Language of document : ECLI:EU:F:2014:202

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(ensimmäinen jaosto)

10 päivänä syyskuuta 2014

Asia F‑38/09 DEP

Breige Martin

vastaan

Euroopan poliisivirasto (Europol)

Henkilöstö – Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulujen vahvistaminen

Aihe:      Työjärjestyksen 92 artiklaan perustuva korvattavien oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskeva vaatimus, jonka Breige Martin on esittänyt asiassa F-38/09, Martin vastaan Europol, annetun tuomion (EU:F:2010:64) johdosta.

Ratkaisu:      Niiden oikeudenkäyntikulujen kokonaismääräksi, jotka Euroopan poliisiviraston on korvattava Breige Martinille, vahvistetaan 1 343,18 euroa, jolle summalle kertyy tämän määräyksen tiedoksi antamisen päivästä maksupäivään asti viivästyskorkoa, joka lasketaan edellä mainitun jakson aikana sovelletun, Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioilleen vahvistaman korkokannan mukaan, korotettuna kahdella prosenttiyksiköllä

Tiivistelmä

Tuomioistuinmenettely – Oikeudenkäyntikulut – Vahvistaminen – Korvattavat oikeudenkäyntikulut – Huomioon otettavat seikat – Asianosaisen ja hänen asianajajansa välinen palkkioita koskeva sopimus, joka ei ole huomioon otettava seikka

(Virkamiestuomioistuimen työjärjestyksen 91 artiklan b alakohta)

Unionin tuomioistuimilla ei ole toimivaltaa vahvistaa niiden palkkioiden määrää, joita asianosaisten on maksettava omille asianajajilleen, vaan ne määrittelevät enimmäismäärän, johon asti nämä palkkiot voidaan periä takaisin oikeudenkäyntikulujen maksamiseen velvoitetulta asianosaiselta. Tästä seuraa, että jotta virkamiestuomioistuin voi vahvistaa korvattavat oikeudenkäyntikulut ei ole tarpeen, että esitetään näyttöä niiden oikeudenkäyntikulujen maksamisesta, joita on vaadittu korvattaviksi.

Lausuessaan oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevasta vaatimuksesta unionin tuomioistuinten ei nimittäin tule ottaa huomioon kyseessä olevan asianosaisen ja hänen asianajajiensa tältä osin mahdollisesti tekemää sopimusta.

Näin ollen se, että asianosaisen ja hänen asianajajiensa välisessä sopimuksessa on päätetty, että ensin mainittu ei maksa jälkimmäisille lainkaan palkkiota, ei vaikuta kantajan oikeuteen saada korvatuiksi pääasian oikeudenkäynnistä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut.

(ks. 14, 19 ja 20 kohta)

Viittaukset:

Yhteisöjen tuomioistuin: tuomio Leeuwarder Papierwarenfabriek v. komissio (318/82, EU:C:1985:468, 2 kohta) ja tuomio C. A. S. v. komissio (C-204/07 P-DEP, EU:C:2009:526, 13 kohta)

Unionin tuomioistuin: tuomio Kronofrance v. Saksa ym. (C-75/05 P-DEP, Kronofrance v. Saksa ym., EU:C:2013:458, 30 kohta)