Language of document : ECLI:EU:F:2007:68

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(ensimmäinen jaosto)

20 päivänä huhtikuuta 2007

Asia F-13/07

L

vastaan

Euroopan lääkevirasto (EMEA)

Henkilöstö – Työkyvyttömyys – Työkyvyttömyyslautakunta – Kieltäytyminen koolle kutsumisesta – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa L vaatii EMEA:n 31.3.2006 tekemän sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen pyyntönsä työkyvyttömyyslautakunnan koolle kutsumisesta, sekä tarvittaessa 25.10.2006 tehdyn sen päätöksen kumoamista, jolla hylättiin hänen tuosta päätöksestä tekemänsä valitus

Ratkaisu: Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Perustellulla määräyksellä tehty päätös – Edellytykset

(Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 111 artikla; neuvoston päätöksen 2004/752 3 artiklan 4 kohta)

2.      Henkilöstö – Kanne – Kannetta edeltävä hallinnollinen valitus – Määräajat

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

1.      Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen työjärjestyksen 111 artiklassa tarkoitetusta tapauksesta, jossa tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat, ei ole kyse ainoastaan silloin, kun se, että tutkittavaksi ottamista koskevien sääntöjen täyttymättä jääminen on niin selvää ja ilmeistä, ettei asian tutkimiseksi voida esittää mitään vakavia perusteita, vaan myös silloin, kun tuomioistuin katsoo asiakirjojen tutkimisen perusteella, että sillä on asiakirja-aineiston perusteella riittävästi tietoja voidakseen olla täysin vakuuttunut siitä, että kanne on jätettävä tutkimatta, erityisesti siksi, ettei siinä noudateta vakiintuneessa oikeuskäytännössä vahvistettuja vaatimuksia, ja kun se katsoo lisäksi, ettei pitämällä istunto voitaisi saada selville mitään uusia tätä koskevia seikkoja. Tällaisessa tapauksessa sillä, että kanne jätetään tutkimatta perustellulla määräyksellä, sekä edistetään prosessiekonomiaa että säästetään niitä kuluja, joita istunnon pitämisestä aiheutuisi asianosaisille.

(ks. 20 ja 21 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F-87/06, Manté v. neuvosto, 27.3.2007, 16 kohta, ei vielä julkaistu oikeustapauskokoelmassa.

2.      Siitä, kun hallinnon päätös annetaan tiedoksi henkilölle, joka voi edustaa virkamiestä, esimerkiksi tämän puolisolle, alkaa kulua henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu, valitukselle varattu kolmen kuukauden määräaika. Tämän osalta merkitystä ei ole päivällä, jona virkamies saa todella tiedon päätöksestä, sillä tämä on sidoksissa yksityisluonteisiin satunnaisiin seikkoihin, jotka ovat riippumattomia siitä huolellisuudesta, jolla hallinto on antanut päätöksen tiedoksi ja joista se ei voi esittää näyttöä.

(ks. 30 ja 32 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T-196/95, H v. komissio, 3.6.1997 (Kok. H. 1997, s. I‑A‑133 ja II‑403, 32–35 kohta).