Language of document : ECLI:EU:F:2014:268

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(toinen jaosto)

10 päivänä joulukuuta 2014

Asia F‑115/13

Christina Helwig

vastaan

Euroopan ympäristövirasto (EEA)

Henkilöstö – Sopimussuhteinen toimihenkilö – Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen – Kanne, jonka tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat tai joka on selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa Christina Helwig riitauttaa virkamiestuomioistuimessa päätöksen, jolla Euroopan ympäristövirasto (EEA) kieltäytyi uusimasta hänen sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimustaan ja vaatii korvausta tästä päätöksestä hänelle väitetysti aiheutuneesta vahingosta.

Ratkaisu:      Kanne hylätään, koska sen tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat ja koska se on selvästi oikeudellisesti täysin perusteeton. Christina Helwig vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan ympäristöviraston oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen – Hallinnon harkintavalta – Hallinnolle kuuluva huolenpitovelvollisuus – Asianomaisen työntekijän etujen huomioon ottaminen – Tuomioistuinvalvonnan rajat

(Henkilöstösääntöjen 7 artikla; muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 ja 119 artikla)

2.      Virkamiehet – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Määräaikaisen työsopimuksen uusimatta jättäminen – Sellaisten työntekijöiden erilainen kohtelu, joiden työsopimus on päättymässä – Edellytykset, joiden täyttyessä syrjintää ei ole

(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 47 ja 119 artikla)

1.      Mahdollisuus uusia sopimussuhteisen toimihenkilön määräaikainen työsopimus on pelkkä mahdollisuus, jonka arviointi kuuluu toimivaltaisen viranomaisen tehtäviin, koska toimielimillä on tältä osin laaja harkintavalta yksikköjensä organisoinnissa niille annettujen tehtävien mukaan sekä niiden käytettävissä olevan henkilöstön sijoittamisessa näitä tehtäviä silmällä pitäen sillä edellytyksellä, että sijoittaminen tapahtuu yksikön edun mukaisesti.

Lisäksi toimivaltaisen viranomaisen on työntekijänsä asemasta päättäessään otettava huomioon kaikki ne tekijät, jotka saattavat vaikuttaa sen päätöksen sisältöön eli paitsi yksikön etu mutta myös muun muassa asianomaisen henkilön etu. Tämä on nimittäin seurausta hallintoviranomaisen huolenpitovelvollisuudesta, joka heijastaa sitä molemminpuolisten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa, joka Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavilla henkilöstösäännöillä ja vastaavasti Euroopan unionin muuhun henkilöstöön sovellettavilla palvelussuhteen ehdoilla on luotu hallintoviranomaisen ja sen työntekijöiden välisiä suhteita varten.

Huolenpitovelvollisuutta ei kuitenkaan voida tulkita siten, että se merkitsee hallinnolle velvollisuutta tarkistaa, ennen kuin se päättää jättää uusimatta sopimussuhteisen toimihenkilön määräaikaisen työsopimuksen, voidaanko tämä viimeksi mainittu siirtää toiseen tehtävään.

Joka tapauksessa, kun otetaan huomioon toimielimille tässä asiayhteydessä kuuluva laaja harkintavalta, tuomioistuinvalvonta rajoittuu sen tarkistamiseen, ettei ilmeistä arviointivirhettä ole tapahtunut tai harkintavaltaa ole käytetty väärin.

(ks. 18–20 ja 22 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio Kyrpitsis v. TSK (T‑13/95, EU:T:1996:50, 52 kohta); tuomio Potamianos v. komissio (T‑160/04, EU:T:2008:438, 30 kohta) ja tuomio ETF v. Landgren (T‑404/06 P, EU:T:2009:313, 162 kohta)

Unionin yleinen tuomioistuin: tuomio komissio v. Macchia (T‑368/12 P, EU:T:2014:266, 59 kohta)

2.      Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta ei loukata unionin viraston päätöksellä jättää sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimus uusimatta, vaikka muille sopimussuhteisille toimihenkilöille on tarjottu määräaikaisen työsopimuksensa päättyessä uutta sopimussuhteisen toimihenkilön työsopimusta ja siirtoa toiseen virkaan kyseisessä virastossa, koska ei ole osoitettu, että asianomaisen työntekijän aiemmin hoitamien tehtävien luonteen, hänen siihenastisten työsuoritustensa tason ja mahdollisesti tarjolla olevien tehtävien kuvauksen vuoksi hän oli työsopimuksensa mahdollisen uusimisen kannalta tilanteessa, joka oli verrattavissa muiden sopimussuhteisten toimihenkilöiden tilanteeseen.

(ks. 28 ja 29 kohta)