Language of document :

JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

YVES BOT

20 päivänä tammikuuta 2016 (1)

Asia C‑25/15

Rikosoikeudenkäynti István Baloghia vastaan

(Ennakkoratkaisupyyntö – Budapest Környéki Törvényszék (Budapestin alueellinen tuomioistuin, Unkari))

Ennakkoratkaisupyyntö – Oikeudellinen yhteistyö rikosoikeuden alalla – Oikeus tulkkaukseen ja käännöksiin – Direktiivi 2010/64/EU – Soveltamisala – Rikosoikeudellisen menettelyn käsite – Jäsenvaltiossa säädetty menettely toisen jäsenvaltion tuomioistuimen rikosasiassa antaman tuomion tunnustamiseksi – Tuomion kääntämiseen liittyvät kulut – Puitepäätös 2009/315/YOS – Päätös 2009/316/YOS – Eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS)





1.        Nyt käsiteltävällä ennakkoratkaisupyynnöllä Budapest Környéki Törvényszék (Budapestin alueellinen tuomioistuin, Unkari) pyytää unionin tuomioistuinta tulkitsemaan oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 20.10.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU(2) 1 artiklan 1 kohtaa.

2.        Tämä pyyntö on esitetty menettelyssä, joka on pantu vireille ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa ja joka koskee toisen jäsenvaltion – tässä tapauksessa Itävallan tasavallan – tuomioistuimen antaman lainvoimaisen tuomion, jolla István Balogh tuomittiin rikoksesta vapausrangaistukseen ja velvoitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikulut, vaikutusten tunnustamista.

3.        Ennakkoratkaisupyynnöstä ilmenee, että Unkarin kansalainen Balogh tuomittiin Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin, Itävalta) 13.5.2014 antamalla ja 8.10.2014 lainvoiman saaneella tuomiolla(3) törkeästä murtovarkaudesta neljän vuoden ja kuuden kuukauden mittaiseen vapausrangaistukseen sekä velvoitettiin korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Balogh vangittiin Itävallassa, jossa hän suorittaa rangaistustaan 24.12.2017 saakka.

4.        Unionin tuomioistuimessa käydyistä keskusteluista, ja erityisesti Itävallan hallituksen tekemistä täsmennyksistä, kävi ilmi, että Landesgericht Eisenstadt (Eisenstadtin aluetuomioistuin) toimitti Baloghille langetetun tuomion olennaiset tiedot 15.9.2014 Itävallan rikosrekisteriviranomaiselle (österreichisches Strafregisteramt) ja ilmoitti eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti 6.4.2009 tehdyn neuvoston päätöksen 2009/316/YOS(4) mukaisesti tuomioon johtaneita rikoksia vastaavan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) koodin.

5.        Itävallan rikosrekisteriviranomainen, joka on jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä 26.2.2009 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS(5) 3 artiklassa tarkoitettu Itävallan keskusviranomainen, ilmoitti 21.9.2014(6) tämän puitepäätöksen 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetyn velvoitteen mukaisesti Unkarin keskusviranomaiselle eli sähköisistä hallinnollisista ja julkisista palveluista vastaavalle keskusvirastolle (Közigazgatási és Elektronikus Közszolgáltatások Központi Hivatala) tuomiosta ECRIS-järjestelmän edellyttämässä sähköisessä muodossa.

6.        Unkarin oikeusministeriö (magyar Igazságügyi Minisztérium) ilmoitti sen jälkeen Landesgericht Eisenstadtille (Eisenstadtin aluetuomioistuin), että tuomion toimittaminen oli välttämätöntä, jotta sen pätevyys voitaisiin tunnustaa Unkarissa. Se lisäsi, että Unkarissa tunnustettu ulkomainen tuomio vastaa rikosrekisteriin kirjattua kansallista tuomiota.

7.        Budapest Környéki Törvényszék (Budapestin alueellinen tuomioistuin), joka on toimivaltainen panemaan täytäntöön Unkarin oikeudessa säädetyn ulkomaisten tuomioiden tunnustamista koskevan erityismenettelyn, tiedustelee tässä yhteydessä, voidaanko Balogh velvoittaa maksamaan Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antamaan tuomioon liittyvät käännöskulut.

8.        Unkarin oikeuden asiaa koskevat säännökset ovat seuraavat.

9.        Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa vuonna 1996 annetun lain nro XXXVIII (a nemzetközi bűnügyi jogsegélyről szóló 1996. évi XXXVIII. törvény) 46 §:ssä säädetään seuraavaa:

”(1)      Oikeusasioista vastaava ministeri vastaanottaa ulkomaisten tuomioiden pätevyyden tunnustamiseksi tehtävät ilmoitukset sekä ulkomailta tehdyt hakemukset vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen, konfiskaation taikka toimenpiteen, jolla sähköiset tiedot tehdään lopullisesti käyttökelvottomiksi, täytäntöönpanon siirtämistä varten ja, ellei tämän lain 2 §:ssä kielletä jatkotoimenpiteiden toteuttamista, lähettää ne toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Fővárosi Törvényszékillä [(Budapestin tuomioistuin)] on asiallinen ja alueellinen toimivalta tutkia, täyttyvätkö tässä laissa säädetyn kaltaisen vapaudenmenetyksen käsittävän rangaistuksen tai turvaamistoimenpiteen, konfiskaation taikka toimenpiteen, jolla sähköiset tiedot tehdään lopullisesti käyttökelvottomiksi, täytäntöönpanon edellytykset.

– –

(3)      Jollei tässä laissa toisin säädetä, oikeudenkäynnissä sovelletaan rikosprosessilain erityismenettelyjä koskevan XXIX luvun yleisiä säännöksiä, lukuun ottamatta 555 §:n 2 momentin b ja d kohdan säännöksiä.”

10.      Kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 48 §:ssä säädetään lisäksi seuraavaa:

”(1)      Tuomioistuimen antaessa ratkaisunsa sitä sitovat ulkomaisen tuomioistuimen toteamat tosiseikat.

(2)      Tuomioistuin toteaa siinä käytävän menettelyn aikana, mitkä ovat Unkarin lain mukaan tuomioon liittyvät oikeudelliset seuraamukset. Jos ulkomaisen tuomioistuimen tuomiossa määrätty rangaistus tai toimenpide ei ole täysin Unkarin lain mukainen, tuomioistuin toteaa ratkaisussaan, mikä on Unkarin lain mukaan määrättävä rangaistus tai toimenpide, ja varmistaa, että se vastaa mahdollisimman tarkasti ulkomaisen tuomioistuimen määräämää rangaistusta tai toimenpidettä ja – täytäntöönpanoa vaadittaessa – antaa sen perusteella ratkaisunsa tuomion tai toimenpiteen täytäntöönpanosta.

(3)      Sovellettavan rangaistuksen tai toimenpiteen toteamisen yhteydessä viitataan rikoksen tekohetkellä voimassa olleeseen lakiin; jos sovellettavan rangaistuksen tai toimenpiteen toteamisajankohtana voimassa olevasta Unkarin laista ilmenee, ettei kyseessä oleva teko ole enää rikos tai että siitä on rangaistava lievemmin, noudatetaan tätä uutta lakia.”

11.      Rikosprosessilain 9 §:n 1 momentissa säädetään, että rikosoikeudellisen menettelyn kieli on unkari.

12.      Rikosprosessilain 338 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin velvoittaa rikosasian vastaajan maksamaan oikeudenkäyntikulut, jos hänen todetaan syyllistyneen rikokseen tai olevan vastuussa oikeussääntöjen rikkomisesta. Tämä säännös ei koske niitä rikosasian oikeudenkäyntikuluja, joiden maksamiseen on lain perusteella velvoitettava joku toinen. Tämän lain 338 §:n 2 momentin mukaan rikosasian vastaaja voidaan velvoittaa maksamaan rikosasian oikeudenkäyntikulut vain sellaisten tekojen tai tosiseikkojen osalta, joiden osalta syyllistyminen rikokseen tai vastuu lainrikkomisesta on todettu. Syytettyä ei voida velvoittaa maksamaan rikosasian oikeudenkäyntikuluja, jotka ovat aiheutuneet tarpeettomasti, kunhan ne eivät perustu syytetyn laiminlyöntiin.

13.      Edellä mainitun lain 339 §:n 1 momentin mukaan valtio vastaa kuluista, joita rikosasian vastaajan ei ole maksettava.

14.      Rikosprosessilain 555 §:n 1 momentin mukaan tämän lain säännöksiä on sovellettava erityismenettelyissä, ellei näitä koskevassa luvussa toisin säädetä.

15.      Mainitun lain 555 §:n 2 momentin j kohdan mukaan erityismenettelyissä rikosasian vastaaja vastaa oikeudenkäyntikuluista siinä tapauksessa, että hänet on pääasiassa velvoitettu korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

16.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin selittää, että Unkarin oikeudessa niin kutsuttuja erityismenettelyjä ovat rikosoikeudellisen asiakysymyksen lainvoimaisen ratkaisun jälkeen toimitettavat yksinkertaistetut lisämenettelyt eli menettelyt, joissa ratkaistaan läheisesti pääasiakysymykseen liittyviä rikosoikeudellisia lisäkysymyksiä.

17.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa myös, että pääasiassa sovellettava erityismenettely ei merkitse uutta tuomiota, vaan ulkomaisen tuomioistuimen antamalle tuomiolle vain annetaan sama merkitys kuin unkarilaisen tuomioistuimen tuomiolle.

18.      Koska Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio on saksankielinen, ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että sen on tämän erityismenettelyn täytäntöönpanon yhteydessä huolehdittava sen kääntämisestä menettelyn kielelle, tässä tapauksessa unkariksi. Se täsmentää tältä osin, että Unkarissa käännöskulut luetaan rikosasian oikeudenkäyntikuluihin.

19.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, että käännöskuluista vastaamisesta rikosasian oikeudenkäyntikuluina on Unkarin oikeuskäytännössä kaksi toisistaan eroavaa kantaa.

20.      Ensimmäisen käytännön mukaan direktiivin 2010/64 säännöksistä on pääteltävä, että käännöskulut katsotaan ulkomaisten tuomioiden pätevyyden tunnustamista koskevissa menettelyissä valtion vastuulle kuuluviksi rikosasian oikeudenkäyntikuluiksi. Erityisesti tämän direktiivin 1 artiklan 1 kohdan säännösten mukaan direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin muun muassa rikosoikeudellisissa menettelyissä, joihin erityismenettelyiden on myös katsottava kuuluvan.

21.      Kansalliset säännökset, joissa velvoitetaan tuomittu henkilö, joka on velvoitettu maksamaan pääasian oikeudenkäyntikulut, maksamaan myös käännöskuluihin liittyvät erityismenettelyn oikeudenkäyntikulut, on näin ollen sivuutettava.

22.      Sen vuoksi on sovellettava rikosprosessilain 9 §:ää, jonka mukaan rikosasiassa vastaajana olevalla Unkarin kansalaisella on oikeus käyttää äidinkieltään, joten valtion on vastattava ulkomaisen tuomion käännöskuluista tuomioiden tunnustamista koskevassa erityismenettelyssä. Ulkomaisen tuomion pätevyyden tunnustamismenettelyssä on myös sovellettava rikosprosessilain 339 §:n 1 momentin sääntöä, jonka mukaan valtio vastaa käännöskuluista.

23.      Toinen Unkarissa voimassa oleva oikeuskäytäntö perustuu siihen toteamukseen, että ulkomaisen tuomion tunnustamista koskevan erityismenettelyn noudattamiseen tarvittava tuomion kääntäminen unkarin kielelle ei millään tavoin liity äidinkielen käyttämistä koskevaan oikeuteen. Rikosasian vastaajan on siis maksettava tähän erityismenettelyyn liittyvät käännöskulut. Jos ulkomainen oikeudenkäynti katsotaan rikosprosessilain 555 §:n 2 momentin j kohdassa tarkoitetuksi päämenettelyksi ja jos ulkomainen tuomioistuin velvoitti rikosasian vastaajan maksamaan rikosasian oikeudenkäyntikulut, tämän on maksettava kaikki kulut myös erityismenettelyssä.

24.      Koska Budapest Környéki Törvényszék (Budapestin alueellinen tuomioistuin) katsoo, että on tarpeen pyytää unionin tuomioistuimelta direktiivin 2010/64 tulkintaa, se on päättänyt lykätä asian käsittelyä ja esittää seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

”Onko direktiivin 2010/64 1 artiklan 1 kohta, jonka mukaan ’tässä direktiivissä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä sekä eurooppalaisen pidätysmääräyksen täytäntöönpanoa koskevissa menettelyissä’, ymmärrettävä siten, että unkarilaisen tuomioistuimen on vuoden 1998 rikosprosessilain XXIX luvun mukaisessa erityismenettelyssäkin sovellettava mainittua direktiiviä, eli onko katsottava, että Unkarin oikeuden mukainen erityismenettely on sisällytettävä ’rikosoikeudellisen menettelyn’ käsitteen alaan, vai onko käsitteen katsottava kattavan vain sellaisen menettelyn, joka päättyy rikosasian vastaajan rikosoikeudellisen vastuun toteavaan lainvoimaiseen tuomioon?”

I       Asian tarkastelu

25.      Ennakkoratkaisupyynnössään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin pyytää tulkitsemaan direktiiviä 2010/64 lähinnä sen selvittämiseksi, onko se esteenä kansalliselle käytännölle, jonka nojalla toisessa jäsenvaltiossa vapausrangaistukseen tuomittu Unkarin kansalainen velvoitetaan maksamaan rikostuomion käännöskulut ulkomaisen tuomion tunnustamista koskevassa erityismenettelyssä.

26.      Ennen kuin ryhdyn tutkimaan ongelmaa, joka liittyy toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion kääntämiseen tuomioiden tunnustamista koskevassa Unkarin oikeuden erityismenettelyssä, on täsmennettävä, että Baloghin kaltaisella tuomitulla henkilöllä on direktiivin 2010/64 3 artiklassa vahvistetuin edellytyksin oikeus siihen, että Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) hänelle langettama tuomio käännetään unkarin kielelle.

27.      Tämän direktiivin 1 artiklan 2 kohdan mukaan nimittäin oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä ”sovelletaan henkilöihin siitä lähtien, kun jäsenvaltion toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet heille – – tiedon siitä, että heitä epäillään tai syytetään rikoksesta, siihen saakka kun menettely on saatettu päätökseen, mikä tarkoittaa sen kysymyksen lopullista ratkaisemista, ovatko he syyllistyneet rikokseen, tarvittaessa tuomitseminen ja mahdollisen muutoksenhaun ratkaiseminen mukaan lukien”.

28.      Mainitun direktiivin 3 artiklan 1 kohdassa säädetään erityisesti oikeudesta käännöksiin, että jäsenvaltioiden on varmistettava, ”että epäillyille tai syytetyille henkilöille, jotka eivät ymmärrä kyseessä olevassa rikosoikeudellisessa menettelyssä käytettävää kieltä, toimitetaan kohtuullisessa ajassa kaikkien sellaisten asiakirjojen kirjallinen käännös, jotka ovat keskeisiä sen varmistamisen kannalta, että he kykenevät käyttämään oikeuttaan puolustukseen ja että menettelyn oikeudenmukaisuus turvataan”.

29.      Direktiivin 2010/64 johdanto-osan 30 perustelukappaleen mukaan ”menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaaminen edellyttää, että keskeiset asiakirjat tai ainakin tällaisten asiakirjojen olennaiset kohdat käännetään epäiltyjä tai syytettyjä henkilöitä varten tämän direktiivin mukaisesti. Tiettyjä asiakirjoja olisi aina pidettävä tässä tarkoituksessa keskeisinä, minkä vuoksi ne olisi käännettävä, kuten mahdolliset henkilön vapaudenmenetyksestä tehdyt päätökset, syytteet ja tuomiot”.

30.      Tätä johdanto-osan perustelukappaletta selvennetään tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdassa, jonka mukaan ”keskeisiin asiakirjoihin kuuluvat mahdolliset henkilön vapaudenmenetystä koskevat päätökset, syytteet ja tuomiot”.

31.      Mainitun direktiivin 3 artiklan 1 ja 2 kohdasta ilmenevän periaatteen mukaisesti Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) Baloghille langettaman kaltaisesta tuomiosta tehdään siis kirjallinen käännös.

32.      Budapest Környéki Törvényszékiä (Budapestin alueellinen tuomioistuin) kehotettiin unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 101 artiklan mukaisessa selvennyspyynnössä täsmentämään, oliko Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio direktiivin 2010/64 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuna keskeisenä asiakirjana käännetty tuomitun henkilön kielelle Itävallassa ja oliko se mahdollisesti annettu tälle tiedoksi kyseisellä kielellä.

33.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi 21.10.2015 päivätyssä vastauksessaan, että sen tietojen mukaan Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antamaa tuomiota ei ollut käännetty eikä siksi myöskään annettu tiedoksi Baloghille. Se täsmensi kuitenkin, että istunnossa oli ollut paikalla unkarin kielen tulkki.

34.      Itävallan hallituksen tästä asiasta istunnossa esittämien täsmennysten mukaan Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio oli kuitenkin käännetty unkarin kielelle tässä tuomioistuimessa pidetyn istunnon päätteeksi suullisesti ja myöhemmin kirjallisesti. Kyseessä olevan tuomion kirjallinen käännös oli saatavana elokuussa 2015 ja se annettiin tiedoksi Baloghille.

35.      Näistä täsmennyksistä seuraa siis, että Baloghilla oli direktiivin 2010/64 3 artiklassa säädetty oikeus saada hänelle langetettu tuomio käännetyksi.

36.      Selvitettyäni tämän kohdan totean, että kääntämällä Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio unkarin kielelle, mikä on ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen pyrkimys, on tarkoitus panna täytäntöön Unkarin oikeuden erityismenettely, joka tähtää muiden jäsenvaltioiden tuomioistuinten tuomioiden pätevyyden tunnustamiseen tämän maan oikeudessa.

37.      Unkarin ja Itävallan hallitusten sekä Euroopan komission tavoin katson, ettei tämä menettely kuulu direktiivin 2010/64 soveltamisalaan, sellaisena kuin se on määritelty mainitun direktiivin 1 artiklan 2 kohdassa. Katson myös, että edellä mainitun menettelyn laillisuus unionin oikeussääntöihin nähden on joka tapauksessa epävarmaa. Mielestäni ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esiin tuomia ongelmia ei siis pidä tutkia tämän direktiivin kannalta.

38.      Muistutan sitä paitsi, ettei se, että kansallinen tuomioistuin on muodollisesti esittänyt ennakkoratkaisukysymyksen viittaamalla tiettyyn unionin oikeuden määräykseen tai säännökseen, estä unionin tuomioistuinta esittämästä kansalliselle tuomioistuimelle kaikkia unionin oikeuden tulkintaan liittyviä seikkoja, jotka saattavat olla hyödyllisiä kansallisen tuomioistuimen arvioidessa käsiteltävänään olevaa asiaa, riippumatta siitä, onko kansallinen tuomioistuin viitannut niihin kysymyksissään. Unionin tuomioistuimen on poimittava kaikista kansallisen tuomioistuimen esittämistä seikoista ja erityisesti ennakkoratkaisupyynnön esittämisestä tehdyn päätöksen perusteluista ne unionin oikeutta koskevat seikat, joita on syytä tulkita, kun otetaan huomioon riidan kohde.(7) Laajemmin ottaen unionin tuomioistuimelle tässä menettelyssä esitettyjen sekä kirjallisten että suullisten huomautusten avulla on voitu määritellä asiaa koskevat unionin oikeuden säännökset hyödyllisen vastauksen antamiseksi ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle.

39.      Unkarin hallitus täsmentää, että kansainvälisestä oikeusavusta rikosasioissa annetun lain 46 ja 48 §:ssä säädetyssä menettelyssä toimivaltainen unkarilainen tuomioistuin ei arvioi tosiseikkoja tai rikosoikeudellisen vastuun astetta (nämä seikat nimittäin sitovat sitä) vaan mukauttaa ulkomaisessa tuomiossa vahvistetun oikeudellisen seurauksen Unkarin oikeusjärjestykseen sopivaksi; näin ollen tarkoituksena ei ole määrätä uutta rikosoikeudellista seuraamusta vaan täyttää menettelyllinen edellytys, joka on välttämätön ulkomaisen tuomion ja siihen sisältyvän rikosoikeudellisen seuraamuksen tunnustamiseksi ja täytäntöön panemiseksi Unkarissa. Sen mukaan ulkomaisten tuomioiden tunnustamismenettelyssä siis ainoastaan mukautetaan muodollisesti ulkomaisessa tuomiossa vahvistettua seuraamusta, jotta se olisi yhteensopiva Unkarin lain kanssa. Tämä huomioon ottaen ulkomaisen tuomion kääntäminen unkarin kielelle on tuomioiden tunnustamiseen tähtäävän tuomioistuinmenettelyn välttämätön väline.

40.      Kuten komissio kirjallisissa huomautuksissaan totesi, tämä erityismenettely muistuttaa eksekvatuurimenettelyä, mikä voitiin vahvistaa myös istunnossa käydyn keskustelun perusteella. On siis todettava, että mainittu erityismenettely rikkoo jo lähtökohtaisesti SEUT 82 artiklan 1 kohdan ensimmäistä alakohtaa, jonka mukaan oikeudellinen yhteistyö Euroopan unionissa rikosoikeuden alalla perustuu tuomioistuinten tuomioiden ja oikeusviranomaisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen.

41.      Sekä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen unionin tuomioistuimen selvennyspyyntöön(8) antamasta vastauksesta että unionin tuomioistuimen istunnossa esitetyistä lausumista ilmeni, että Unkarin viranomaiset soveltavat poikkeuksetta kyseessä olevaa erityismenettelyä ulkomaisten tuomioiden pätevyyden tunnustamiseksi Unkarin oikeudessa. Kuten pääasiasta nimenomaisesti ilmenee, Unkarin viranomaiset soveltavat tätä erityismenettelyä riippumatta rangaistuksen täytäntöönpanosta Unkarissa tai rikostuomion huomioon ottamisesta tässä jäsenvaltiossa käytävässä rikosoikeudellisessa menettelyssä. Vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta rikosasioissa annettuihin tuomioihin, joissa määrätään vapausrangaistus tai vapauden menetyksen käsittävä toimenpide, niiden täytäntöön panemiseksi Euroopan unionissa 27.11.2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/909/YOS(9) ja Euroopan unionin jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden huomioon ottamisesta uudessa rikosprosessissa 24.7.2008 tehtyä neuvoston puitepäätöstä 2008/675/YOS(10) ei siis voida soveltaa nyt käsiteltävässä asiassa.

42.      Lisäksi toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion kirjaaminen Unkarin rikosrekisteriin edellyttää ensin tuomioiden tunnustamista koskevan erityismenettelyn noudattamista, mikä edellyttää ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan sitä, että se käännättää Itävallan tuomioistuimen antaman tuomion unkarin kielelle.

43.      Kuten jäljempänä osoitan, tämä menettelytapa on kuitenkin vastoin puitepäätöksellä 2009/315 ja päätöksellä 2009/316 perustettua jäsenvaltioiden välistä eurooppalaista rikosrekisteritietojen vaihtojärjestelmää.

44.      Näistä kahdesta päätöksestä seuraa, että Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) tuomion kirjaaminen Unkarin rikosrekisteriin on tehtävä tuomioiden tunnustamista koskevan Unkarin oikeuden erityismenettelyn sijasta suoraan tuomiojäsenvaltion ECRIS-järjestelmän tekemän ilmoituksen perusteella. Tuomion lähettäminen on lähtökohtaisesti tarpeetonta, samoin kuin sen kääntäminen.

45.      Puitepäätöksellä 2009/315 edistetään niiden tavoitteiden saavuttamista, jotka on esitetty rikosoikeudellisten päätösten vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen täytäntöönpanemiseksi laaditun toimenpideohjelman(11) toimenpiteessä 3; Euroopan unionin neuvosto hyväksyi kyseisen toimenpideohjelman 29.11.2000 Tampereella 15. ja 16.10.1999 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti. Ohjelman toimenpiteessä 3 ehdotetaan nimittäin, että aiempien tuomioiden pyytämistä varten otetaan käyttöön vakiolomake, joka käännetään unionin eri kielille. Vakiolomakkeiden käytön tarkoituksena on helpottaa keskinäistä rikosoikeusapua.(12)

46.      Kuten puitepäätöksen 2009/315 johdanto-osan yhdeksännessä perustelukappaleessa todetaan, kyseisellä päätöksellä korvataan ”[Strasbourgissa 20.4.1959] keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen 22 artiklan määräykset – –. Sen lisäksi, että puitepäätökseen sisällytetään ja siinä määritellään tarkemmin tuomiojäsenvaltion velvollisuudet toimittaa annettuja tuomioita koskevat tiedot siihen jäsenvaltioon, jonka kansalainen tuomittu on, siinä asetetaan myös kansalaisuusjäsenvaltiolle velvollisuus säilyttää näin toimitetut tiedot, jotta se pystyy vastaamaan täysin muiden jäsenvaltioiden sille esittämiin tietopyyntöihin”.

47.      Puitepäätöksellä 2009/315 poistetaan siten yksi keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen heikkouksista, nimittäin vaikeus ymmärtää saatuja tietoja. Ymmärtämisvaikeudet saattavat selittyä osittain käännösongelmilla.(13)

48.      Tämän puitepäätöksen tarkoituksena on näin ollen tietokonepohjaisen järjestelmän perustaminen tiedonkulun parantamiseksi. Rikostuomioita koskevien tietojenvaihtojärjestelmien avulla pyritään siihen, että loppukäyttäjä saa unionin alueella annettua rikostuomiota koskevat kattavat ja helposti ymmärrettävät tiedot oman valtionsa rikosrekisterin välityksellä hyvin lyhyellä toimitusajalla, sähköisessä ja varmistetussa muodossa. Kaikissa jäsenvaltioissa tunnustetun, koodeihin perustuvan eurooppalaisen vakiomuodon käyttö helpottaa vaihdettujen tietojen kääntämistä ja tekee niistä siten kaikille ymmärrettäviä.

49.      Kuten puitepäätöksen 2009/315 johdanto-osan 17 perustelukappaleessa todetaan, ”tuomioita koskevan tiedonkulun parantamisesta ei ole paljon hyötyä, jos tiedot eivät ole vastaanottavan jäsenvaltion ymmärrettävissä. Keskinäistä ymmärtämistä voidaan lisätä luomalla eurooppalainen vakiomuoto, jonka ansiosta tietoja voidaan vaihtaa sähköisesti yhtenäistä esitystapaa noudattaen ja koneellisesti käännettävässä muodossa”. Tästä johdanto-osan perustelukappaleesta ilmenee, että ”tuomiojäsenvaltion lähettämät tuomioita koskevat tiedot on toimitettava kyseisen valtion virallisella kielellä tai jollain sen virallisista kielistä”.

50.      Puitepäätöksen 2009/315 1 artiklan a alakohdan mukaan puitepäätöksellä on tarkoitus määrittää, miten tuomiojäsenvaltio toimittaa annetusta tuomiosta tiedon sille jäsenvaltiolle, jonka kansalainen tuomittu henkilö on. Tämän puitepäätöksen 1 artiklan c alakohdan mukaan päätöksellä on myös tarkoitus ”luoda kehys, jonka avulla voidaan perustaa ja kehittää atk-pohjainen järjestelmä tuomioita koskevaa tietojenvaihtoa varten jäsenvaltioiden välillä”.

51.      Edellä mainitun puitepäätöksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”kunkin jäsenvaltion on toteutettava tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että kaikkiin sen alueella annettuihin tuomioihin liitetään, kun tiedot viedään sen rikosrekisteriin, tiedot tuomitun kansalaisuudesta tai kansalaisuuksista, jos kyseessä on jonkin toisen jäsenvaltion kansalainen”.

52.      Puitepäätöksen 2009/315 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että ”keskusviranomaisen on ilmoitettava mahdollisimman pian muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille sen alueella näiden jäsenvaltioiden kansalaisille annetuista tuomioista sellaisina kuin ne on kirjattu rikosrekisteriin”.

53.      Tuomiojäsenvaltiolle kuuluvan ilmoittamisvelvollisuuden lisäksi kansalaisuusjäsenvaltiolla on velvollisuus säilyttää toimitetut tiedot tämän puitepäätöksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

54.      Sen lisäksi edellä mainitun puitepäätöksen 11 artiklan 4 kohdassa säädetään, että neuvoston on toteutettava toimenpiteitä, joiden tavoitteena on tämän kohdan a alakohdan mukaisesti muun muassa ”kaikkien sellaisten välineiden määrittäminen, joilla mahdollistetaan toimitettujen tietojen ymmärtäminen ja konekääntäminen”.

55.      Kuten päätöksen 2009/316 1 artiklan ensimmäisestä alakohdasta ilmenee, päätöksellä perustetaan ECRIS-järjestelmä. Tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan kyseessä on ”hajautettu tietotekniikkajärjestelmä, joka perustuu yksittäisten jäsenvaltioiden rikosrekisteritietokantoihin”.

56.      Kuten edellä mainitun päätöksen johdanto-osan kuudennessa perustelukappaleessa todetaan, ”päätöksen tarkoituksena on panna täytäntöön puitepäätös 2009/315 – – niin, että voidaan perustaa jäsenvaltioiden välinen rikosasioissa annettuja tuomioita koskeva atk-pohjainen tietojenvaihtojärjestelmä ja kehittää sitä. Järjestelmän olisi oltava sellainen, että sen avulla voidaan toimittaa tietoja rikosasioissa annetuista tuomioista helposti ymmärrettävässä muodossa. Tätä varten olisi saatava aikaan vakiomuoto, jonka avulla jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset voivat vaihtaa rikosasioissa annettuja tuomioita koskevia tietoja sähköisesti yhtenäistä esitystapaa noudattaen ja koneellisesti helposti käännettävässä muodossa, sekä muita keinoja tällaisen tietojenvaihdon järjestämiseksi ja helpottamiseksi”.

57.      Päätöksen 2009/316 johdanto-osan 12 perustelukappaleesta ilmenee erityisesti, että ”tässä päätöksessä olevien rikosnimikkeitä sekä seuraamusten ja toimenpiteiden luokittelua koskevien viitetaulukoiden on määrä helpottaa konekääntämistä ja mahdollistaa siten koodijärjestelmän avulla välitettyjen tietojen yhteinen tulkinta”.

58.      Tätä varten edellä mainitun päätöksen 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että ”kun jäsenvaltiot toimittavat puitepäätöksen 2009/315 – – 4 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti tietoja, jotka koskevat rikoksen nimikettä tai sen oikeudellista luokitusta ja sovellettavaa lainkohtaa, niiden on käytettävä sitä liitteessä A olevan rikosnimiketaulukon mukaista koodia, joka vastaa kutakin tietojen siirrossa tarkoitettua rikosnimikettä”.

59.      Samoin päätöksen 2009/316 4 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, että ”kun jäsenvaltiot toimittavat puitepäätöksen 2009/315 – – 4 artiklan 2 ja 3 kohdan ja 7 artiklan mukaisesti tietoja, jotka koskevat tuomion sisältöä, erityisesti itse rangaistusta ja mahdollisia oheisseuraamuksia, turvaamistoimenpiteitä ja tuomion täytäntöönpanoon liittyviä muutoksia koskevia myöhempiä päätöksiä, niiden on käytettävä kunkin tietojensiirron kohteena olevan seuraamuksen osalta liitteessä B olevan seuraamus- ja toimenpidetaulukon mukaista koodia”.

60.      Näiden toimenpiteiden avulla helpotetaan jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa ja mahdollistetaan samalla tietojen yhteinen tulkinta.

61.      Kuten Itävallan hallitus istunnossa hyvin selvästi totesi, Unkarin viranomaisten soveltama erityismenettely muissa jäsenvaltioissa annettujen tuomioiden tunnustamiseksi ei ole yhteensopiva puitepäätöksellä 2009/315 ja päätöksellä 2009/316 perustetun menettelyn kanssa. Kyseisissä päätöksissä ei säädetä myöskään niiden rikosasioissa annettujen tuomioiden kääntämisestä, joihin tuomioita koskeva tietojenvaihto perustuu.

62.      Voidaan yhtäältä todeta, ettei tällaisten tuomioiden kääntäminen ole tarpeen. Vakiokoodien ja yhdenmukaisen tiedottamismuodon avulla tuomioihin liittyvät tiedot toimitetaan helposti ymmärrettävässä muodossa, joka mahdollistaa niiden konekääntämisen. Tämä on riittävää tuomioiden kirjaamiseksi kansalaisuusjäsenvaltion rikosrekisteriin.

63.      On toisaalta niin, että toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion kääntämistä ei voida hyväksyä pääasiassa kyseessä olevan kaltaisessa asiayhteydessä. Kuten edellä totesin, puitepäätöksen 2009/315 tarkoituksena on nimittäin varmistaa tuomioita koskeva parempi tietojenvaihto jäsenvaltioiden välillä. Keskinäinen oikeusapu kansallisia rikosrekistereitä koskevien pyyntöjen alalla on lisäksi järjestettävä nopeasti ja tehokkaasti. Toisin sanoen ajan, joka kuluu tuomion kirjaamisesta sen jäsenvaltion rikosrekisteriin, jossa rikosasia käsitellään, sen kirjaamiseen sen jäsenvaltion rikosrekisteriin, jonka kansalainen tuomittu on, on oltava mahdollisimman lyhyt. Tältä kannalta tarkasteltuna se, että Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio pitäisi kääntää ennen Baloghin tuomion kirjaamista Unkarin rikosrekisteriin, olisi ristiriidassa nopeutta koskevan tavoitteen kanssa. Siinä tapauksessa puitepäätöksessä 2009/315 tarkoitettu tietojenvaihdon yksinkertaistaminen ja nopeuttaminen vaarantuisi.

64.      Puitepäätöksessä 2009/315 on toki otettu huomioon se mahdollisuus, että tuomiojäsenvaltio voi joutua toimittamaan lisätietoja kansalaisuusjäsenvaltiolle. Tämän puitepäätöksen 4 artiklan 4 kohdassa nimittäin säädetään, että ”jäsenvaltion, joka on toimittanut tietoja 2 ja 3 kohdan mukaisesti, on toimitettava kansalaisuusjäsenvaltion keskusviranomaiselle tämän pyynnöstä yksittäisissä tapauksissa jäljennökset kyseessä olevista tuomioista ja niitä seuranneista toimenpiteistä sekä kaikki asiaan liittyvät tiedot, jotta kansalaisuusjäsenvaltio voi harkita, edellyttävätkö ne kansallisia toimenpiteitä”.(14)

65.      Tämän säännöksen sanamuodostakin ilmenee, että tuomioiden toimittamista puitepäätöksellä 2009/315 perustetun rikosrekisteritietojen vaihtojärjestelmän kautta on pidettävä poikkeuksellisena. Kuten edellä totesin, tuomioiden toimittaminen poikkeuksetta olisi vastoin tämän puitepäätöksen tavoitetta helpottaa jäsenvaltioiden välistä rikosrekisteritietojen vaihtoa. Tunnustamista koskevassa erityismenettelyssä Unkarin viranomaiset kuitenkin pyytävät poikkeuksetta muiden jäsenvaltioiden tuomioistuimia toimittamaan tuomioita. Unkarin hallitus ei myöskään ole esittänyt erityisiä syitä, joiden takia se on nimenomaisesti pääasian tapauksessa pyytänyt Landesgericht Eisenstadtia (Eisenstadtin aluetuomioistuin) toimittamaan sen antaman tuomion. Tähän pyyntöön on päinvastoin ollut syynä ulkomaisten tuomioiden tunnustamista koskevan erityismenettelyn automaattinen soveltaminen. Unkarin viranomaisten käytäntöä ei siis voida pitää perusteltuna puitepäätöksen 2009/315 4 artiklan 4 kohdan nojalla.

66.      Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antaman tuomion toimittaminen ECRIS-järjestelmän kautta ei siis ollut tarpeen eikä hyväksyttävää. Sitäkin suuremmalla syyllä tästä toteamuksesta seuraa, ettei Baloghia voida velvoittaa maksamaan kuluja, joita ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle aiheutuisi tällaisen tuomion kääntämisestä.

67.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa ennakkoratkaisua pyytäneelle tuomioistuimelle, että direktiivin 2010/64 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei niitä sovelleta pääasian kaltaisessa tilanteessa, jossa jonkin jäsenvaltion tuomioistuin aikoo käännättää toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion omalle oikeudenkäyntikielelleen ulkomaisten tuomioiden pätevyyden tunnustamista koskevassa kansallisessa menettelyssä. Lisäksi puitepäätöksen 2009/315 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklan 1 kohtaa sekä päätöstä 2009/316 on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen rikosasiassa antaman tuomion kirjaaminen jonkin jäsenvaltion rikosrekisteriin edellyttäisi ensin kyseisen kaltaisen menettelyn soveltamista.

II     Ratkaisuehdotus

68.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että Budapest Környéki Törvényszékin (Budapestin alueellinen tuomioistuin) esittämään kysymykseen vastataan seuraavasti:

Oikeudesta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä 20.10.2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/64/EU 1 artiklan 1 ja 2 kohtaa ja 3 artiklan 1 ja 2 kohtaa on tulkittava siten, ettei niitä sovelleta pääasian kaltaisessa tilanteessa, jossa jonkin jäsenvaltion tuomioistuin aikoo käännättää toisen jäsenvaltion tuomioistuimen antaman tuomion omalle oikeudenkäyntikielelleen ulkomaisten tuomioiden pätevyyden tunnustamista koskevassa kansallisessa menettelyssä.

Jäsenvaltioiden välisen rikosrekisteritietojen vaihdon järjestämisestä ja sisällöstä 26.2.2009 annetun neuvoston puitepäätöksen 2009/315/YOS 4 artiklan 2 kohtaa ja 5 artiklan 1 kohtaa sekä eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS) perustamisesta puitepäätöksen 2009/315/YOS 11 artiklan mukaisesti 6.4.2009 annettua neuvoston päätöstä 2009/316/YOS on tulkittava siten, että ne ovat esteenä sille, että toisen jäsenvaltion tuomioistuimen rikosasiassa antaman tuomion kirjaaminen jonkin jäsenvaltion rikosrekisteriin edellyttäisi ensin kyseisen kaltaisen menettelyn soveltamista.


1 –      Alkuperäinen kieli: ranska.


2 –      EUVL L 280, s. 1.


3 –      Itävallan hallitus toteaa huomautuksissaan kuitenkin, että Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio sai lainvoiman 5.9.2014.


4 –      EUVL L 93, s. 33.


5 –      EUVL L 93, s. 23.


6 –      Tämä oli Itävallan hallituksen istunnossa ilmoittama päivämäärä, kun se kirjallisissa huomautuksissa oli 19.9.2014.


7 –      Ks. erityisesti tuomio Essent Energie Productie (C‑91/13, EU:C:2014:2206, 36 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).


8 –      Unionin tuomioistuin on työjärjestyksensä 101 artiklan mukaisesti kehottanut Budapest Környéki Törvényszékiä (Budapestin alueellinen tuomioistuin) täsmentämään, lähetettiinkö Landesgericht Eisenstadtin (Eisenstadtin aluetuomioistuin) antama tuomio Unkarin viranomaisille yksinomaan sen kirjaamiseksi tuomitun henkilön rikosrekisteriin vai myös rangaistuksen täytäntöön panemiseksi Unkarissa. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin vastasi tältä osin, että 1.10.2014 päivätyssä hakemuksessaan oikeusministeriö (Igazságügyi Minisztérium) ilmoitti Landesgericht Eisenstadtille (Eisenstadtin aluetuomioistuin), että tuomio oli välttämätöntä saada tiedoksi, jotta sen pätevyys voitiin tunnustaa Unkarissa. Se lisäsi, että Unkarissa tunnustettu ulkomainen tuomio vastaa rikosrekisteriin kirjattua kansallista tuomiota.


9 –      EUVL L 327, s. 27.


10 –      EUVL L 220, s. 32.


11 –      EYVL 2001, C 12, s. 10.


12 –      Ks. tämän puitepäätöksen johdanto-osan toinen ja kolmas perustelukappale.


13 –      Ks. rikostuomioita koskevasta tietojenvaihdosta ja tuomioiden vaikutuksesta Euroopan unionin alueella annetun komission valkoisen kirjan yhdestoista ja neljästoista kohta (KOM(2005) 10 lopullinen).


14 –      Kursivointi tässä.