Language of document :

Kanne 10.7.2015 – Ja zum Nürnburgring v. komissio

(Asia T-373/15)

Oikeudenkäyntikieli: saksa

Asianosaiset

Kantaja: Ja zum Nürnburgring (Nürnburg, Saksa) (edustajat: asianajajat D. Frey, M. Rudolph ja S. Eggerath)

Vastaaja: Euroopan komissio

Vaatimukset

Kantaja vaatii unionin yleistä tuomioistuinta

kumoamaan Saksan Nürnburgringille myöntämästä valtiontuesta SA.31550 (2012/C) (ex 2012/NN) 1.10.2014 tehdyn komission päätöksen C(2014) 3634 final osittain

velvoittamaan komission korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Kanteensa tueksi kantaja vetoaa yhdeksään kanneperusteeseen.

Ensimmäinen kanneperuste, joka perustuu relevanttien tosiseikkojen virheelliseen toteamiseen

Kantaja väittää, että komissio on rikkonut SEUT 108 artiklaa yhdessä SEUT 107 artiklan kanssa sekä SEU 17 artiklaa, kun se ei ole noudattanut valtiontukisäännöstöön liittyvää valvontavelvollisuuttaan ja se on ottanut päätöksensä perustaksi sen ratkaisevissa kohdissa väärät tosiseikat.

Toinen kanneperuste, joka perustuu ilmeiseen virheeseen arvioitaessa rahoituksen vahvistusta

Tältä osin kantaja väittää, että komissio on tehnyt ilmeisen arviointivirheen katsoessaan, että tarjousmenettelyn päätteeksi myytyjen varallisuuserien ostaja oli esittänyt rahoituskumppaninsa rahoitusvahvistuksen.

Kolmas kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan sekä asetuksen (EY) N:o 659/19991 4 artiklan 4 kohdan ja 14 artiklan rikkomiseen ja ilmeiseen arviointivirheeseen

Kolmannen kanneperusteen yhteydessä kantaja väittää muun muassa, että lainvastaisten tukien aiheuttamat markkinoiden kilpailunrajoitukset on konkretisoitu varallisuuserien myynnillä. Lisäksi takaisinmaksuvelvollisuus olisi pitänyt ulottaa taloudellisen jatkuvuuden perusteella tarjousmenettelyn päätteeksi myydyn varallisuuserän ostajaan. Kantaja lisää, että myynti merkitsee uutta valtiontukea ostajan hyväksi.

Neljäs kanneperuste, joka perustuu SEUT 107 ja SEUT 108 artiklan rikkomiseen sekä ilmeiseen arviointivirheeseen

Kantaja väittää tästä olennaisin osin, että myyntimenettelyä ei ollut toteutettu avoimessa ja syrjinnästä vapaassa tarjousmenettelyssä eikä tämän vuoksi kyseessä olevaa varallisuuserää ollut myyty markkinahintaan.

Viides kanneperuste, joka perustuu SEUT 108 artiklan 2 kohdan ja asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohdan rikkomiseen valtiontukisäännöstön mukaisella puuttumattomuustodistuksella

Kantaja väittää tällä kanneperusteella, että komissio on rikkonut SEUT 108 artiklan 2 kohtaa ja asetuksen N:o 659/1999 4 artiklan 4 kohtaa, koska se ei ole luokitellut tarjousmenettelyssä suoritettua myyntiä uudeksi valtiontueksi eikä aloittanut muodollista tutkintamenettelyä. Se lisää, että komissiolla olisi pitänyt olla epäilyksiä tämän tuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille.

Kuudes kanneperuste, joka perustuu perusteluvelvollisuuden laiminlyöntiin

Kantajan mielestä komissio on laiminlyönyt SEUT 296 artiklan 2 kohtaan ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 artiklan 2 kohdan c alakohtaan perustuvan perusteluvelvollisuutensa, koska se ei ole perustellut tai se ole perustellut riittävästi niitä olennaisia näkökohtia, joihin riidanalainen päätös perustuu.

Seitsemäs kanneperuste, joka perustuu kantajan menettelyllisten oikeuksien loukkaamiseen sen näkemyksen riittämättömän arvioinnin vuoksi

Kantaja väittää tämän kanneperusteen yhteydessä, että komissio on loukannut kantajan menettelyllisiä oikeuksia, koska se ei ole arvioinut sen väitteitä.

Kahdeksas kanneperuste, joka perustuu kantajan menettelyllisten oikeuksien loukkaamiseen, kun on päätetty, että varallisuuserän myynti ei ole uutta valtiontukea

Tässä yhteydessä kantaja väittää, että komissio on loukannut kantajan menettelyllisiä oikeuksia tai olennaisia menettelymääräyksiä, koska se on kantajan muodollisesta valituksesta huolimatta päättänyt, ettei tarjousmenettelyn päätteeksi myydyn varallisuuserän myyntiä luokitella valtiontueksi. Tällä päätöksellä se on implisiittisesti torjunut muodollisen tutkintamenettelyn aloittamisen. Jättäessään perusteettomasti aloittamatta muodollisen tutkintamenettelyn, komissio on loukannut kantajan oikeutta esittää huomautuksensa.

Yhdeksäs kanneperuste: Hyvää hallintoa koskevan oikeuden loukkaaminen

Lopuksi kantaja väittää, ettei komissio ole itse tutkinut kaikkia relevantteja näkökohtia eikä ottanut asianmukaisesti huomioon kantajan esiin tuomia näkökohtia.

____________

1 [SEUT 108] artiklan soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 22.3.1999 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 659/1999 (EYVL L 83, s. 1).