen on tarjottava neuvontapalveluja.
82 Kantajan työsopimuksen liitteessä III olevasta toimenkuvauksesta käy kuitenkin ilmi, että asianosaiselle uskotut tehtävät olivat yleisluonteisempia ja laajempia kuin neuvontapalvelujen tarjoaminen. Asianosaisen tehtäviin kuului nimittäin valvonta-, koordinointi- ja suunnittelutehtäviä.
83 Aiempien palvelussuhteen ehtojen 5 artiklassa todetaan lisäksi, että erityisneuvonantaja palkataan ”poikkeuksellisen pätevyytensä vuoksi ja muun ammatillisen toiminnan estämättä”.
84 Kantajan papereista ei kuitenkaan käy ilmi, että hänellä olisi poikkeuksellinen pätevyys.
85 Komissiota ei näin ollen voi moittia siitä, että sen mielestä erityisneuvonantajiin sovellettavaa oikeusperustaa ei ollut syytä käyttää kantajan palkkaamiseksi humanitaarisen avun tehtävään.
86 Aiempien palvelussuhteen ehtojen kolme muita kuin paikallisia toimihenkilöitä koskevaa toimihenkilöluokkaa eivät siis tarjonneet riittävän joustavaa mahdollisuutta täyttää komission henkilöstötarpeet tiettyjen kolmansissa maissa suoritettavien humanitaarisen avun tehtävien hoitamiseksi.
87 Sen varmistamiseksi, että komissio ei ole syyllistynyt menettelyn väärinkäyttöön, ei kuitenkaan riitä vain todeta, että tällä oli oikeutettu syy katsoa, että palvelussuhteen ehdoissa säädetyt eri sopimusluokat, jotka kuuluvat yhteisön tuomioistuinten toimivaltaan, eivät soveltuneet niiden avustajien tilanteeseen, joille se halusi uskoa tiettyjä humanitaarisen avun tehtäviä, vaan on myös tarkistettava, vastasivatko kantajalle tarjotut työolot oikeusvaltioissa vallitsevia sosiaalisia vähimmäisvaatimuksia.
88 Työsopimukseen sovellettavista rahoitusehdoista käy muun muassa ilmi, että kantajan palkkausta voitiin pitää jokseenkin korkeana, koska jos sopimus olisi pantu täytäntöön, asianosaisen peruspalkka olisi ollut kuukaudessa 5 442,98 euroa. Teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavien yleisten sääntöjen 3 artiklassa täsmennetään lisäksi selvästi, että komissio ei kykene teknisen avustuksen tehtävän ominaispiirteet huomioon ottaen takaamaan sopimuskumppanilleen vakituista työpaikkaa ja että tämä seikka otetaan huomioon palkkauksen tasossa. Jos kantajan työsopimus olisi pantu täytäntöön, hän olisi saanut perheenhuoltajan lisän lisäksi huollettavana olevasta lapsesta maksettavan lisän, elinolojen vuoksi maksettavan korvauksen sekä väliaikaismajoituksesta maksettavan kiinteän päivärahan. Hän olisi saanut sairausvakuutuksen ja eläkevakuutuksen. Hän olisi voinut vedota oikeuksiinsa kansallisessa tuomioistuimessa, koska hänen sopimuksessaan oli lauseke, jossa oikeuspaikaksi määrättiin Brysselin tuomioistuimet. Tältä osin on korostettava, kuten komissiokin korosti suullisessa käsittelyssä, että koska tällainen lauseke on olemassa, tribunal du travail de Bruxelles toteaa olevansa toimivaltainen ratkaisemaan teknisten avustajien nostamat kanteet riita-asioissa, jotka koskevat heidän teknisen avustajan työsopimustensa täytäntöönpanoa. Lopuksi todettakoon, että kantajan työsopimus sekä teknisen avustushenkilöstön työsopimuksiin sovellettavat yleiset säännöt velvoittivat kantajan käymään palvelukseenoton yhteydessä lääkärintarkastuksessa, joka oli välttämätön tae varsinkin siksi, että asianosaisen odotettiin hoitavan tehtäviä kolmannessa maassa.
89 Tältä osin kantajan työsopimuksen, johon sovelletaan Belgian lainsäädäntöä ja jossa oikeuspaikaksi määrätään Brysselin tuomioistuimet, ei voida katsoa olevan tehdyn sen vuoksi, että sillä olisi yritetty välttää henkilöstösääntöjen tai palvelussuhteiden ehtojen soveltaminen, vaan palvelustarpeiden täyttämisen vuoksi. Kantajan palvelukseen ottamista Belgian lainsäädännön alaisen työsopimuksen perusteella ei voida siis pitää menettelyn väärinkäyttönä, joka olisi johtanut tuomioistuimen toimivaltaa koskevien sääntöjen rikkomiseen.
90 Edellä esitettyjen seikkojen perusteella voidaan siis todeta, että EY 236 artiklasta, yhteisöjen tuomioistuimen perussäännön liitteessä olevasta 1 artiklasta, virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 91 artiklasta, aiempien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 83 artiklasta sekä uusien palvelussuhteen ehtojen 46, 73 ja 124 artiklasta johtuen virkamiestuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista asiaa.
Oikeudenkäyntikulut
91 Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 122 artiklan nojalla oikeudenkäyntikuluja ja oikeudenkäyntimaksuja koskevia työjärjestyksen 2 osaston 8 luvun määräyksiä sovelletaan ainoastaan asioihin, jotka on pantu vireille virkamiestuomioistuimessa tämän työjärjestyksen voimaantulopäivästä lukien eli 1.11.2007 lähtien. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen tältä osin merkityksellisiä määräyksiä sovelletaan soveltuvin osin asioihin, jotka ovat vireillä virkamiestuomioistuimessa ennen tätä päivää.
92 Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 87 artiklan 2 kohdan mukaan asianosainen, joka häviää asian, velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut, jos vastapuoli on sitä vaatinut. Saman työjärjestyksen 88 artiklan nojalla yhteisöjen ja niiden henkilöstön välisissä riita-asioissa toimielinten on kuitenkin vastattava omista kustannuksistaan.
93 Koska oikeuskäytännössä täsmennetään, että eivät ainoastaan ne, jotka ovat virkamiehiä tai muita kuin paikallisia toimihenkilöitä, voi nostaa kannetta yhteisön tuomioistuimissa riitauttaakseen heille vastaisen päätöksen, vaan myös ne, jotka vaativat pääsyä tällaiseen asemaan, on todettava, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 88 artiklaa on sovellettava myös viimeksi mainittuihin.
94 Koska kantaja on hävinnyt kanteensa, asianosaiset on velvoitettava vastaamaan omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Näillä perusteilla
EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIN (kolmas jaosto)
on määrännyt seuraavaa:
1) Virkamiestuomioistuimella ei ole toimivaltaa ratkaista kannetta.
2) Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.
Annettiin Luxemburgissa 12 päivänä marraskuuta 2008.
Tämän päätöksen teksti ja siinä mainittujen yhteisöjen tuomioistuinten päätösten tekstit, joita ei vielä ole julkaistu oikeustapauskokoelmassa, ovat saatavilla yhteisöjen tuomioistuimen seuraavalla internet-sivulla: www.curia.europa.eu