Language of document : ECLI:EU:F:2010:151

VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (ensimmäinen jaosto)

23 päivänä marraskuuta 2010

Asia F-8/10

Johan Gheysens

vastaan

Euroopan unionin neuvosto

Henkilöstö – Ylimääräinen sopimussuhteinen toimihenkilö – Sopimuksen uudistamatta jättäminen – Perusteluvelvollisuus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimuksen 106 A artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa Johan Gheysens vaatii virkamiestuomioistuinta muun muassa kumoamaan päätöksen, jolla hänen määräaikainen työsopimuksensa jätettiin uudistamatta 30.9.2009 jälkeen.

Ratkaisu:      Kanne hylätään. Kantaja velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Kannekirjelmä – Muotomääräykset

(Unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäinen kohta ja liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohta; virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohta)

2.      Virkamiehet – Kanne – Virkamiehelle vastaisen toimen käsite – Ylimääräisen toimihenkilön työsopimuksen uudistamatta jättämistä koskeva päätös

(Henkilöstösääntöjen 25 artikla ja 90 artiklan 1 kohta)

3.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen uudistaminen – Hallinnon harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 88 artikla)

1.      Kannekirjelmässä on virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 35 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla mainittava kanteen oikeudelliset perusteet sekä tosiseikkoja ja oikeudellisia seikkoja koskevat perustelut. Näiden perustelujen on oltava riittävän selkeitä ja täsmällisiä, jotta vastaaja voi valmistella puolustuksensa ja jotta virkamiestuomioistuin voi ratkaista kanteen tarvittaessa ilman muiden tietojen tukea. Oikeusvarmuuden ja hyvän oikeudenkäytön takaamiseksi kanteen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että ne olennaiset tosiseikat ja oikeudelliset seikat, joihin kanne perustuu, ilmenevät johdonmukaisesti ja ymmärrettävästi kannekirjelmästä. Näin on sitä suuremmalla syyllä siksi, että unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I olevan 7 artiklan 3 kohdan mukaan virkamiestuomioistuimen menettelyn kirjallinen vaihe muodostuu kanteen ja vastineen jättämisestä, paitsi jos virkamiestuomioistuin päättää toisin. Tämä jälkimmäinen virkamiestuomioistuimen menettelyn erityispiirre selittää sen, että toisin kuin unionin tuomioistuimen perussäännön 21 artiklan ensimmäisessä kohdassa määrätään unionin tuomioistuimen tai unionin yleisen tuomioistuimen osalta, perusteita ja perusteluja ei saa esittää yhteenvedon muodossa.

(ks. 60 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑85/92, De Hoe v. komissio, 28.4.1993 (Kok., s. II‑523, 20 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑1/08, Nijs v. tilintarkastustuomioistuin, 26.6.2008 (Kok. H., s. I‑A‑1‑229 ja II‑A‑1‑1231, 24 kohta); yhdistetyt asiat F‑134/07 ja F‑8/08, Adjemian ym. v. komissio, 4.6.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑149 ja II‑A‑1‑841, valitus vireillä unionin yleisessä tuomioistuimessa, asia T‑325/09 P)

2.      Päätös, jolla kieltäydytään jatkamasta määräaikaista sopimusta, on henkilöstösääntöjen 25 artiklassa tarkoitettu asianomaiselle vastainen toimi, jos se on kyseisestä sopimuksesta erillinen toimi, kuten erityisesti silloin, jos se perustuu uusiin seikkoihin tai jos se on viranomaisen kannanotto, joka tehdään asianomaisen toimihenkilön vaatimuksesta ja joka koskee sopimukseen kirjattua mahdollisuutta sen jatkamiseen. Tällainen epäävä päätös on perusteltava.

(ks. 64 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑150/03 P, Hectors v. parlamentti, 23.9.2004 (Kok., s. I‑8691, 40 kohta) ja yhdistetyt asiat C‑561/08 P ja C‑4/09 P, komissio v. Potamianos, 23.10.2009, ei julkaistu oikeustapauskokoelmassa, 45, 46 ja 48 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑160/04, Potamianos v. komissio, 15.10.2008 (Kok. H., s. I‑A‑2‑75 ja II‑A‑2‑469, 21 ja 23 kohta) ja asia T‑404/06 P, ETF v. Landgren, 8.9.2009 (Kok., s. II‑2841, 143–170 kohta)

3.      Määräaikaisen sopimuksen jatkamatta jättäminen kuuluu toimivaltaisen viranomaisen laajaan harkintavaltaan, joten unionin tuomioistuinten harjoittama valvonta kattaa vain sen tarkistamisen, ettei asiassa ole tehty ilmeistä arviointivirhettä tai käytetty harkintavaltaa väärin. Määräaikaisen sopimuksen jatkaminen on vain sopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen harkittavaksi jätetty mahdollisuus, jonka käyttäminen edellyttää sitä, että jatkaminen on yksikön edun mukaista.

Toimivaltaisen viranomaisen on henkilöstöönsä kuuluvan henkilön asemasta päättäessään otettava huomioon kaikki ne tekijät, joiden mukaisesti päätöksen sisältö voi määräytyä, ja erityisesti asianomaisen henkilön etu. Tämä on nimittäin seurausta hallintoviranomaisen huolenpitovelvollisuudesta, joka heijastaa sitä molemminpuolisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka henkilöstösäännöillä ja analogisesti palvelussuhteen ehdoilla on luotu hallintoviranomaisen ja sen henkilöstöön kuuluvien henkilöiden välisiä suhteita varten.

Sitä vastoin kun otetaan huomioon sääntö, jonka mukaan toimielimen talousarvion henkilöstöluetteloon kuuluva pysyvä toimi on lähtökohtaisesti täytettävä ottamalla palvelukseen virkamies, sekä yksikön intressi ottaa palvelukseen virkamies hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä, yksikön toiminnan jatkuvuus, johon kantaja vetoaa, ei ole riittävä seikka, jotta voitaisiin katsoa, että kyseessä on ilmeinen arviointivirhe.

(ks. 75, 76 ja 81 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑7/01, Pyres v. komissio, 6.2.2003 (Kok. H., s. I‑A‑37 ja II‑239, 50, 51 ja 64 kohta) ja asia T‑258/03, Mausolf v. Europol, 1.3.2005 (Kok. H., s. I‑A‑45 ja II‑189, 49 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑35/07, Klug v. EMEA, 27.11.2008 (Kok. H., s. I‑A‑1‑387 ja II‑A‑1‑2127, 65–67 kohta)