Language of document : ECLI:EU:F:2015:168

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS

(yhden tuomarin kokoonpano)

18 päivänä joulukuuta 2015

Asia F‑128/11

Carlo De Nicola

vastaan

Euroopan investointipankki (EIP)

Henkilöstö – EIP:n henkilökunta – Arviointi – Vuoden 2010 arviointikertomus – Riitauttaminen – Sisäiset menettelytavat – Edellytykset – Luopuminen – Kanne – Oikeussuojan tarpeen puuttuminen – Kohtuullisen määräajan noudattamatta jättäminen – Tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat

Aihe:      SEUT 270 artiklaan perustuva kanne, jossa De Nicola vaatii ensinnäkin virkamiestuomioistuinta kumoamaan Euroopan investointipankin (EIP tai jäljempänä pankki) valituslautakunnan sihteeristön 4.7.2011 päivätyn sähköpostiviestin, jolla häntä kehotettiin luopumaan sisäisestä valituksesta, jonka hän oli tehnyt 26.3.2011 vuotta 2010 koskeneesta arviointikertomuksestaan, sekä kumoamaan saman sihteeristön 12.8.2011 päivätyn sähköpostiviestin, jolla hänelle ilmoitettiin, että valituslautakunta oli ottanut huomioon hänen luopumisensa valitusmenettelystä valituslautakunnassa; toiseksi kumoamaan EIP:n pääjohtajan 6.9.2011 tekemän päätöksen, jolla hylättiin hänen vaatimuksensa sovittelumenettelyn aloittamisesta hänen vuotta 2010 koskeneen arviointikertomuksensa osalta; kolmanneksi kumoamaan pankin henkilöstön arviointivuotta 2010 koskevat suuntaviivat; neljänneksi kumoamaan vuotta 2010 koskeneen arviointikertomuksen; viidenneksi kumoamaan kaikki näihin toimiin liittyvät, niitä seuranneet ja niitä edeltäneet toimet, mukaan lukien vuotta 2010 koskevat ylennyspäätökset, ja lopuksi kuudenneksi velvoittamaan pankin korvaamaan aineelliset vahingot ja henkisen kärsimyksen, jotka ovat seurausta vuotta 2010 koskeneesta arviointikertomuksesta, sekä maksamaan oikeudenkäyntikulut, korot ja korvauksen myönnettävien summien rahamääräisen arvon alenemisesta.

Ratkaisu:      Kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. De Nicola vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja hänet velvoitetaan korvaamaan Euroopan investointipankin oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

1.      Henkilöstökanne – Euroopan investointipankin toimihenkilöt – Arvioiminen – Riitauttaminen – Valituslautakunta ja sovittelumenettely – Vapaaehtoisuus – Mahdollisuus käyttää kahta eri menettelyä saman arviointikertomuksen osalta – Rajat

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla; Euroopan investointipankin henkilöstösääntöjen 22 ja 41 artikla)

2.      Henkilöstökanne – Euroopan investointipankin toimihenkilöt – Määräajat – Kohtuullista määräaikaa koskeva vaatimus – Henkilöstön arviointia koskevat riidat – Määräajan alkamisajankohta

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla; Euroopan investointipankin henkilöstösääntöjen 22 ja 41 artikla)

1.      Euroopan investointipankin henkilöstöön sovellettavissa palvelussuhteen ehdoissa tunnustetaan pankin toimihenkilöille oikeus vaatia – ennen kääntymistä tuomioistuimen puoleen ja heidän niin halutessaan – ad hoc -menettelyn aloittamista esimerkiksi valituslautakunnassa nimenomaan siinä tarkoituksessa, että selvitetään arviointikertomuksen laillisuus etukäteen puolueettomassa elimessä ja asianomaisen toimihenkilön yksikön ulkopuolella ja tarvittaessa jopa muutetaan sitä kokonaan, koska valituslautakunta voi korvata arvioijan arvioinnin kokonaan omallaan.

Toinen menettely, joka on pankin toimihenkilöiden käytettävissä heille vastaisen toimen riitauttamiseksi on palvelussuhteen ehtojen 41 artiklassa säädetty ja säännelty sovittelumenettely.

Nämä kaksi vapaaehtoista menettelyä eivät ole myöskään vaihtoehtoisia, sillä toinen ei sulje toista pois, ja asianomainen toimihenkilö voi jopa panna ne vireille samanaikaisesti tai erikseen.

Lisäksi edellytetään, että näitä pankin sisäisiä vapaaehtoisia riitautusmenettelyjä ei käytetä väärin eikä oikeusvarmuuden periaatteen vastaisesti, sillä oikeusvarmuus on jokaisen sellaisen hallintotoimen olennainen tae, jolla voi olla oikeusvaikutuksia niihin, joille toimi on osoitettu.

(ks. 85–88 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio De Nicola v. EIP (T-7/98, T-208/98 ja T-109/99, EU:T:2001:69, 96 kohta)

2.      Euroopan investointipankin toimihenkilöt, samoin kuin muut unionin palveluksessa olevat toimihenkilöt ja virkamiehet, voivat vedota heidän ja hallinnon välisissä riidoissa heille vastaisten hallintotoimien kaksitasoiseen laillisuusvalvontaan. Ensimmäinen suoraan heidän käytettävissään oleva oikeusaste on virkamiestuomioistuin ja toinen oikeusaste on Euroopan unionin yleinen tuomioistuin, jossa he voivat tosin hakea muutosta vain oikeuskysymysten osalta. He voivat lisäksi saada tuomion uudelleenkäsiteltäväksi muutoksenhaussa, vaikka viimeksi mainittu menettely kuuluukin Euroopan unionin tuomioistuimen yksinomaiseen aloite- ja toimivaltaan, eivätkä asianosaiset siis voi päättää siitä. Unionin tuomioistuimen mahdollinen tuomio, jossa käsitellään Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen tuomio uudelleen muutoksenhaussa, on kuitenkin riidanalaisen hallintotoimen laillisuusvalvonnan ylin tae, joka koituu viime kädessä asianosaisten hyväksi.

Oikeusvarmuuden periaatteen noudattamisen osalta pankin toimintaa säänteleviin unionin primäärioikeuden määräyksiin sen enempää kuin sen henkilöstön palvelussuhteen ehtoihinkaan ei sitä vastoin sisälly sellaisia määräyksiä kuin Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla, joissa vahvistetaan ehdottomat määräajat, joiden kuluessa pankin toteuttamat asianomaiselle vastaiset toimet on riitautettava unionin tuomioistuimissa, joten näiden määräaikojen päättymisen jälkeen kyseistä asianomaiselle vastaista päätöstä voidaan lähtökohtaisesti pitää lainvoimaisena.

Tässä yhteydessä henkilöstön arviointia koskevassa riita-asiassa, jossa ovat vastakkain pankki ja sen toimihenkilö, yli kahdeksan kuukauden määräaikaa, jonka kuluessa asia on saatettava vireille virkamiestuomioistuimessa ja joka alkaa kulua siitä päivästä, jona asianomaiselle toimihenkilölle vastainen toimi on annettu hänelle tiedoksi, voidaan pitää kohtuullisena, kuitenkin sillä edellytyksellä, että yhtäältä kyseinen toimihenkilö on pannut kyseistä toimea koskevan mahdollisen menettelyn vireille valituslautakunnassa kohtuullisessa ajassa ja/tai toisaalta asianomainen on pannut vireille mahdollisen sovittelumenettelyn myös kohtuullisessa ajassa kaikkiin asianomaiseen tapaukseen liittyviin olosuhteisiin nähden.

(ks. 89–91 kohta)

Viittaukset:

Unionin yleinen tuomioistuin: tuomio De Nicola v. EIP (T-264/11 P, EU:T:2013:461, 52 kohta)