VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

13 päivänä tammikuuta 2011

Asia F-77/09

Bart Nijs

vastaan

tilintarkastustuomioistuin

Henkilöstö – Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Kurinpitomenettely – Henkilöstösääntöjen 22 a ja 22 b artikla – Puolueettomuus – Kohtuullinen aika

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Bart Nijs vaatii virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan ensimmäiseksi 15.1.2009 tehdyn päätöksen, jolla hänet erotettiin tehtävistään, toiseksi tilintarkastustuomioistuimen 20.9.2007 tekemän päätöksen nro 81‑2007, jolla nimittävän viranomaisen valtuudet myönnettiin ad hoc -komitealle, ja kolmanneksi kaikki ad hoc -nimittävän viranomaisen tekemät valmistelevat päätökset; toissijaisesti kantaja vaatii virkamiestuomioistuinta ”katsomaan”, että erottaminen on suhteeton seuraamus.

Ratkaisu: Kanne hylätään. Kantaja vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan tilintarkastustuomioistuimen oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Virkamiestuomioistuimen toimivallan rajat

(SEUT 266 ja SEUT 270 artikla; Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännön liitteessä I oleva 1 artikla)

2.      Virkamiehet – Oikeudet ja velvollisuudet – Sananvapaus – Sellaisten seikkojen paljastaminen, jotka antavat aihetta olettaa laittoman toiminnan tai vakavan laiminlyönnin mahdollisuutta – Kurinpitotoimenpiteiltä suojaamisen edellytykset

(Henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 1 kohta ja 22 b artiklan 1 kohta)

3.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Kurinpitomenettely – Sellaisen ad hoc ‑nimittävän viranomaisen käyttäminen, joka koostuu toimielimen eli käsiteltävänä olevassa asiassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä – Hyväksyttävyys

(EY 247 artiklan 2 kohta)

4.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Kurinpitomenettely – Hallinnon velvollisuus käyttää sillä kurinpidollisissa asioissa olevaa toimivaltaa huolellisesti ja puolueettomasti

5.      Virkamiehet – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Valituksen ja kanteen vastaavuus – Kanteen kohteen ja perusteen samanlaisuus – Kanneperusteet ja perustelut, jotka eivät sisälly valitukseen mutta liittyvät siihen läheisesti – Tutkittavaksi ottaminen

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

6.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Seuraamus – Nimittävän viranomaisen harkintavalta – Tuomioistuinvalvonnan ulottuvuus ja rajat

(Henkilöstösääntöjen 17 ja 17 a artikla sekä 86–89 artikla)

7.      Virkamiehet – Kurinpitojärjestelmä – Kurinpitomenettely – Määräajat – Hallinnon velvollisuus toimia kohtuullisessa ajassa – Arviointi

(Henkilöstösääntöjen liite IX)

1.      Virkamiestuomioistuimella ei ole toimivaltaa muuttaa kurinpidollista seuraamusta tai todeta, että tällainen seuraamus on kohtuuton, ja velvoittaa hallinnollisen viranomaisen antamaan toisen seuraamuksen. Seuraamuksen antajan tehtävänä on nimittäin toteuttaa tarvittaessa SEUT 266 artiklan nojalla mahdollisen kumoamistuomion täytäntöönpanon edellyttämät toimenpiteet.

(ks. 55 kohta)

2.      Henkilöstösääntöjen 22 b artiklan 1 kohdassa viitataan henkilöstösääntöjen 22 a artiklan 1 kohdan ensimmäiseen alakohtaan niiden tietojen määrittelemistä varten, joiden paljastaminen voi johtaa kurinpidollisiin seuraamuksiin: näissä kahdessa säännöksessä tarkoitetaan vain sellaisten konkreettisten tosiseikkojen ilmoittamista, joiden ensimmäinen arviointi on saattanut saada ne ilmoittaneen virkamiehen olettamaan kohtuullisesti laittoman toiminnan tai vakavan laiminlyönnin mahdollisuutta.

Näissä artikloissa tarkoitettu paljastaminen ei johda kurinpidollisiin seuraamuksiin vain jos tätä edellytystä on noudatettu ja se on tehty varauksella, jota objektiivisuuden ja puolueettomuuden velvollisuudet ja tehtävien ja ihmisten arvokkuuden kunnioittamisen sekä syyttömyysolettaman velvollisuudet edellyttävät.

Henkilöstösääntöjen 22 b artiklan 1 kohdassa säädettyä suojaa ei voida soveltaa virkamiehiin, jotka ovat syyllistyneet sellaisiin laiminlyönteihin kuten sen velvollisuuden rikkominen, jonka mukaan Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) toimivaltaan kuuluvien väitteiden julki tuomisessa on noudatettava suurinta mahdollista varovaisuutta ja varauksellisuutta.

(ks. 65, 66, 70 ja 80 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑23/05, Giraudy v. komissio, 2.5.2007, 162 kohta

3.      Tilintarkastustuomioistuimen jäsenistä koostuva ad hoc ‑nimittävä viranomainen tarjoaa kurinpitomenettelyn yhteydessä kaikki yhdenvertaisen kohtelun takeet, koska jäseniltä edellytetään, että he täyttävät kaikki riippumattomuutta ja puolueettomuutta koskevat vaatimukset ja noudattavat näitä vaatimuksia toimikautensa ajan. Tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovellettavissa käytännesäännöissä säädetään myös, että heidän on vältettävä tilanteita, jotka saattavat johtaa eturistiriitaan.

Lisäksi kaikilla hallinnollisilla viranomaisilla on erityisesti kurinpidollisissa asioissa velvollisuus noudattaa puolueettomuuden periaatetta.

(ks. 102 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑125/07, Hau v. parlamentti, 29.9.2009, 27 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

4.      Hallinnon tulee käyttää sillä kurinpitoa koskevissa asioissa olevaa toimivaltaa huolellisesti ja puolueettomasti.

Hallinnollista tutkimusta hoitavan virkamiehen tehtäviin kuuluu ehdottomasti, että hän toteaa merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet ja näin ollen arvioi niitä määritelläkseen, ovatko ne asian kannalta merkityksellisiä, ja arvioi kurinpidollisen seuraamusmenettelyn yhteydessä mahdollisesti käytettävän todistusaineiston todistusvoimaa. Tämä harkintavalta on itsessään erilainen sen mukaan, minkä luonteisia kurinpitomenettelyn kohteena olevat virheet, joista saatetaan määrätä seuraamuksia, ovat, ja minkälaisia tutkimuksia ne edellyttävät. Tutkimusta hoitavan virkamiehen suorittamat tarkistukset merkitsevät, että tämän virkamiehen on arvioitava seikkoja, jotka saattavat loukata tehtävien arvokkuuden kunnioittamista, joka on kaikkia virkamiehiä koskeva tärkeä velvollisuus, jotta näistä seikoista voidaan mahdollisesti nostaa esille merkityksellisiä seikkoja. Jos tältä virkamieheltä kiellettäisiin arviointien tekeminen, ei tällaisista tosiseikoista voitaisi tehdä hallinnollista tutkimusta.

(ks. 110, 115 ja 118 kohta)

5.      Oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tavoitteen säilyttämiseksi eli jotta hallinnolla on mahdollisuus tarkastella päätöksensä uudelleen ja jotta erimielisyydet voidaan täten ratkaista ilman oikeudenkäyntiä, on todettu, että valituksen ja oikeudenkäynnin vastaavuuden sääntöä on sovellettava vain silloin, kun kanteessa muutetaan valituksen kohdetta tai perustetta, ja ”perusteen” käsitettä on tässä yhteydessä tulkittava laajasti eli siten siinä riitautetaan riidanalaisen toimen aineellinen tai vaihtoehtoisesti sen muodollinen lainmukaisuus. Lainvastaisuusväitteitä ja oikeusjärjestyksen perusteita koskevia perusteita lukuun ottamatta riita-asian kohde voidaan katsoa muutetuksi ja kanne on näin ollen jätettävä tutkimatta vastaavuuden säännön rikkomisen vuoksi vain siinä tapauksessa, että kantaja, joka on valituksessaan arvostellut vain hänelle vastaisen toimen muodollista pätevyyttä menettelynäkökohdat mukaan lukien, esittää kanteessaan aineellisia kanneperusteita, tai päinvastoin jos kantaja, joka on valituksessaan kiistänyt vain hänelle vastaisen toimen aineellisen lainmukaisuuden, esittää kanteessaan perusteita, jotka koskevat toimen muodollista pätevyyttä menettelynäkökohdat mukaan lukien.

(ks. 129 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑45/07, Mandt v. parlamentti, 1.7.2010, 110, 119 ja 120 kohta

6.      Henkilöstösäännöissä käyttöön otetussa kurinpitojärjestelmässä ei vahvisteta vakituista yhteyttä seuraamuksen ja laiminlyönnin välille. Näin ollen kun tosiseikkojen, joista virkamiestä syytetään, todenmukaisuus on vahvistettu, nimittävän viranomaisen tehtävänä on valita asianmukainen kurinpitoseuraamus eivätkä unionin tuomioistuimet voi korvata tämän viranomaisen arviointia omalla arvioinnillaan paitsi jos asiassa on tapahtunut ilmeinen virhe tai jos harkintavaltaa on käytetty väärin.

Toimielimillä on oikeus odottaa tiettyyn palkkaluokkaan kuuluvilta virkamiehiltä, että he osoittavat toiminnassaan arvostelukykyä ja harkitsevaisuutta. Näin ollen herjaavia tekstejä laatinut ja niitä laajasti levittänyt virkamies on syyllistynyt kahteen henkilöstösääntöjen 17 ja 17 a artiklan ilmeiseen rikkomiseen. Tämän virkamiehen irtisanominen ei siis ole suhteeton seuraamus.

(ks. 131, 132 ja 135 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑12/94, Daffix v. komissio, 18.12.1997, 63 ja 89 kohta ja asia T‑259/97, Teixeira Neves v. yhteisöjen tuomioistuin, 12.9.2000, 108 kohta

7.      Hyvän hallinnon periaatteesta seuraa, että kurinpitoviranomaisilla on velvollisuus suorittaa kurinpitomenettely joutuisasti ja toimia siten, että jokainen kurinpitomenettelyyn liittyvä toimenpide toteutetaan kohtuullisen määräajan kuluessa tätä edeltävästä toimenpiteestä. Arvioitaessa, onko aloitettu kurinpitomenettely toteutettu riittävän joutuisasti, on otettava huomioon, miten pitkä aika on kulunut väitetyn kurinpitorikkomuksen ilmenemisestä kurinpitomenettelyn aloittamisesta tehtyyn päätökseen.

Kohtuullisessa ajassa toimimista koskevan periaatteen loukkaaminen ei kuitenkaan pääsääntöisesti oikeuta kumoamaan hallinnollisessa menettelyssä tehtyä päätöstä. Kohtuullisessa ajassa toimimista koskevan periaatteen loukkaaminen vaikuttaa hallinnollisen menettelyn pätevyyteen nimittäin vain silloin, kun liian pitkän ajan kuluminen on omiaan vaikuttamaan hallinnollisessa menettelyssä tehdyn päätöksen sisältöön. Asian laita voi olla täten juuri seuraamusmenettelyssä, kun liian pitkän ajan kuluminen vaikuttaa asianomaisten henkilöiden kykyyn puolustautua tehokkaasti.

(ks. 141 ja 146 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑39/00 P, SGA v. komissio, 13.12.2000, 44 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑67/01, JCB Service v. komissio, 13.1.2004, 36 ja 40 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Virkamiestuomioistuin: yhdistetyt asiat F‑124/05 ja F‑96/06, A ja G v. komissio, 13.1.2001, 390 ja 392 kohta