Language of document : ECLI:EU:C:2019:149

Väliaikainen versio


JULKISASIAMIEHEN RATKAISUEHDOTUS

GERARD HOGAN

28 päivänä helmikuuta 2019(1)

Yhdistetyt asiat C612/17 ja C613/17

Federazione Italiana Golf (FIG)

vastaan

Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) ja

Ministero dell’Economia e delle Finanze (C‑612/17)

ja

Federazione Italiana Sport Equestri (FISE)

vastaan

Istituto Nazionale di Statistica (ISTAT) (C613/17)

(Ennakkoratkaisupyyntö – Corte dei Conti (tilintarkastustuomioistuin, Italia))

Ennakkoratkaisupyyntö – Asetus (EU) N:o 549/2013 – Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmä Euroopan unionissa – Voittoa tavoittelematon yhteisö – Voittoa tavoittelemattoman yhteisön luokittelu osaksi julkisyhteisöä tai kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi – Julkisessa määräysvallassa olo – Sen määrittämiseksi sovellettavat kriteerit, onko voittoa tavoittelematon yhteisö julkisessa määräysvallassa






I       Johdanto

1.        Kuten unionin jäsenvaltioiden viimeaikainen taloushistoria osoittaa, vain harvat asiat ovat tärkeämpiä nykyaikaisessa rahoitusjärjestelmässä kuin tarkan, standardoidun kansantalouden tilinpidon laatiminen. Tämän on myöntänyt myös unionin lainsäätäjä säätämällä viimeksi Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21.5.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013, jolla perustettiin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 2010 (jäljempänä EKT-asetus).(2) EKT-asetuksen johdanto-osan kolmannessa perustelukappaleessa todetaankin, että ”vertailukelpoisuuden vuoksi” kansalliset tilinpidot ”olisi laadittava yhtenäisten ja yksiselitteisten periaatteiden mukaisesti”. Juuri se seikka, että EKT-asetus käsittää lähes 730 sivua tekstiä, on omalla tavallaan osoitus tämän kysymyksen tärkeydestä ja tilinpitoon liittyvien tehtävien monitahoisuudesta.

2.        Yksi tällainen monitahoinen kysymys esitetään nyt näissä Corte dei Contin (tilintarkastustuomioistuin, Italia) ennakkoratkaisupyynnöissä. Käsiteltävissä asioissa esille tuleva perustava kysymys on lähinnä tämä: olisiko Italian kansallisen tilastolaitoksen (Istituto Nazionale di Statistica, jäljempänä ISTAT) luokiteltava Italian golfliitto (Federazione Italiana Golf, jäljempänä FIG) ja Italian ratsastusurheiluliitto (Federazione Italiana Sport Equestri, jäljempänä FISE) julkisyhteisöjen sektorille(3) (alasektoriin S.13),(4) joka kuuluu Italian valtion julkisyhteisöjen konsolidoidun tuloslaskelman piiriin, vai vaihtoehtoisesti kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi(5) (alasektoriin S.15).(6) Kotitalouksia palveleva voittoa tavoittelematon yhteisö on institutionaalinen yksikkö tai sektori, joka on markkinaton tuottaja ja joka ei ole julkisessa määräysvallassa.(7) Sitä vastoin markkinattomat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka sattuvat olemaan julkisessa määräysvallassa, luokitellaan julkisyhteisöjen sektorille.(8)

3.        Tästä puolestaan herää kysymys, miten olisi tulkittava niitä EKT-asetukseen sisältyviä eri kriteerejä, jotka koskevat FIG:n ja FISE:n kaltaisten voittoa tavoittelemattomien järjestöjen/yhteisöjen luokittelua tähän tarkoitukseen. Koska kyseessä on kaiketi ensimmäinen kerta, kun unionin tuomioistuimelta pyydetään ohjeita tämän tärkeän asetuksen tulkinnasta, nämä kaksi ennakkoratkaisupyyntöä ovat siten varsin merkittäviä.

4.        Ennen asian taustalla olevien tosiseikkojen tarkastelua on kuitenkin ensin tarpeen esittää pääpiirteittäin EKT-asetuksen asiaa koskevat säännökset.

II     Asiaa koskevat oikeussäännöt – unionin oikeus

5.        Kuten edellä jo huomautin, EKT-asetuksella perustettiin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 2010.(9) EKT-asetukseen sisältyy kaksi liitettä.(10) Liitteessä A vahvistetaan menetelmä, joka koskee yhteisiä standardeja, määritelmiä, luokituksia ja tilinpitosääntöjä, joita on käytettävä kansallisten tilien laatimiseen. Liitteeseen B sisältyy ohjelma, jossa vahvistetaan ehdot, mukaan lukien määräajat, joiden mukaisesti jäsenvaltioiden on toimitettava kansalliset tilinsä komissiolle (Eurostatille).

6.        EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 1.34 kohdassa säädetään, että ”sektoritilit muodostetaan kohdentamalla yksiköt sektoreille, mikä mahdollistaa taloustoimien ja tilien tasapainoerien esittämisen sektoreittain. Sektorikohtaisen esitystavan ansiosta saadaan monia keskeisiä lukuja talous- ja finanssipoliittisiin tarkoituksiin. Pääsektorit ovat kotitaloudet, julkisyhteisöt, yritykset (rahoituslaitokset ja yritykset), kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY:t) ja ulkomaat.(11) Markkinatoiminnan ja markkinattoman toiminnan välinen jako on tärkeä. Sellainen julkisyhteisöjen valvoma [oikeammin: määräysvallassa oleva] yksikkö, joka on osoitettavasti markkinayritys, luokitellaan yrityssektoriin, julkisyhteisöjen sektorin ulkopuolelle. Kyseisen yrityksen alijäämä ja velka eivät näin ollen kuulu julkisyhteisöjen alijäämään ja velkaan”.

7.        EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 1.35 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Julkinen sektori muodostuu kaikista sellaisista kotimaisista institutionaalisista yksiköistä, jotka ovat julkisyhteisön valvonnan [oikeammin: määräysvallan] alaisia. Kaikki muut kotimaiset yksiköt luetaan yksityiseen sektoriin.”

8.        EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 1.36 kohdassa säädetään, että ”valvonta [oikeammin: määräysvalta] määritellään mahdollisuudeksi päättää institutionaalisen yksikön yleisestä politiikasta tai toimintaohjelmasta”.

9.        Liitteessä A olevan 1.37 kohdan mukaan ”markkinatuotoksen ja markkinattoman tuotoksen erottelu – ja sen mukainen julkisen sektorin yksiköiden jaottelu julkisyhteisöihin ja julkisiin yrityksiin – määräytyy seuraavan säännön mukaisesti:

Toimintaa pidetään markkinatoimintana, kun tavaroilla ja palveluilla käydään kauppaa seuraavissa olosuhteissa:

1) Myyjät pyrkivät mahdollisimman suuriin voittoihin pitkällä aikavälillä myymällä tavaroita ja palveluita vapaasti markkinoilla kaikille, jotka ovat valmiit maksamaan pyydetyn hinnan.

2) Ostajat pyrkivät saamaan mahdollisimman suuren hyödyn rajallisilla resursseillaan ostamalla sellaisia tuotteita, jotka vastaavat parhaiten niiden tarpeita tarjottuun hintaan.

3) On olemassa tosiasialliset markkinat, ja myyjillä ja ostajilla on pääsy markkinoille sekä markkinainformaatiota. Tosiasialliset markkinat voivat olla toimivat, vaikka nämä edellytykset eivät täyty kaikilta osin.”

10.      EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 4.125 kohdassa, joka on otsikon ”Tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY)” alla, säädetään, että ”tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY) sisältävät kaikki vapaaehtoiset avustukset (muut kuin testamenttilahjoitukset), jäsenmaksut ja taloudelliset avustukset, jotka KPVTY:t saavat kotitalouksilta – –”. Liitteessä A olevan 4.126 kohdan a alakohdan mukaan tulonsiirrot kotitalouksia palveleville voittoa tavoittelemattomille yhteisöille (KPVTY) sisältävät kotitalouksien maksamat säännölliset jäsenmaksut KPVTY-sektoriin luokitelluille urheilujärjestöille.

11.      EKT-asetuksen 20 luvun otsikkona on ”Julkisyhteisöjen tilinpito”. EKT-asetuksen 20.01 kohdassa selitetään, että julkisyhteisöjen toiminta esitetään erillään kansantalouden muusta toiminnasta sen vuoksi, että ”julkisyhteisöjen ja muiden sektorien toimivalta, toiminnan tarkoitus ja tehtävät eroavat toisistaan”. Samassa kohdassa säädetään lisäksi, että 20 luvussa esitellään julkisyhteisöjen sektorin tilinpito tavalla, jolla ”saadaan kokonaiskäsitys julkisyhteisöjen taloudellisesta toiminnasta eli tuloista, menoista, ali-/ylijäämästä, rahoituksesta, muista taloudellisista virroista ja taseesta”.

12.      EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.04 kohdassa tunnustetaan julkisyhteisöjen sektorin luokitteluun ja mittaamiseen liittyvät hankaluudet. Näiden ennakkoratkaisupyyntöjen kannalta keskeiset EKT-asetuksen säännökset sisältyvät kuitenkin liitteessä A oleviin 20.13–20.16 kohtaan.

13.      Liitteessä A olevassa 20.13 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joita julkinen valta valvoo [oikeammin: jotka ovat julkisessa määräysvallassa], ovat julkisyhteisöjen sektorin yksikköjä.”

14.      EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.14 kohdassa säädetään seuraavaa:

”Julkisyhteisöt voivat päättää toteuttaa politiikkaa julkisten laitosten sijasta voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kautta, sillä näitä pidetään itsenäisempinä ja objektiivisempina toimijoina, joihin kohdistuu vähemmän poliittista painostusta. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt voivat toimia julkisia laitoksia tehokkaammin esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä standardien asettamisessa ja ylläpitämisessä muun muassa terveys-, turvallisuus-, ympäristö- ja koulutusalalla.”

15.      Näiden ennakkoratkaisupyyntöjen kannalta tärkein säännös on kuitenkin EKT-asetuksen liitteessä A oleva 20.15 kohta. Siinä säädetään seuraavaa:

”Määräysvallan harjoittaminen voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tarkoittaa valtaa päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta. Kun määritellään, onko yksittäinen yksikkö julkisyhteisöjen määräysvallassa, merkitystä ei ole julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin. Määriteltäessä sitä, onko voittoa tavoittelematon yhteisö julkisessa määräysvallassa, on otettava huomioon seuraavat viisi määräysvallan indikaattoria:

a) toimihenkilöiden nimittäminen;

b) muut valtuutusasiakirjojen määräykset, kuten voittoa tavoittelemattoman yhteisön sääntöjen velvoitteet;

c) sopimukset;

d) rahoitusaste;

e) riskille altistuminen.

Määräysvalta voidaan määrittää yhdenkin indikaattorin perusteella. Jos pääasiassa julkisyhteisöltä rahoituksensa saavalla voittoa tavoittelemattomalla yhteisöllä on kuitenkin edelleen muissa indikaattoreissa tarkoitettu pääasiallinen päätäntävalta politiikastaan tai toimintaohjelmastaan, sen ei katsota olevan julkisyhteisön määräysvallassa. Useimmissa tapauksissa useat indikaattorit yhdessä osoittavat määräysvallan. Näihin indikaattoreihin perustuva päätös on siis arvioinnin tulosta.”(12)

16.      EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.16 kohdassa säädetään lisäksi, että ”voittoa tavoittelemattoman yhteisön markkinaton luonne määritellään samalla tavoin kuin muiden julkisyhteisöjen yksiköiden tapauksessa”.

III  Pääasia ja ennakkoratkaisukysymykset

17.      Ennen Corte dei Contin esittämien ennakkoratkaisukysymysten yksityiskohtaista käsittelyä on ensin aiheellista tarkastella yksityiskohtaisemmin tapaa, jolla urheilu on Italiassa järjestetty. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin toteaa, Italian urheilun organisaatio perustuu Italian olympiakomiteaan (Comitato Olimpico Nazionale Italiano, jäljempänä CONI). CONI on Italian lain mukaan perustettu julkisoikeudellinen oikeushenkilö, johon eri kansalliset urheiluorganisaatiot ovat liittyneet. Jälkimmäiset ovat kaikki voittoa tavoittelemattomia oikeushenkilöitä.(13)

18.      Vaikka CONI on julkisoikeudellinen yhteisö, se on tästä huolimatta pohjimmiltaan valtakunnallisten urheiluliittojen ja yhdistyneiden lajiseurojen keskusjärjestö. Sen ensisijainen tehtävä on toimia urheilutoimintaa ohjaavana, säätelevänä ja hallinnoivana viranomaisena Italiassa. Urheilun riippumattomuuden periaate on CONI:n perussäännön keskeinen osatekijä,(14) ja valtakunnalliset urheiluliitot ovat teknisesti, organisatorisesti ja hallinnollisesti riippumattomia ja CONI:n valvonnassa. CONI:lla on kuitenkin toimivalta hyväksyä liittojen urheiluliitoiksi tunnustamisen perusperiaatteet sekä sen urheiluliitoissa tekemien tarkastusten edellytykset ja toteutustavat ja tehdä päätös liittojen asettamisesta sen hallintaan urheilulainsäädännön rikkomista koskevissa vakavissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa.(15) CONI:n perussäännössä määrätään myös toimivallasta hyväksyä liittojen perussäännöt ja talousarviot.

19.      FIG:n ja FISE:n kaltaisten urheiluliittojen edustajat ovat edustettuina CONI:n neuvostossa (Consiglio nazionale) ja hallituksessa (Giunta nazionale). Siten liitot osallistuvat CONI:n organisaatioon ja toimintaan toimimalla sen keskeisten, tärkeintä toimivaltaa käyttävien elinten jäseninä ja osallistumalla CONI:n päätöksentekoon.

20.      FIG ja FISE ovat Italiassa toimivia valtakunnallisia urheiluliittoja. Kuten edellä 17 kohdassa todettiin, ne ovat voittoa tavoittelemattomia yksityisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan urheiluliittojen oikeudellinen luonne on yhdenmukainen ja homogeeninen, sillä ne ovat kaikki Italian siviililain I luvussa tarkoitettuja yksityisoikeudellisia yhteisöjä sillä seurauksella, että niiden toimenpiteet kuuluvat tavallisesti yleisen yksityisoikeuden alaan (tämän vaikuttamatta urheilua koskevan erityislainsäädännön soveltamiseen).(16)

21.      FIG:n ja FISE:n perussääntöjen mukaan niiden hallinto on annettu yksinomaan kyseisten liittojen elinten tehtäväksi. Näiden liittojen keskeiset hallintoelimet ovat valtakunnallinen yleiskokous (Assemblea nazionale), puheenjohtaja (Presidente), liittohallitus (Consiglio federale) ja pääsihteeristö (Segretariato generale). Yleistä ohjausvaltaa käyttää jäsenjärjestöjen edustajista koostuva valtakunnallinen yleiskokous, joka myös valitsee edustajat organisaation merkittävimpiin tehtäviin yhdessä liiton hallituksen jäsenten kanssa. Hallintovalta kuuluu yleiskokouksen valitsemalle puheenjohtajalle. Liiton hallituksella on toimivalta seurata teknisen urheiluohjelman asianmukaista toimeenpanoa, arvioida urheilutuloksia ja valvoa hallinnon asianmukaista toimimista. On kuitenkin syytä huomata, että CONI:lla on toimivalta nimittää kaksi jäsentä tilintarkastuslautakuntaan (Collegio dei revisori), kun taas yleiskokous valitsee sen puheenjohtajan.

22.      FIG ja FISE vastaavat yleisesti jäsenseurojen jäsenten rekisteröimisestä. Niiden toiminta rahoitetaan CONI:lta saatavien tukien ohella myös niiden omista varoista, jotka koostuvat jäseneksi liittymisestä perittävistä maksuista, jäsen- ja rekisteröintimaksuista, sponsorisopimuksista sekä urheilutapahtumista ja tavaroista ja palveluista saatavista tuloista. FIG:n perussäännössä vahvistetaan sen toiminnan perusperiaate, jonka mukaan FIG on yksityinen, jäsenyysperusteinen voittoa tavoittelematon yhdistys.(17) On kuitenkin tärkeää huomauttaa, että CONI:n FIG:lle ja FISE:lle osoittaman rahoituksen määrä on huomattava, sillä sen osuus FIG:n tuloista oli 30 prosenttia vuonna 2013, 27 prosenttia vuonna 2014 ja 30 prosenttia vuonna 2015. CONI:n FISE:lle antaman rahoituksen määrä on myös noin 30 prosenttia FISE:n tuloista.

23.      Ennakkoratkaisupyynnöissä esille tulevien kysymysten tausta on seuraavanlainen: ISTAT:lle on annettu Italian lainsäädännössä(18) toimivalta laatia vuosittainen julkisyhteisöjen konsolidoitu tuloslaskelma SEUT 121 artiklan vaatimusten mukaisesti. Tähän prosessiin kuuluu sellaisten Italian valtion institutionaalisten yksiköiden yksilöiminen, jotka kuuluvat julkisyhteisöjen sektoriin EKT-asetuksessa asetettujen edellytysten mukaisesti.

24.      ISTAT merkitsi FIG:n ja FISE:n ISTAT 2016 -luetteloon päätöksellä, joka julkaistiin Italian tasavallan virallisessa lehdessä (Gazzetta ufficiale della Repubblica italiana) 30.9.2016. ISTAT katsoi, että EKT-asetuksen mukaisesti FIG ja FISE olivat kyseisen asetuksen liitteessä A olevaan 20.29 kohtaan sisältyvän markkina/markkinaton-testauksen perusteella markkinattomia institutionaalisia yksiköitä. Sen määrittämiseksi, olisiko nämä yksiköt luokiteltava kotitalouksia palveleviksi voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi vai julkisyhteisöiksi, ISTAT tarkisti, ovatko FIG ja FISE julkisessa määräysvallassa.

25.      ISTAT katsoi molempien liittojen olevan julkisessa määräysvallassa. Vaikka kyseisten liittojen päätöksenteko oli jossain määrin riippumatonta, ISTAT katsoi, että FIG:llä ja FISE:llä ei ollut ”täysimääräistä mahdollisuutta määrätä omista asioistaan”, kun otetaan huomioon CONI:n merkittävä vaikutusvalta niiden hallintoon.

26.      FIG ja FISE kiistivät täyttävänsä nämä kriteerit. Näin ollen ne nostivat 29.11.2016 ja 7.12.2016 nyt käsiteltävät kanteet, joissa ne vaativat kumoamaan ISTAT:n hyväksymän julkisyhteisöjen luettelon, joka oli sisällytetty konsolidoituun tuloslaskelmaan ja yksilöity 31.12.2009 annetun lain nro 196 1 §:n 3 momentin mukaisesti (jäljempänä ISTAT-luettelo), siltä osin kuin FIG ja FISE oli luokiteltu ”hyvinvointi-, virkistys- ja kulttuuripalveluita tuottaviksi yhteisöiksi”. Voidaan huomauttaa, että FIG oli aiemmin nostanut samankaltaiset kanteet, jotka koskivat sen sisällyttämistä sekä ISTAT 2014- että ISTAT 2015 -luetteloon. Corte dei Conti hylkäsi ensimmäisen, ISTAT 2014 -luetteloa koskevan kanteen 11.2.2015, mutta se hyväksyi yhdistettyjen jaostojen kokoonpanossa 9.3.2017 antamallaan tuomiolla kanteen, jossa riitautettiin ISTAT 2015 -luettelo.

27.      Nyt käsiteltävien asioiden osalta Corte dei Conti päätti 13.9.2017 antamillaan päätöksillä esittää unionin tuomioistuimelle SEUT 267 artiklan nojalla seuraavat kolme ennakkoratkaisukysymystä:

”1.      Onko [EKT-asetuksen liitteessä A olevassa] 20.15 kohdassa mainitut ’julkiset toimet, kuten yleiset säännökset, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin’ ymmärrettävä laajasti siten, että niihin kuuluvat myös urheilutoiminnan ohjaukseen liittyvä valta (nk. soft law) ja oikeushenkilön ja urheilualan toimijan aseman tunnustamiseen liittyvä lakisääteinen valta, jotka ovat yleensä kumpikin liitettävissä kaikkiin Italian valtakunnallisiin urheiluliittoihin?

2.      Onko [EKT-asetuksen liitteessä A olevassa] 20.15 kohdassa mainittu määräysvallan yleinen indikaattori (’valta päättää [institutionaalisen yksikön] toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta’) ymmärrettävä asiallisesti vallaksi ohjata ja rajoittaa voittoa tavoittelemattoman yhteisön hallintoa ja vaikuttaa siihen, vai voidaanko se ymmärtää muuten kuin teknisesti eli siten, että siihen kuuluu myös ulkoisia valvontavaltuuksia eli muita valtuuksia kuin 20.15 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetut määräysvallan erityiset indikaattorit (kuten valta hyväksyä talousarviot, nimittää tilintarkastajat, hyväksyä perussäännöt ja vahvistaa tietynlaisia säännöstöjä sekä päättää urheilutoiminnan suuntaviivoista tai tunnustaa urheilutoimijan asema)?

3.      Voidaanko [EKT-asetuksen liitteessä A olevien] 20.15, 4.125 ja 4.126 kohdan nojalla, kun niitä tarkastellaan yhdessä, ottaa huomioon järjestön jäsenmaksut sitä arvioitaessa, onko toimija julkisyhteisöjen määräysvallassa, ja erityisesti, voivatko suuret jäsenmaksutulot yhdessä järjestön muiden omien tulojen kanssa osoittaa käsiteltävässä konkreettisessa tapauksessa, että voittoa tavoittelemattomalla yhteisöllä on merkittävää itsenäistä päätösvaltaa?”

IV     Menettely unionin tuomioistuimessa

28.      Asiat C-612/17 ja C-613/17 yhdistettiin unionin tuomioistuimen presidentin 17.11.2017 antamalla määräyksellä.

29.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen unionin tuomioistuimen työjärjestyksen 105 artiklan 1 kohdan mukaisesti esittämä pyyntö asioiden C-612/17 ja C-613/17 käsittelemisestä nopeutetussa menettelyssä hylättiin unionin tuomioistuimen presidentin 14.12.2017 antamalla määräyksellä.

30.      Kirjallisia huomautuksia esittivät FIG, FISE, Italian tasavalta ja Euroopan komissio. FIG, Italian tasavalta ja komissio osallistuivat 6.2.2019 pidettyyn istuntoon.

V       Asian tarkastelu

A       Alustavat huomautukset

31.      On käytettävä kaksivaiheista menettelyä sen määrittämiseksi, voidaanko FIG:n ja FISE:n kaltaiset urheiluliitot luokitella julkisessa määräysvallassa oleviksi voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi vai vaihtoehtoisesti kotitalouksia palveleviksi voittoa tavoittelemattomiksi yhteisöiksi, jotka eivät kuulu julkiseen sektoriin. Ensimmäisessä vaiheessa on selvitettävä, onko voittoa tavoittelematon yhteisö markkinatuottaja vai markkinaton tuottaja. Vain siinä tapauksessa, että asianomainen voittoa tavoittelematon yhteisö ei läpäise tätä testiä (toisin sanoen tavaroiden ja palvelujen myynti kattaa alle 50 prosenttia kustannuksista) ja sitä pidetään markkinattomana tuottajana,(19) siirrytään toiseen vaiheeseen, jossa tutkitaan sitä, onko kyseinen voittoa tavoittelematon yhteisö julkisessa määräysvallassa.

32.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi ennakkoratkaisupyynnöissään selvästi, että FIG ja FISE ovat markkinattomia tuottajia. Tätä tosiseikkoja koskevaa toteamusta ei voida kyseenalaistaa unionin tuomioistuimessa.(20) Unionin tuomioistuimelle esitettyjen ennakkoratkaisukysymysten ytimessä on näin ollen ratkaiseva kysymys siitä, käyttääkö julkisyhteisöjen yksikkö ”määräysvaltaa” FIG:n ja FISE:n kaltaisissa urheiluliitoissa EKT-asetuksen sääntöjen mukaisesti siten, että kansallisessa tilinpidossa ne olisi sisällytettävä julkiseen sektoriin alasektoriin ”julkisyhteisöt” (S.13).

33.      Voidaan varmastikin kuvitella tilanne, jossa tietty urheiluliitto on tulojensa osalta riippuvainen lähes yksinomaan valtion rahoituksesta ja julkishallinto nimittää sen toimihenkilöt. Tällaista liittoa olisi erittäin todennäköisesti pidettävä julkisessa määräysvallassa olevana moniin julkisoikeudellisiin tarkoituksiin – etenkin EKT-asetuksessa säädettyihin tilastotarkoituksiin – juuri siksi, että asianomainen julkishallinnon yksikkö joko käyttää määräysvaltaa tai ainakin vaikuttaa merkittävästi sisällöllisesti sen toiminnan yleisiin suuntaviivoihin, vaikka olisikin myös selvää, että pelkästään urheiluun liittyvissä asioissa kyseisen urheiluliiton päätökset ovat itsenäisiä ja aidosti riippumattomia. 

34.      Mikä sitten on tilanne FIG:n ja FISE:n osalta, kun otetaan huomioon EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa asetetut kriteerit? Tästä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämissä kolmessa erillisessä kysymyksessä on viime kädessä kysymys. Ennen näiden kysymysten tarkastelua on kuitenkin syytä aluksi huomauttaa, että EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan sanamuoto on luonteeltaan poissulkeva. Kyseisessä säännöksessä säädetään selvästi, että ”– – on otettava huomioon seuraavat viisi määräysvallan indikaattoria – –”.(21) Tämä tarkoittaa, että FIG:n ja FISE:n kaltaisten voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen tapauksessa voidaan käyttää ainoastaan näitä mainittuja kriteerejä sen määrittämiseksi, onko yhteisö julkisessa määräysvallassa ja olisiko voittoa tavoittelematon yhteisö, joka on markkinaton tuottaja, luokiteltava julkisyhteisöksi vai kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi.

35.      Tällä on tietty merkitys, koska toisaalla EKT-asetuksessa, etenkin sen liitteessä A olevissa 20.309(22) ja 20.310 kohdassa, käytetään hieman toisenlaista – ja ainakin joissain tapauksissa laajempaa – määräysvallan määritelmää sen määrittämisen yhteydessä, olisiko tietyt muut elimet luokiteltava julkisen sektorin elimiksi.(23) Toisin kuin komissio väitti kirjallisissa huomautuksissaan ja istunnossa, muita tämänkaltaisia EKT-asetuksen – eittämättä analogisia – säännöksiä ei mielestäni voida sisällyttää EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvään määräysvallan määritelmään. Viimeksi mainittuun säännökseen sisältyvä määräysvallan määritelmä muodostaa erityissäännöksen (lex specialis), jota ei voida laajentaa viittaamalla muihin yleisiin säännöksiin, kuten EKT-asetuksen liitteessä A oleviin 20.309 ja 20.310 kohtaan, vaikka kyseisissä säännöksissä käsitellään myös määräysvaltakysymystä tai jälkimmäisten säännösten tapauksessa määräysvaltaa julkisella sektorilla.

36.      EKT-asetuksen liitteessä A olevien 20.309 ja 20.310 kohdan tavoitteena ei nähdäkseni ole määritellä, olisiko markkinaton voittoa tavoittelematon yhteisö luokiteltava julkisyhteisöksi vai kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi,(24) vaan määrittää, olisiko yritykset (jotka ovat markkinatuottajia ja joihin voi kuulua voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä)(25) luokiteltava julkiseen sektoriin vai olisiko niiden katsottava olevan yksityisessä määräysvallassa.(26)

37.      Tämä mielessä pitäen voidaan nyt siirtyä tarkastelemaan ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esittämiä kysymyksiä.

B       Ensimmäinen kysymys: käsitteen ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä” täsmällinen tulkinta

38.      Kuten olen jo edellä huomauttanut, EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan kahdessa ensimmäisessä virkkeessä todetaan seuraavaa:

”Määräysvallan harjoittaminen voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tarkoittaa valtaa päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta. Kun määritellään, onko yksittäinen yksikkö julkisyhteisöjen määräysvallassa, merkitystä ei ole julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin.”

39.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin on epävarma, mitä ilmaisulla ”yleisillä säännöksillä” tässä mielessä tarkoitetaan. Se katsoo, että kyseessä on laaja käsite, joka voisi urheiluorganisaatioiden tapauksessa viitata Kansainvälisen olympiakomitean ja CONI:n suuntaviivoihin (ns. soft law) sekä tällaisten organisaatioiden urheiluliitoiksi tunnustamista koskeviin Italian lainsäädännön yleisiin säännöksiin. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan ennen tällaisten urheiluelinten tavanomaista tunnustamista CONI:n on tunnustettava ne urheiluliitoiksi.(27)

40.      Vaikka komissio myöntää, että CONI:n toimivalta antaa yleisiä sääntöjä, joissa vahvistetaan urheilutoimintaa koskevat yhteiset vaatimukset, kuuluu lähtökohtaisesti käsitteeseen ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä”, se katsoo, että CONI:n toimivalta tunnustaa urheiluliittoja on omiaan luomaan kyseiselle liitolle tosiasiallisen monopolin kyseessä olevaan urheilulajiin, koska yhtä urheilulajia kohden voidaan tunnustaa vain yksi liitto. Komissio katsoo näin ollen, ettei tällainen toimivalta kuulu käsitteeseen ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä”.

41.      Komissio myös toteaa, että CONI:n toimivalta tunnustaa urheiluliittoja antaa sille mahdollisuuden määrittää näiden liittojen toiminnan yleiset suuntaviivat EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.309 kohdan h alakohtaan, jossa viitataan ”liialliseen sääntelyyn perustuvaan määräysvaltaan”, sisältyvän määräysvallan indikaattorin mukaisesti. Kyseisen säännöksen mukaan ”määräysvaltaa osoittaa sääntely, joka on niin tiukkaa, että se sanelee yrityksen yleisen politiikan. Viranomaiset voivat joissakin tapauksissa säädellä tiukasti erityisesti monopoleja ja yksityistettyjä laitoksia, jotka toimivat julkisten palvelujen alalla. Sääntelyä voi olla merkittävillä aloilla, kuten hintojen asettamisessa, vaikkei yksikkö olisikaan luovuttanut määräysvaltaansa yleisen politiikan alalla”. Komission mukaan EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.309 kohdan h alakohtaan sisältyvä määräysvallan indikaattori liittyy samassa liitteessä olevan 20.15 kohdan b alakohtaan ja 2.39 kohdan b alakohtaan sisältyviin indikaattoreihin.

42.      Käsitettä ”yleisillä säännöksillä”, sellaisena kuin sitä käytetään EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa, ei luonnollisestikaan voida tulkita pelkästään abstraktisti: sen merkitys määräytyy pikemminkin yleisen lainsäädäntöyhteyden perusteella. Sillä, että tätä ilmausta edeltävät sanat ”julkisilla toimilla, kuten”, on varmasti jonkinlaista merkitystä, koska siinä näin ollen oletetaan, että kyseisillä säännöksillä on jonkinlainen virallinen tausta tai asema. Tästä seuraa näin ollen, että tässä yhteydessä viittauksella ”yleisiin säännöksiin” viitataan ensisijaisesti säännöksiin, jotka joko sisältyvät Italian valtion lainsäädäntötoimeen tai jotka muutoin ovat tällaiseen lainsäädäntöön sisältyviä täytäntöönpanosääntöjä tai -periaatteita.

43.      Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selvityksistä muuta johdu, Italian lainsäädännössä, jossa säädetään urheiluorganisaatioiden tunnustamisesta, vaikuttaisi olevan kyse juuri EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetuista yleisistä säännöksistä. Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin itsekin toteaa, säännöistä, jotka koskevat esimerkiksi urheiluorganisaatioiden tunnustamista, urheiluorganisaatioiden ja niiden järjestämien kilpailujen koskemattomuuden suojelua ja urheilijoiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista, säädetään nimenomaisesti lainsäädännössä, ja niitä sovelletaan erotuksetta ja yleisesti kaikkiin urheiluorganisaatioihin määrittämällä yhteiset vaatimukset tätä tarkoitusta varten. Kuten komissio esitti huomautuksissaan, näillä säännöillä ei myöskään pyritä päättämään toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta,(28) joita FIG:n ja FISE:n kaltaiset urheiluorganisaatiot haluavat seurata, eikä valvomaan niitä. Keskeinen seikka on kuitenkin se, että tämäntyyppinen ”yleinen säännös”, jota sovelletaan yleisesti kaikkiin urheiluorganisaatioihin ja jolla ei pyritä olennaisin osin määräämään kyseisen urheiluorganisaation yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta, on merkityksetön sen määrittämisen kannalta, onko kyseinen organisaatio julkisen määräysvallan alainen(29) EKT-asetuksessa tarkoitetulla tavalla.(30)

44.      Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että se seikka, että FIG:n ja FISE:n edellytettiin – muiden italialaisten urheiluorganisaatioiden tavoin – Italian lainsäädännön mukaisesti pyytävän CONI:lta tunnustamista, on merkityksetön sen selvittämisen kannalta, olivatko ne julkisessa määräysvallassa EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan mukaisesti. Jos FIG:n ja FISE:n on näin ollen katsottava olevan julkisessa määräysvallassa EKT-asetuksen kyseisessä säännöksessä tarkoitetulla tavalla, siihen on oltava jokin muu syy.

45.      Katson näin ollen, että EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa käytetyllä käsitteellä ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” viitataan muun muassa sääntöihin, jotka koskevat esimerkiksi urheiluorganisaatioiden tunnustamista, urheiluorganisaatioiden ja niiden järjestämien kilpailujen koskemattomuuden suojelua ja urheilijoiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista, joista säädetään nimenomaisesti lainsäädännössä ja joita sovelletaan erotuksetta ja yleisesti kaikkiin urheiluorganisaatioihin määrittämällä yhteiset vaatimukset tätä tarkoitusta varten. Toimivalta antaa tällaisia sääntöjä on merkityksetön päätettäessä siitä, onko urheiluorganisaatio, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö ja markkinaton tuottaja, julkisessa määräysvallassa EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

C       Toinen kysymys: käsitteiden ”määräysvalta” ja ”mahdollisuus päättää institutionaalisen yksikön yleisestä politiikasta tai toimintaohjelmasta” täsmällinen tulkinta

46.      Toisella kysymyksellään ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin kiinnittää huomiota siihen, että EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetun määräysvallan käsitettä on mahdollista tulkita kahdella tavalla. Yhden tulkinnan mukaan määräysvalta tarkoittaa julkishallinnon tai julkishallinnon yksikön valtaa päättää kyseisen yksikön toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta ohjaamalla institutionaalisen yksikön hallinnointia tai vaikuttamalla siihen ratkaisevasti. Toinen ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen ehdottama määräysvallan käsitteen tulkinta tarkoittaa määräysvaltaa, jota se kuvaa muodolliseksi määräysvallaksi urheiluorganisaatioiden yleisen ja ulkoisen valvonnan avulla, josta säädetään Italian sääntelyjärjestelmässä yleisesti ja jota CONI:n sääntelee erityisesti.

47.      Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin myöntää, käsiteltävässä asiassa kyseessä olevalla määräysvallan käsitteellä tarkoitetaan valtaa päättää kyseisen yksikön toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta ohjaamalla sen hallinnointia tai vaikuttamalla siihen ratkaisevasti. Tämä käy ilmi EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan sanamuodosta ja sääntely-yhteydestä, sillä kuten pian nähdään, kaikki siinä luetellut määräysvallan viisi indikaattoria(31) liittyvät määräysvallan käsitteeseen tässä aineellisessa mielessä. Tässä yhteydessä on paikallaan korostaa sitä, että viittaus ”institutionaalisen yksikön hallinnoinnin ohjaamiseen tai siihen ratkaisevasti vaikuttamiseen” ei ole erillinen testi, vaan sillä pyritään pelkästään selventämään tai havainnollistamaan EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15. kohdassa säädettyä määräysvallan testiä, nimittäin ”valtaa päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta”. Näistä käsitteistä käy selväksi, että kyseisessä säännöksessä säädetty määräysvallan testi ei liity voittoa tavoittelemattoman yhteisön päivittäiseen hallinnointiin vaan pikemminkin sen kokonaisstrategian määrittelemiseen ja hallinnointiin.

48.      Lisäksi, kuten jo huomautin vastauksessa ensimmäiseen kysymykseen, EKT-asetuksen sanamuodosta myös ilmenee, että Italian lainsäädännössä säädettyihin yleisesti sovellettaviin säännöksiin olennaisena osana kuuluva ulkoinen valvonta on merkityksetöntä(32) tällaisen EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetun määräysvallan määrittämisen kannalta. Lisäksi, kun otetaan huomioon EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan luonne erityissäännöksenä, ainoastaan EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa tarkoitetut viisi määräysvallan indikaattoria voidaan ottaa huomioon sen määrittämiseksi, ovatko voittoa tavoittelemattomat yhteisöt – kuten FIG ja FISE –, jotka ovat markkinattomia tuottajia, julkisessa määräysvallassa, ja voiko julkishallinto siten päättää niiden toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.

49.      Komissio esitti argumentin siitä, että koska Italian urheiluliitot hoitavat tiettyjä tehtäviä, kuten valitsevat urheilijat, jotka osallistuvat kansallisiin ja olympialaisten kaltaisiin kansainvälisiin kilpailuihin, ja koska ne myös ratkaisevat urheilussa syntyviä kiistoja, nämä liitot hoitavat julkisia tehtäviä, ja ne olisi tästä syystä luokiteltava EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.06 kohdassa tarkoitetuiksi julkisyhteisöjen yksiköiksi. Nämä tehtävät eivät nähdäkseni ole luonteeltaan luonnostaan julkisia, ja joka tapauksessa on syytä korostaa jälleen, että sitä koskeva testi, onko yksikkö julkisyhteisöjen määräysvallassa, sisältyy yksinkertaisesti EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan. Näin ollen on syytä katsoa, että EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.06 kohtaan perustuva komission argumentti on tässä yhteydessä merkityksetön.

50.      CONI:n perussäännössä annetaan itse asiassa kyseiselle yksikölle useita toimivaltuuksia FIG:n ja FISE:n kaltaisiin urheiluorganisaatioihin nähden. CONI:n perussäännössä määrätään, että sen hallituksen (Giunta nazionale) on hyväksyttävä näiden urheiluliittojen tase-ennusteet ja lopputaseet(33) ja nimitettävä CONI:a edustavat tilintarkastajat.(34) Toisin kuin komissio on väittänyt, tämän toimivallan ei mielestäni voida katsoa vastaavan sitä, että CONI tosiasiallisesti nimittäisi FIG:n ja FISE:n toimihenkilöt.(35) Kun tarkastellaan aineellista toimivaltaa sinänsä, toimivaltaa hyväksyä kyseisten urheiluorganisaatioiden tilit ja nimittää niiden tilintarkastajat(36) ei tavallisesti pidettäisi valtana käyttää määräysvaltaa itse organisaatioiden toiminnan yleisissä suuntaviivoissa tai muutoin vaikuttaa niihin olennaisesti. Asia voi eittämättä olla toinen, jos esimerkiksi tämä toimivalta on laajempi ja siihen sisältyy valta hyväksyä tai (tapauksen mukaan) hylätä FIG:n tai FISE:n tietyt menosuunnitelmat. Vaikka tämän varmistaminen onkin viime kädessä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asia, ennakkoratkaisupyynnöistä ilmenee epäsuorasti, että ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että CONI:lle annettu toimivalta hyväksyä kunkin urheiluliiton tilit ja nimittää sen tilintarkastajat edustaa pelkästään tavanomaista toimivaltaa tarkastaa tilit.(37) Tästä näkökulmasta tarkasteltuna tämä toimivalta tarkastaa tilit ei itsessään ole EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitettu määräysvallan indikaattori.(38) Huomautan tässä yhteydessä, että – jollei taas kerran ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selvityksistä muuta johdu – vaikka CONI:n on hyväksyttävä kansallisten urheiluliittojen vuotuiset tilit, tilanteessa, jossa se antaa kielteisen lausunnon, urheiluliiton yleiskokouksen on viime kädessä hyväksyttävä nämä tilit.(39) Kuten sekä FIG että Italian tasavallan asiamies totesivat istunnossa, tämä joka tapauksessa korostaa entisestään tämän ulkoisen valvonnan puhdasta valvontaluonnetta.

51.      Komissio myös viittaa CONI:n neuvostolle annettuihin valtuuksiin hyväksyä urheiluorganisaatioiden perussäännöt ja tietyt säännöt tai säännökset,(40) ja katsoo, että ne ovat EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.309 kohdan i alakohdan ja 20.15 kohdan b alakohdan mukaisia määräysvallan indikaattoreita. Sen lisäksi, että ainoat merkitykselliset indikaattorit ovat ne, jotka sisältyvät EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan, kyseinen toimivalta kuuluu EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvään käsitteeseen ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin”. Tällä toimivallalla ei siten ole merkitystä, kun määritellään, onko urheiluorganisaatio, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö ja markkinaton tuottaja, julkisyhteisöjen määräysvallassa EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetulla tavalla.(41)

52.      Komissio myös katsoo, että CONI:n toimivalta ottaa liitot hallintaansa, jos niiden hallinnoinnissa ilmenee vakavia sääntöjenvastaisuuksia tai urheilulainsäädännön vakavia rikkomuksia, jos osoitetaan, että niiden hallintoelimet eivät pysty toimimaan, tai jos ei voida taata kansallisten urheilukilpailujen asianmukaista järjestämistä ja kulkua,(42) samoin kuin toimivalta peruuttaa liitoille myönnetty tunnustus siinä tapauksessa, että tunnustamisen kriteerit eivät enää täyty,(43) on otettava huomioon EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan b alakohdan yhteydessä.

53.      Olen tästäkin eri mieltä komission kanssa. Katson, että tällainen toimivalta, jota käytetään kertaluonteisesti siinä tapauksessa, että urheiluliitto ei noudata tärkeimpiä sääntöjä ja velvollisuuksia, joilla pyritään varmistamaan sen asianmukainen toiminta, on sen toimivallan kaltaista tai seuraa siitä toimivallasta, jonka nojalla CONI tunnustaa urheiluliitot,(44) eikä se siten ole merkityksellinen EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Tällainen toimivalta ei anna CONI:lle valtaa päättää kyseisen urheiluliiton toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta. 

54.      Katson näin ollen, että EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvää ilmausta ”määräysvallan harjoittaminen voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tarkoittaa valtaa päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta” on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan mahdollisuutta ohjata voittoa tavoittelemattoman yhteisön hallinnointia tai vaikuttaa siihen ratkaisevasti eikä sillä tarkoiteta toimivaltaa, joka koskee ulkoista valvontaa yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin. Ainoastaan kyseisen kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa mainittuja määräysvallan viittä indikaattoria voidaan käyttää sen määrittämiseksi, onko yksiköllä valta päättää voittoa tavoittelemattoman yhteisön toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.

D       Kolmas kysymys: käsitteiden ”rahoitusaste” ja ”pääasiallinen rahoitus” täsmällinen tulkinta ja ”jäsenmaksujen” merkitys tarkasteltaessa, onko voittoa tavoittelematon yhteisö itsenäinen

55.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, etteivät todisteet osoita riittävää määräysvaltaa EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan a, b, c ja e kohdassa lueteltujen indikaattorien osalta, jotka ovat toimihenkilöiden nimittäminen, FIG:n ja FISE:n sääntöjen velvoitteet, sopimukset tai riskille altistuminen. Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen esille tuoma kysymys sen sijaan koskee EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan d alakohdan, joka koskee rahoitusastetta, tulkintaa ja sitä, voidaanko tulot, joita FIG ja FISE saavat omista jäsenmaksuistaan, ottaa huomioon määritettäessä, onko kyse oletetusta julkisesta määräysvallasta. Tässä kysymyksessä on pohjimmiltaan kaksi osaa, nimittäin rahoitusasteen käsite ja jäsenmaksujen merkityksellisyys. Tarkastelen näitä kysymyksiä erikseen ja aloitan jäsenmaksuista.

1.     Jäsenmaksujen asema

56.      Kuten edellä 22 kohdasta voidaan havaita, FIG ja FISE saavat tuloja pääasiallisesti jäsenmaksuista, minkä lisäksi ne saavat tuloja sekä kansallisista että kansainvälisistä kilpailuista, mainonnasta ja sponsorisopimuksista. Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin katsoo, että jäsenmaksutulojen suuri määrä yleensä osoittaa, että FIG ja FISE olivat saavuttaneet riittävän rahoituksellisen ja hallinnollisen itsenäisyyden, jolloin niiden ei voitaisi sanoa olevan CONI:n kaltaisen hallinnollisen yksikön määräysvallassa CONI:n niille myöntämästä huomattavasta rahoituksesta huolimatta.(45)

57.      Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin totesi ennakkoratkaisupyynnöissään, että ISTAT ja Procura Generale pitävät jäsenmaksuja kuitenkin julkisoikeudellisina veronluonteisina maksuina sen monopoliaseman vuoksi, joka FIG:llä ja FISE:llä on Italiassa golfin ja ratsastusurheilun aloilla. Ne molemmat katsovat, ettei tällaisia maksuja voida näin ollen pitää merkityksellisinä arvioitaessa sitä, miten itsenäisiä nämä liitot tosiasiallisesti ovat taloudellisesti.

58.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan olisi hylättävä väite, jonka mukaan tällaiset jäsenyydestä saatavat tulot ovat tosiasiallisesti julkisesta rahoituksesta saatavia tuloja. Tämä lähestymistapa on mielestäni täysin oikea. On totta, että – kuten komissio huomauttaa unionin tuomioistuimelle toimittamissaan kirjallisissa huomautuksissa – ainoastaan FIG:n ja FISE:n jäseniksi rekisteröityneet voivat harrastaa haluamaansa urheilulajia,(46) joten tältä osin kyseisillä liitoilla voidaan katsoa olevan monopoliasema golf- ja ratsastusurheilun järjestämisessä Italiassa. Tosiasia kuitenkin on, että golf- ja ratsastusurheilu ovat vapaaehtoisuuteen perustuvia urheilulajeja(47) ja että kyseessä olevat jäsenmaksut ovat kotitalouksilta saatuja vapaaehtoisia maksuja.(48)

59.      Esimerkiksi jäsenmaksun maksaminen FIG:lle ei ole tässä mielessä yhtään sen pakollisempaa kuin esimerkiksi maksu, jonka golfinpelaaja, joka halusi pelata tietyllä golfkentällä, maksaa pääsystä kyseiselle kentälle (”green fee”). Kuten ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin huomauttaa, Italian lainsäädännön mukaan urheiluliitot ovat voittoa tavoittelemattomia, jäsenyysperusteisia yhteisöjä, joista säädetään Italian siviililain I luvun säännöksissä. Jäsenyys on siten vapaaehtoinen toimi, jolla kyseinen jäsen sitoutuu noudattamaan useita sisäisiä sääntöjä ja maksamaan jäsenmaksun. Tätä maksua voidaan pitää pohjimmiltaan seurauksena siitä, että kyseinen jäsen ottaa vapaaehtoisesti vastatakseen sopimusvelvoitteesta. Tällainen maksu antaa jäsenelle mahdollisuuden osallistua kyseisen urheiluseuran toimintaan ja auttaa hankkimaan tuloja, joiden avulla organisaatio voi pyrkiä tavoitteisiinsa.

60.      Jäsenmaksujen maksaminen FIG:n ja FISE:n kaltaisille urheiluorganisaatioille on siten puhtaasti yksityinen, vapaaehtoinen sopimusperusteinen maksu, jonka kyseinen jäsen maksaa vastikkeena näiden organisaatioiden tarjoamista palveluista. Tästä seuraa näin ollen, että toisin kuin ISTAT ja Procura Generale väittivät ennakkoratkaisua pyytäneessä tuomioistuimessa ja toisin kuin komissio väitti unionin tuomioistuimessa, tällaisia jäsenmaksuja ei voida realistisesti pitää luonteeltaan julkisoikeudellisina veronluonteisina maksuina. Tämä johtuu siitä, että tällaisen veronluonteisen maksun määräävä ominaispiirre on se, että maksu vahvistetaan ja peritään pakollisena julkisoikeuden eikä sopimusjärjestelyn perusteella. Joissain tapauksissa maksun laiminlyöminen voi nimittäin johtaa hallinnollisiin tai jopa rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Tällaista maksua ei myöskään peritä kyseisen organisaation tarjoamien palvelujen tosiasiallisen käytön tai kustannusten perusteella.(49)

61.      Mikään ei myöskään viittaa siihen,(50) että jos maksuja ei makseta, FIG:llä tai FISE:llä olisi oikeus periä ne jollakin muulla tavalla kuin turvautumalla tavanomaisiin yksityisoikeudellisiin oikeussuojakeinoihin.

62.      Katson näin ollen, että urheiluorganisaatioiden jäsenmaksuista, jotka ovat niiden jäsenten maksamia puhtaasti yksityisiä, vapaaehtoisia sopimusperusteisia maksuja ja jotka maksetaan vastikkeena näiden organisaatioiden tarjoamista palveluista, ei pidä ottaa huomioon arvioitaessa EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan d alakohdassa tarkoitettua julkishallinnon rahoitusastetta. Tällaisten jäsenmaksujen ja muiden ”yksityisten” tulojen suhteellinen merkitys julkishallinnon rahoitukseen nähden on siten selvä indikaattori siitä, että voittoa tavoittelematon yhteisö ei ole julkishallinnon määräysvallassa, ja se olisi näin ollen luokiteltava kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi.

2.     CONI:n antamat vuosittaiset tuet

63.      Jäljelle jää kysymys CONI:n – julkisyhteisöjen yksikön – antamista vuosittaisista tuista, joiden osuus on noin 30 prosenttia FIG:n ja FISE:n tuloista, kuten olen jo todennut. Näiden tukien taso on eittämättä huomattava, enkä sulje pois sitä mahdollisuutta, että joissain asiayhteyksissä ja olosuhteissa tämän suuruinen tuki voi olla määräysvallan indikaattori. Tavallisesti tämänkaltainen toistuva tuki ei itsessään kuitenkaan riitä osoittamaan määräysvaltaa.

64.      Tilanne voi kuitenkin olla toinen, jos on näyttöä siitä, että kyseessä oleva urheiluorganisaatio oli mukauttanut hallinnointiaan sekä toimintansa yleisiä suuntaviivoja ja ohjelmaansa tuen myöntävän julkisen yksikön toiveiden mukaisesti siksi, että se on tosiasiallisesti taloudellisesti riippuvainen tästä yksiköstä. Tällaisissakin olosuhteissa määräysvallan olemassaolon osoittamiseksi olisi kuitenkin osoitettava, että tällainen taloudellinen riippuvuus oli itse asiassa luonut tilanteen, jossa tuen myöntävä julkisyhteisöjen yksikkö käytti ratkaisevaa vaikutusvaltaa keskeisten hallinnointiin liittyvien ja organisatoristen päätösten osalta.

65.      Tässä yhteydessä on muistutettava, että EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa nimenomaisesti myönnetään, että vaikka tietty voittoa tavoittelematon yhteisö saisikin rahoituksensa ”pääasiassa julkisyhteisöltä”, mutta sillä on edelleen pääasiallinen päätäntävalta ”politiikastaan tai toimintaohjelmastaan, sen ei katsota olevan julkisyhteisön määräysvallassa”. Tätä tarkoitusta varten tutkitaan EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyviä neljää muuta indikaattoria.(51) Käsiteltävissä asioissa FIG ja FISE eivät ole ”pääasiassa” julkisyhteisöltä ”rahoituksensa saavia”,(52) ja vaikka olisivatkin, olisi edelleen osoitettava, ettei niillä ole enää pääasiallista päätäntävaltaa politiikastaan tai toimintaohjelmastaan,(53) jotta niiden voitaisiin katsoa olevan julkisyhteisön määräysvallassa.

66.      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen päätöksestä ilmenee epäsuorasti, ettei käsiteltävissä asioissa ole kyse tästä. Ei ole esitetty mitään näyttöä siitä, että FIG tai FISE ei olisi säilyttänyt jäsentensä kautta valtaa päättää toimintansa yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta, vaikkakin tämän varmistaminen on viime kädessä ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen asia.

67.      On joka tapauksessa ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen tehtävä määrittää, ovatko FIG ja FISE tosiasiallisesti taloudellisesti riippuvaisia CONI:sta tämän antamien vuotuisten tukien määrän vuoksi. Vaikka tällainen taloudellinen riippuvuus viime kädessä todettaisiin ennakkoratkaisua pyytänyttä tuomioistuinta tyydyttävällä tavalla, olisi myös tarpeen osoittaa, että FIG ja FISE olivat tosiasiallisesti mukauttaneet toimintansa yleisiä suuntaviivoja tai ohjelmaansa CONI:n toiveiden mukaisesti muun muassa siksi, että ne ovat tosiasiallisesti taloudellisesti riippuvaisia kyseisestä elimestä, ennen kuin niiden voitaisiin asianmukaisesti katsoa olevan julkishallinnon yksikön määräysvallassa. Kun siis ei ole näyttöä siitä, että CONI ohjaa FIG:n ja FISE:n hallinnointia tai vaikuttaa siihen ratkaisevasti, tähän kysymykseen on vastattava, että näissä erityisolosuhteissa ei ole näytetty toteen, että FIG ja FISE ovat julkisyhteisöjen yksikön määräysvallassa EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

VI     Ratkaisuehdotus

68.      Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että unionin tuomioistuin vastaa Corte dei Contin ennakkoratkaisukysymyksiin seuraavasti:

Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21.5.2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013, jolla perustettiin Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä 2010 (jäljempänä EKT-asetus), liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa käytetyllä käsitteellä ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin” viitataan muun muassa sääntöihin, jotka koskevat esimerkiksi urheiluorganisaatioiden tunnustamista, urheiluorganisaatioiden ja niiden järjestämien kilpailujen koskemattomuuden suojelua ja urheilijoiden terveyden ja hyvinvoinnin turvaamista, joista säädetään nimenomaisesti lainsäädännössä ja joita sovelletaan erotuksetta ja yleisesti kaikkiin urheiluorganisaatioihin määrittämällä yhteiset vaatimukset tätä tarkoitusta varten. Toimivalta antaa tällaisia sääntöjä on merkityksetön päätettäessä siitä, onko urheiluorganisaatio, joka on voittoa tavoittelematon yhteisö ja markkinaton tuottaja, julkisessa määräysvallassa EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvää ilmausta ”määräysvallan harjoittaminen voittoa tavoittelemattomassa yhteisössä tarkoittaa valtaa päättää sen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta” on tulkittava siten, että sillä tarkoitetaan mahdollisuutta ohjata voittoa tavoittelemattoman yhteisön hallinnointia tai vaikuttaa siihen ratkaisevasti eikä sillä tarkoiteta toimivaltaa, joka koskee ulkoista valvontaa yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin. Ainoastaan kyseisen kohdan a, b, c, d ja e alakohdassa mainittuja määräysvallan viittä indikaattoria voidaan käyttää sen määrittämiseksi, onko yksiköllä valta päättää voittoa tavoittelemattoman yhteisön toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.

Urheiluorganisaatioiden jäsenmaksuista, jotka ovat niiden jäsenten maksamia puhtaasti yksityisiä, vapaaehtoisia sopimusperusteisia maksuja ja jotka maksetaan vastikkeena näiden organisaatioiden tarjoamista palveluista, ei pidä ottaa huomioon arvioitaessa EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan d alakohdassa tarkoitettua julkishallinnon rahoitusastetta. Tällaisten jäsenmaksujen ja muiden ”yksityisten” tulojen suhteellinen merkitys julkishallinnon rahoitukseen nähden on siten selvä indikaattori siitä, että voittoa tavoittelematon yhteisö ei ole julkishallinnon määräysvallassa, ja se olisi näin ollen luokiteltava kotitalouksia palvelevaksi voittoa tavoittelemattomaksi yhteisöksi. Lisäksi EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa nimenomaisesti myönnetään, että vaikka tietty voittoa tavoittelematon yhteisö saisikin rahoituksensa ”pääasiassa julkisyhteisöltä”, mutta sillä on edelleen pääasiallinen päätäntävalta ”politiikastaan tai toimintaohjelmastaan, sen ei katsota olevan julkisyhteisön määräysvallassa”.


1      Alkuperäinen kieli: englanti.


2      EUVL 2013, L 174, s. 1. Ks. EKT-asetuksen 1 artiklan 1 kohta. EKT-asetuksen oikeusperusta on SEUT 338 artiklan 1 kohta, jossa määrätään, että ”Euroopan parlamentti ja neuvosto päättävät tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen unionin toiminnan kannalta tarpeellisten tilastojen tuottamisen edellyttämistä toimenpiteistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 5 artiklan noudattamista”. EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 1.01 kohdassa säädetään, että Euroopan kansantalouden tilinpitojärjestelmä on ”kansainvälisesti yhteensopiva tilinpitokehikko, joka kuvaa systemaattisesti ja yksityiskohtaisesti koko taloutta (toisin sanoen maata, aluetta tai maaryhmää), sen rakenneosia ja sen suhteita muihin kansantalouksiin”.


3      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A olevan 1.57 kohdan c alakohta.


4      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva taulukko 2.1, jonka otsikkona on ”Sektorit ja alasektorit”.


5      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A olevan 1.57 kohdan e alakohta ja 2.129 kohta.


6      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva taulukko 2.1.


7      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 2.129 kohta, jossa viitataan siihen, että ne ovat ”yksityisiä markkinattomia tuottajia”.


8      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 2.130 kohta.


9      Ks. EKT-asetuksen 1 artiklan 1 kohta.


10      Ks. EKT-asetuksen 1 artiklan 2 kohta.


11      Nämä institutionaaliset yksiköt ja sektorit ovat toisensa poissulkevia. Ks. myös EKT-asetuksen liitteessä A oleva 1.57 kohta.


12      Ks. myös EKT-asetuksen liitteessä A oleva 2.39 kohta, jota sovelletaan itsenäisinä juridisina yksiköinä pidettäviin voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin.


13      Italian siviililain I luku, sellaisena kuin se on muutettuna 23.7.1999 annetulla asetuksella nro 242 (jäljempänä asetus nro 242/1999).


14      CONI:n perussäännön 4 §.


15      CONI:n perussäännön 6 §:n 4 momentti ja asetuksen nro 242/1999 5 §.


16      Liitot voivat huolehtia myös niille erityisesti lailla annetuista julkisista tehtävistä, joiden osalta sovelletaan lain nro 241/1990 1 §:n 1-ter momentissa säädetyissä rajoissa julkisoikeutta.


17      Ks. FIG:n perussäännön 4 § ja FISE:n perussäännön 1 §.


18      31.12.2009 annettu laki nro 196.


19      Tältä osin on tärkeää huomata, että voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, jotka ovat julkisessa määräysvallassa olevia markkinatuottajia, luokitellaan julkisiksi yrityksiksi. Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 20.307 kohta. Jos yksityisten valvonnassa oleva voittoa tavoittelematon yhteisö on markkinatuottaja, se luokitellaan yrityssektoriin ja rahoituslaitossektoriin. Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 3.31 kohta.


20      Ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen mukaan FIG:n ja FISE:n palvelujen myynnistä saamat tulot ovat itse asiassa hyvin alhaiset, alle 10 prosenttia tuotoksesta. FIG:tä ja FISE:tä ei näin ollen voida pitää markkinayhteisöinä, ja ne ovat siten selkeästi EKT-asetuksen liitteessä A olevissa 20.29 ja 20.30 kohdassa tarkoitettuja markkinattomia voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä.


21      Yhdellekään EKT-asetuksen liitteessä A olevassa 20.15 kohdassa säädetyistä viidestä määräysvallan indikaattorista ei ole annettu tiettyä painoarvoa tai etusijaa. Kyseisessä säännöksessä nimittäin säädetään, että ”määräysvalta voidaan määrittää yhdenkin indikaattorin perusteella”.


22      Komissio viittaa huomautuksissaan useita kertoja tähän säännökseen ja katsoo, että se on merkityksellinen voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä koskevan määräysvallan määrittämisen kannalta. Komissio näin ollen katsoo, että EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.309 kohdan säännöt ovat yksityiskohtaisempia kuin 20.15 kohtaan sisältyvät säännöt.


23      Ks. myös EKT-asetuksen liitteessä A olevat 1.36, 2.32, 2.35–2.39 ja 20.18 kohta.


24      Tämä on EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvän erityissäännöksen tavoite. Ks. myös vastaavasti Eurostatin julkisen talouden alijäämää, valtion velkaa ja EKT 2010:n toimeenpanoa käsittelevä käsikirja (Manual on Government Deficit and Debt, Implementation of ESA 2010), vuoden 2016 painos saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3859598/7203647/KS-GQ-16-001-EN-N.pdf/5cfae6dd-29d8-4487-80ac-37f76cd1f012. Käsikirjan sivulla 15 olevassa 11 kohdassa todetaan, että ”julkisen määräysvallan käsite kansallisessa tilinpidossa on sama sekä rahoituslaitosten että yritysten osalta, ja sitä käsitellään tarkemmin seuraavissa kohdissa. Voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja koulutuksesta vastaavien yksikköjen määräysvaltaa käsitellään erikseen jäljempänä” (kursivointi tässä).


25      EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.307 kohdan mukaisesti markkinattomat julkisen sektorin yksiköt luokitellaan julkisyhteisöiksi ja julkisen sektorin markkinayksiköt luokitellaan julkisiksi yrityksiksi.


26      EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.303 kohtaan sisältyvästä kaaviosta ilmenee, että liitteessä A olevissa 20.303–20.319 kohdassa vahvistettuihin sääntöihin, jotka koskevat julkista sektoria, ei sisälly sääntöjä sen määrittämiseksi, onko yhteisö kotitalouksia palveleva voittoa tavoittelematon yhteisö.


27      Asetuksen nro 242/1999 15 §.


28      Ks. mm. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 1.36 kohta.


29      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A oleva 20.13 kohta.


30      Vaikka katson, että komission viittaus EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.309 kohdan h alakohtaan sisältyvään ”liialliseen sääntelyyn perustuvaan määräysvaltaan” ei ole merkityksellinen, koska käsiteltävässä asiassa sovelletaan samassa liitteessä olevaan 20.15 kohtaan sisältyvää erityissäännöstä, ensiksi mainitun säännöksen sanamuodosta myös ilmenee, ettei tätä testiä sovelleta urheiluliittoihin, koska siinä viitataan ”monopoleihin ja yksityistettyihin laitoksiin, jotka toimivat julkisten palvelujen alalla”.


31      Jotka muodostavat suljetun ryhmän.


32      Itsessään tai yhdessä muiden kriteereiden kanssa.


33      CONI:n perussäännön 7 §:n 5 momentin g2 kohta ja 21 §:n 5 momentti.


34      CONI:n perussäännön 7 §:n 5 momentin h12 kohta.


35      Valta nimittää toimihenkilöt on yksi EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan a alakohdassa nimenomaisesti säädetyistä viidestä määräysvallan indikaattorista.


36      Mikä voisi mahdollisesti kuulua EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan b alakohdan soveltamisalaan.


37      FIG ja Italian tasavallan asiamies totesivat istunnossa, että tällaisen CONI:n ulkoisen valvonnan tarkoituksena oli varmistaa, että urheiluliitoille myönnettyjä julkisia varoja ei ohjata muihin kuin asianmukaisesti hyväksyttyihin tarkoituksiin, eikä päättää urheiluliiton toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.


38      Komissio myös huomauttaa, että CONI:lla on laaja valvontavalta liittoihin kuuluviin urheiluseuroihin nähden, ja seurat ovat tärkeä osa liittojen toimintaa. Komission mukaan CONI:n perussäännössä määrätään, että taatakseen urheilun mestaruuskilpailujen joustavan kulun CONI:n neuvosto vahvistaa kriteerit tarkastuksille, joita liitot tekevät jäsenseuroissaan niiden taloudellisen vakauden varmistamiseksi. Liitot tekevät näitä tarkastuksia CONI:n niille siirtämän toimivallan perusteella, ja CONI voi tehdä tarkastuksia liittojen sijasta, jos todetaan, etteivät niiden tarkastukset ole riittäviä. Seuroja koskevan valvontavallan siirtäminen urheiluliitoille vahvistaa komission mukaan sen, että CONI käyttää ratkaisevaa määräysvaltaa urheiluliittojen toiminnan yleisissä suuntaviivoissa ja että liitot ovat näin ollen sen määräysvallassa. En ole tästä samaa mieltä. En osaa kuvitella, miten se, että CONI on siirtänyt tiettyä urheiluseurojen ulkoista valvontaa, erityisesti rahoitusvalvontaa, koskevaa toimivaltaa urheiluliitoille, antaisi sellaisenaan ja ilman muita erityisiä todisteita CONI:lle toimivallan päättää kyseisten urheiluliittojen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.


39      Ks. asetuksen nro 242/1999 15 §:n 3 momentti ja esimerkiksi FIG:n perussäännön 30 §:n 3 momentin d kohta.


40      Ks. CONI:n perussäännön 7 §:n 5 momentin 1 kohta.


41      Komissio myös huomauttaa, että CONI:lla on valta määritellä perusperiaatteet, joita sovelletaan urheiluliittojen perussäännöissä, kuten liittojen tärkeimpien elinten (yleiskokous, neuvosto, puheenjohtaja ja tilintarkastuslautakunta) välisen toimivallanjaon periaate; sisäisen demokratian periaate, joka koskee liiton jäsenyhdistysten ja -seurojen ja liittoon kuuluvien urheilijoiden äänioikeuksia; kelpoisuutta liiton toimeen koskeva periaate, jota sovelletaan vaaleilla valittujen edustajien valintaan, toimikauteen ja toimikauden jatkamiseen samoin kuin tiettyjen tehtävien yhteensopimattomuuteen, ja periaate, joka koskee urheilijoiden edustusta kansallisissa hallintoelimissä. Komission mukaan tämä toimivalta antaa CONI:n kaltaiselle julkiselle yksikölle mahdollisuuden vaikuttaa liittojen sisäiseen rakenteeseen, ja sitä voidaan näin ollen pitää osoituksena sen mahdollisuudesta päättää liittojen toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai yhtenä julkisen määräysvallan muotona. En ole tästä samaa mieltä. Tällainen toimivalta voi nähdäkseni myös kuulua EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvään käsitteeseen ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin”.


42      CONI:n perussäännön 6 §:n fl momentti ja 7 §:n 5 momentin f kohta.


43      CONI:n perussäännön 21 §:n 5 momentti.


44      Siinä on näin ollen kyse EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvästä käsitteestä ”julkisilla toimilla, kuten yleisillä säännöksillä, joita sovelletaan kaikkiin samalla toimialalla toimiviin yksiköihin”.


45      On syytä muistuttaa, että EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan perusteella on niin, että vaikka voittoa tavoittelematon yhteisö saakin rahoituksensa pääasiassa julkisyhteisöltä, sillä voi kuitenkin olla pääasiallinen päätäntävalta politiikastaan tai toimintaohjelmastaan, eikä sen siten katsota olevan julkisyhteisön määräysvallassa.


46      Ainakin siltä osin kuin on kyse kilpaurheilijoista.


47      Riippumatta siitä, harrastetaanko niitä amatööri- vai ammattilaistasolla.


48      Ks. EKT-asetuksen liitteessä A olevat 4.125 ja 4.126 kohta.


49      Ks. vastaavasti tuomio 12.9.2013, IVD (C‑526/11, EU:C:2013:543, 24 kohta).


50      Jollei ennakkoratkaisua pyytäneen tuomioistuimen selvityksistä muuta johdu.


51      Katson myös, että vaikka voittoa tavoittelematon yhteisö ei saa rahoitustaan pääasiassa (tai lainkaan) julkisyhteisöiltä, se voi tästä huolimatta olla julkishallinnon yksikön määräysvallassa, jos EKT-asetuksen liitteessä A olevaan 20.15 kohtaan sisältyvien määräysvallan viiden indikaattorin arvioinnin jälkeen todetaan, että kyseisellä julkishallinnon yksiköllä on valta päättää voittoa tavoittelemattoman yhteisön toiminnan yleisistä suuntaviivoista tai ohjelmasta.


52      Toisin sanoen CONI.


53      Tältä osin EKT-asetuksen liitteessä A olevan 20.15 kohdan d alakohdan indikaattorin mukaisesti vaikuttaa siltä, että FIG:n ja FISE:n jäsenet käyttävät viime kädessä määräysvaltaa niissä. Tämän varmistaminen on kuitenkin viime kädessä kansallisen tuomioistuimen asia.