Language of document : ECLI:EU:F:2013:157

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO

(kolmas jaosto)

23 päivänä lokakuuta 2013

Asia F‑124/12

Ulrik Solberg

vastaan

Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA)

Henkilöstö – Entinen väliaikainen toimihenkilö – Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen – Perusteluvelvollisuus – Harkintavallan laajuus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa Ulrik Solberg vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA tai jäljempänä seurantakeskus) työsopimusten tekemiseen toimivaltaisen viranomaisen 12.1.2012 tekemän päätöksen olla uusimatta hänen väliaikaisen toimihenkilön työsopimustaan.

Ratkaisu:      Ulrik Solbergin kanne hylätään. Ulrik Solberg vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Asianomaiselle vastainen toimi – Käsite – Väliaikaiselle toimihenkilölle osoitettu kirje, jossa häntä muistutetaan hänen työsopimuksensa päättymisestä, ei kuulu asianomaiselle vastaisen päätöksen käsitteeseen – Työsopimuksen uusimatta jättämistä koskeva päätös, joka kuuluu asianomaiselle vastaisen toimen käsitteeseen

(Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohta)

2.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Hyvän hallinnon periaate – Velvollisuus perustella asianomaiselle vastaiset päätökset

Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artikla)

3.      Virkamiehet – Väliaikaiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen uusiminen – Hallinnon harkintavalta – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Asianomaisen toimihenkilön etujen huomioon ottaminen

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 artikla)

1.      Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja asianomaiselle vastaisia toimia ja toimenpiteitä ovat ainoastaan sellaiset toimenpiteet, joilla on sitovia oikeusvaikutuksia, jotka voivat vaikuttaa kantajan etuihin muuttaen tämän oikeusasemaa selvästi. Toimessa, johon ei sisälly mitään aikaisempaan toimeen nähden uutta seikkaa, on kyse ainoastaan aikaisemman toimen vahvistamisesta, eikä sen vaikutuksena voi tämän vuoksi olla kanteen nostamisen määräajan alkaminen uudelleen.

Erityisesti kirje, jossa vain muistutetaan toimihenkilöä hänen työsopimuksensa määräyksistä, jotka koskevat sopimuksen päättymispäivää, ja joihin ei näin ollen sisälly mitään näihin määräyksiin nähden uutta seikkaa, ei ole hänelle vastainen toimi.

Sitä vastoin silloin kun sopimus on mahdollista uusia, hallinnon päätös jättää se uusimatta on asianomaiselle vastainen, kyseessä olevasta sopimuksesta erillinen toimi, josta voidaan tehdä valitus ja nostaa kanne henkilöstösääntöjen mukaisissa määräajoissa. Tällaiseen päätökseen, joka tehdään yksikön edun ja asianomaisen tilanteen uudelleentarkastelun jälkeen, sisältyy alkuperäiseen sopimukseen nähden uusi seikka eikä sitä voida pitää alkuperäisen sopimuksen puhtaasti vahvistavana päätöksenä.

(ks. 16–18 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: asia C‑417/05 P, komissio v. Fernández Gómez, 14.9.2006, 46 kohta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑26/96, Lopes v. yhteisöjen tuomioistuin, 25.10.1996, 19 kohta; asia T‑160/04, Potamianos v. komissio, 15.10.2008, 21 kohta

Virkamiestuomioistuin: asia F‑102/09, Bennett ym. v. SMHV, 15.9.2011, 56, 57 ja 59 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen; asia F‑61/11, Possanzini v. Frontex, 23.10.2012, 41 kohta

2.      Unionin oikeusjärjestyksessä myönnettyihin takeisiin hallinnollisissa menettelyissä kuuluu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklassa vahvistettu hyvän hallinnon periaate, jonka yksi osatekijä on kyseisen 41 artiklan 2 kohdan c alakohdassa määrätty ”hallinnon velvollisuus perustella päätöksensä”.

Asianomaiselle vastaisen toimen perustelemista koskeva velvollisuus on unionin oikeuden keskeinen periaate, josta voidaan poiketa ainoastaan pakottavista syistä.

(ks. 29 ja 30 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen asteen tuomioistuin: asia T-218/02, Napoli Buzzanca v. komissio, 29.9.2005, 57 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen ja asia T-404/06 P, ETF v. Landgren, 8.9.2009, 148 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen

Euroopan unionin yleinen tuomioistuin: asia T-387/09, Applied Microengineering v. komissio, 27.9.2012, 76 kohta

3.      Huolenpitovelvollisuus merkitsee muun muassa, että kun toimivaltainen viranomainen päättää virkamiehen tai toimihenkilön asemasta myös laajan harkintavallan käytön yhteydessä, se ottaa huomioon kaikki tekijät, joiden mukaisesti päätöksen sisältö voi määräytyä; sen on näin tehdessään otettava huomioon paitsi yksikön etu, myös asianomaisen virkamiehen tai toimihenkilön etu.

Joka tapauksessa toimihenkilön, jonka työsuoritusten ei ole katsottu olevan tyydyttäviä, henkilökohtaisen edun huomioon ottamisessa ei voida mennä niin pitkälle, että toimivaltaiselle viranomaiselle asetetaan kielto jättää uusimatta määräaikaista työsopimusta tämän toimihenkilön vastustuksesta huolimatta, kun yksikön etu sitä edellyttää.

(ks. 43 ja 45 kohta)

Viittaukset:

Virkamiestuomioistuin: asia F‑35/07, Klug v. EMA, 27.11.2008, 79 kohta; asia F‑63/11, Macchia v. komissio, 13.6.2012, 50 kohta, josta on valitettu unionin yleiseen tuomioistuimeen asiassa T‑368/12 P; asia F‑85/10, AI v. yhteisöjen tuomioistuin, 11.7.2012, 167 ja 168 kohta