VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (toinen jaosto)

19 päivänä heinäkuuta 2011

Asia F-105/10

Eberhard Bömcke

vastaan

Euroopan investointipankki

Väliintulo – Pääasian tutkimatta jättäminen – Asianosaiskelpoisuus – Väliintulon kohde – Väliintulointressi – Henkilöstön edustajan irtisanominen viran puolesta – Oikeudenkäyntiedustajan valtuutus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan ja Euroopan investointipankin henkilöstösääntöjen 41 artiklaan perustuva kanne, jossa Eberhard Bömcke vaatii virkamiestuomioistuinta ensisijaisesti kumoamaan 12.10.2010 tehdyn päätöksen, jolla hänet irtisanottiin viran puolesta henkilöstön edustajan tehtävistään.

Ratkaisu:      Euroopan investointipankin (EIP) henkilöstön edustajien kollegion väliintulohakemus hylätään. Bodson, Kourgias, Sutil ja Vanhoudt hyväksytään väliintulijoiksi asiassa F‑105/10, Bömcke vastaan EIP, tukemaan EIP:n vaatimuksia. Bömcken ja EIP:n esittämät vaatimukset tiettyjen asiakirja-aineiston asiakirjojen tai asiakirjojen osien luottamuksellisesta käsittelystä hyväksytään väliaikaisesti. Kirjaaja toimittaa väliintulijoiksi hyväksytyille asianosaisille ei-luottamuksellisen version jokaisesta asianosaisille tiedoksi annetusta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Väliintulijoiksi hyväksyttyjä asianosaisia varten vahvistetaan määräaika, jonka kuluessa heidän on ilmoitettava, jos he vastustustavat luottamuksellista käsittelyä koskevaa vaatimusta. Siitä, onko tämä vaatimus perusteltu, lausutaan myöhemmin. Väliintulijoiksi hyväksytyille asianosaisille vahvistetaan määräaika väliintulokirjelmän esittämistä varten, tämän kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta täydentää sitä myöhemmin, luottamuksellista käsittelyä koskevan vaatimuksen asianmukaisuutta koskevan päätöksen tekemisen jälkeen. EIP:n henkilöstön edustajien kollegio vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan. Kantajien oikeudenkäyntikuluista päätetään myöhemmin.

Tiivistelmä

1.      Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulo – Pääasian kanteen tutkimatta jättämisen vaikutukset

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulohakemus – Muotovaatimukset – Vaatimukset, joilla tuetaan kantajan vaatimuksia tai vastustetaan niitä

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 109 artiklan 2 kohdan e alakohta ja 110 artiklan 4 kohta)

3.      Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulo – Henkilöt, joiden etua asian ratkaisu koskee – Euroopan investointipankin henkilöstön edustajien kollegio – Asianosaiskelpoisuuden puuttuminen – Tutkimatta jättäminen

4.      Oikeudenkäyntimenettely – Väliintulo – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset – Välitön ja olemassa oleva intressi – Toimielimen henkilöstön edustajien vaalia koskeva oikeudenkäyntiasia – Äänioikeutetun ominaisuus

1.      Väliintulohakemus voidaan hylätä, kun pääasian kanne on luonteeltaan sellainen, että se on jätettävä tutkimatta ilman, että aloitetaan pääasiaa koskevaa näkemystenvaihtoa. Tämä ratkaisu perustuu kuitenkin lähtökohdalle, että pääasian kanteen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat.

(ks. 6 kohta)

2.      Väliintulohakemuksen tutkittavaksi ottamisen edellytyksistä määrätään virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 109 artiklassa, jonka 2 kohdan e alakohdassa säädetään, että väliintulohakemuksessa on mainittava väliintulijan vaatimukset, joilla tuetaan kantajan vaatimuksia tai vastustetaan niitä. Koska kyseisen asetuksen 109 artiklassa ei aseteta väliintulohakemuksen tekijälle velvollisuutta selvittää oikeudellisia perusteita ja perusteluita, joihin se vaatimustensa tueksi vetoaa, tämä määräys on ymmärrettävä siten, että siinä edellytetään vain, että vaatimuksessa on oltava muodollinen viittaus asianosaiseen, jonka vaatimuksia väliintulohakemuksen tekijä haluaa tukea. Sitä vastoin kun väliintulohakemus on hyväksytty, väliintulijan esittämät vaatimukset voidaan jättää tutkimatta kyseisen työjärjestyksen 110 artiklan 4 kohdan perusteella, jos niillä ei todellisuudessa pyritä tukemaan kokonaan tai osittain jonkin asianosaisen vaatimuksia.

(ks. 8 kohta)

3.      Kolmannen osapuolen väliintulo voidaan hyväksyä vain jos tällä osapuolella on asianosaiskelpoisuus. Kun on kyse muista kuin luonnollisista henkilöistä, kuten Euroopan investointipankin henkilöstön edustajien kollegiosta, oikeuskäytännössä katsotaan, että tällaisilla henkilöillä on asianosaiskelpoisuus jos niillä on niiden perustamiseen sovellettavan lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllisyys tai jos niihin voidaan liittää ainakin oikeushenkilöllisyyden perusteena olevia tekijöitä kuten muun muassa itsenäinen asema ja edes rajallinen vastuu.

Vaikka Euroopan investointipankkiin sovellettavassa lainsäädännössä tunnustetaan henkilöstön edustajien kollegio, tästä samasta lainsäädännöstä käy ilmi, että se hoitaa tehtäviä, jotka niissä toimielimissä, joissa sovelletaan henkilöstösääntöjä, kuuluvat henkilöstökomitealle. Toimielimen henkilöstökomitea on luonteeltaan toimielimen sisäinen elin eikä sillä näin ollen ole asianosaiskelpoisuutta. Koska yhdenkään henkilöstön edustajien kollegioon sovellettavan säännöksen mukaisesti ei ole perusteltua, että asia ratkaistaisiin sen osalta toisin, on katsottava, ettei kyseisellä kollegiolla ole asianosaiskelpoisuutta.

(ks. 14–16 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia 15/63, Lassalle v. parlamentti, 14.11.1963, 3 alakohta; asia 175/73, Union syndicale – Service public européen ym. v. neuvosto, 8.10.1974, 9 kohta ja asia 135/81, Groupement des Agences de voyages v. komissio, 28.10.1982, 9 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑161/94, Sinochem Heilongjiang v. neuvosto, 11.7.1996, 31 kohta

4.      Siltä osin kun on kyse toimielimen henkilöstön edustuksen tehtäviä hoitavista elimistä, kaikilla äänioikeutetuilla on välitön ja olemassa oleva intressi siihen, että vaalit käydään sellaisissa olosuhteissa ja sellaisen vaalijärjestelmän mukaisesti, joilla noudatetaan vaalimenettelyyn sovellettavien henkilöstösääntöjen säännöksiä, mistä väistämättä seuraa, että valittujen edustajien toimikauden kestoa on noudatettava, etenkin kun henkilöstön edustajan toimikauden päättyminen johtaa ensisijaisesti vaalien järjestämiseen. Näin ollen henkilöstön edustajan viran puolesta irtisanomista koskevassa oikeudenkäyntiasiassa toimihenkilöllä on äänioikeutetun asemansa vuoksi riittävä oikeussuojan tarve, jotta kanteen tai väliintuloa koskevan hakemuksen tutkittavaksi ottaminen on perusteltua. Asianosaisen äänioikeutetun asema yksin riittää osoitukseksi siitä, ettei hän ole ryhtynyt toimiin vain yleisen edun tai toimielimen edun nimissä.

(ks. 23 ja 24 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑71/05, Milella ja Campanella v. komissio, 25.10.2007, 47 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen