Language of document : ECLI:EU:F:2016:165

EUROOPAN UNIONIN VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (yhden tuomarin kokoonpano)

21 päivänä heinäkuuta 2016

Asia F-9/12 RENV

CC

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Asian palauttaminen virkamiestuomioistuimeen kumoamistuomion jälkeen – Vahingonkorvauskanne – Sopimussuhteen ulkopuolinen vastuu – Soveltuvien hakijoiden luettelon hallinnoinnissa tehdyt virheet – Avoin kilpailu – Kilpailuilmoitus EUR/A/151/98 – Yhdenvertainen kohtelu – Tuomion täytäntöönpanotoimet – Euroopan oikeusasiamiehen tutkimus

Aihe:      SEUT 270 artiklaan, jota sovelletaan Euratomin perustamissopimukseen sen 106 a artiklan nojalla, perustuva kanne, jossa CC vaatii virkamiestuomioistuinta korvaamaan vahingon, joka hänelle on aiheutunut erilaisista virheistä, joita Euroopan parlamentti teki avoimen kilpailun EUR/A/151/98 päätteeksi laaditun sen varallaololuettelon hallinnoinnissa, johon hänen nimensä merkittiin parlamentin henkilöstöasioiden pääjohtajan 17.5.2005 tekemän päätöksen johdosta.

Ratkaisu:      Euroopan parlamentti velvoitetaan maksamaan CC:lle 12 000 euroa. Kanne hylätään muilta osin. Euroopan parlamentti vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan, ja se velvoitetaan korvaamaan CC:n oikeudenkäyntikulut asioissa F-9/12, T-457/13 P ja F-9/12 RENV.

Tiivistelmä

1.      Euroopan unionin oikeus – Periaatteet – Yhdenvertainen kohtelu – Käsite – Varallaololuettelon voimassaoloaika, joka on eri pituinen kilpailun läpäisseille eri hakijoille

2.      Virkamiehet – Sopimussuhteen ulkopuolinen toimielinten vastuu – Vastuun syntymisen edellytykset – Lainvastaisuus – Vahinko – Syy-yhteys – Käsite – Palvelukseen otetuksi tulemisen mahdollisuuden menettäminen – Todistustaakka

(SEUT 340 artiklan 2 kohta)

1.      Yhdenvertaisen kohtelun yleinen periaate on unionin oikeuden perusperiaate, ja se edellyttää, että toisiinsa rinnastettavia tapauksia ei kohdella eri tavalla, ellei tällaista eroa voida objektiivisesti perustella. Yhdenvertaisen kohtelun periaatetta on loukattu, kun kahta henkilöiden luokkaa, joiden tosiseikkoja koskevissa ja oikeudellisissa tilanteissa ei ole keskeistä eroa, kohdellaan eri tavoin tai kun erilaisia tilanteita kohdellaan samalla tavoin.

Näin ollen koska asianomaisen nimi oli merkittynä kilpailun hakijoista laadittuun varallaololuetteloon vähemmän aikaa kuin erään toisen kilpailun läpäissen hakijan nimi, ei yhdenvertaisen kohtelun periaatetta noudatettu.

(ks. 89, 90 ja 93 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio 20.2.2009, komissio v. Bertolete ym. (T-359/07–P–T-361/07 P, EU:T:2009:40, 37 ja 38 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)

2.      Sopimussuhteen ulkopuolista vastuuta koskevissa asioissa unionin voidaan katsoa olevan vastuussa vahingosta ainoastaan, jos se on riittävän suoraa seurausta jonkin unionin toimielimen lainvastaisesta toiminnasta, mikä edellyttää, että toimielimen, jonka syyksi tämä toiminta voidaan katsoa, lainvastaisuus on ollut mahdollisuuden menettämisen ratkaiseva syy.

Kun väitetty vahinko on aiheutunut menetetystä mahdollisuudesta, on tähän vahinkoon vetoavan asianosaisen tehtävänä osoittaa, että kyseessä oli todellinen mahdollisuus ja että tämä mahdollisuus on menetetty lopullisesti.

(ks. 122 ja 123 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: tuomio 5.10.2004, Sanders ym. v. komissio (T-45/01, EU:T:2004:289, 150 kohta); tuomio Eagle ym. v. komissio (T-144/02, EU:T:2004:290, 165 kohta) ja tuomio 6.6.2006, Girardot v. komissio (T-10/02, EU:T:2006:148, 96 kohta)

Virkamiestuomioistuin: tuomio 12.5.2011, Missir Mamachi di Lusignano v. komissio (F-50/09, EU:F:2011:55, 179 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen)