Language of document :

Tiedonanto virallisessa lehdessä

 

British Airways plc:n 26.2.2004 tekemä valitus Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston 17.12.2003 antamasta tuomiosta asiassa T-219/99, British Airways plc vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, väliintulijana vastaajan puolella Virgin Atlantic Airways Ltd

                (Asia C-95/04 P)

British Airways plc (jäljempänä BA), kotipaikka Waterside (Yhdistynyt kuningaskunta), on valittanut 26.2.2004 Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen Euroopan yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen ensimmäisen jaoston 17.12.2003 antamasta tuomiosta asiassa T-219/991, British Airways plc vastaan Euroopan yhteisöjen komissio, väliintulijana vastaajan puolella Virgin Atlantic Airways Ltd. Valittajan edustajina ovat solicitor R. Subiotto, solicitor J. Temple Lang, barrister R. O'Donoghue ja barrister W. Wood, QC.

Valittaja vaatii, että yhteisöjen tuomioistuin

kumoaa asiassa T-219/99, British Airways plc vastaan komissio, annetun tuomion kokonaan tai osittain

kumoaa BA:lle määrätyn sakon tai alentaa sitä määrällä, jonka se harkintansa mukaan katsoo sopivaksi

ryhtyy muihin asianmukaisiksi katsomiinsa toimenpiteisiin.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen soveltaessaan väärää arviointiperustetta BA:n provisioiden poissulkevuuden arvioimiseksi

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi, että BA:n provisiot olivat "uskollisuuteen sitouttavia" ja siten poissulkevia. Sen arviointiperusteen avulla, jota ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käytti "uskollisuuteen sitouttamisen" osalta, ei kuitenkaan voida erottaa asiakkaan uskollisuutta, joka on hankittu määräävän aseman väärinkäytön ja poissulkevuuden avulla, sellaisesta asiakkaan uskollisuudesta, joka on seurausta laillisesta hintakilpailusta. Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen käyttämä "uskollisuuteen sitouttamista" koskeva arviointiperuste hyväksyttäisiin, kyseinen arviointiperuste loisi merkittävää oikeudellista epävarmuutta laillisen hintakilpailun osalta eikä siten kannustaisi yrityksiä ryhtymään lailliseen hintakilpailuun, mikä tekisi tyhjäksi yhteisön kilpailuoikeuden perimmäisen tarkoituksen.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen sivuuttaessaan näytön, jonka mukaan BA:n provisioilla ei ollut tosiasiallista vaikutusta kilpailijoihin

BA:n toinen valitusperuste koskee ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tekemiä päätelmiä BA:n provisioiden vaikutuksista. Selkeä näyttö osoitti, että kilpailijoiden myyntiosuudet kasvoivat kilpailusääntöjen väitetyn rikkomisen aikana ja että BA:n osuus matkatoimistojen myynnistä pieneni. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sivuutti tämän näytön väittäen, että BA:n menettelystä on "väistämättä aiheutunut" vaikutuksia sen kilpailijoihin ja että BA:n kilpailijat olisivat menestyneet vielä paremmin, jos BA ei olisi menetellyt tällä tavalla. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin lisäsi, että kun määräävässä asemassa oleva yritys ottaa käytäntöön menettelytavan, jolla se pyrkii sulkemaan pois kilpailijansa, se seikka, että tätä tulosta ei saavuteta, ei ole riittävä peruste katsoa, että kyseessä ei ole määräävän aseman väärinkäyttö.

Tämä päättely on virheellistä. Kilpailuoikeudessa ensiksikin edellytetään, että tuomioistuin tutkii väitetyn väärinkäytön todelliset tai todennäköiset vaikutukset. Tämä oli todellakin asianmukaista tässä tapauksessa, koska BA:n menettely oli kestänyt riittävän kauan, jotta sen vaikutukset voitiin arvioida. Toiseksi, käsiteltävänä olevassa tapauksessa oli selkeää näyttöä siitä, että BA:n menettelytavoilla ei ollut tosiasiallista vaikutusta. BA ei väitä, että todelliset vaikutukset pitää osoittaa jokaisessa tapauksessa. On kuitenkin selvästi eri asia esittää ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tavoin, että selkeä näyttö vaikutusten puuttumisesta voidaan sivuuttaa. Jos ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen päätelmät tältä osin hyväksyttäisiin, se tarkoittaisi, että sellainen kannustinkäytäntö, josta tässä asiassa on kyse, olisi sellaisenaan määräävän aseman väärinkäyttöä, riippumatta kyseisen käytännön todellisista tai todennäköisistä vaikutuksista. Asia ei ole näin EY 82 artiklan mukaan, jossa edellytetään "kaikkien seikkojen" tutkimista sen arvioimiseksi, onko kilpailijoiden mahdollisuuksia tosiasiallisesti rajoitettu.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen jättäessään tarkastelematta sitä, aiheutuiko "kuluttajille vahinkoa" EY 82 artiklan b kohdan mukaisesti

Menettely, jolla "rajoitetaan" määräävässä asemassa olevan yrityksen kilpailijoiden markkinoita, on EY 82 artiklan b kohdan nojalla lainvastainen vain silloin, kun se tapahtuu "kuluttajien vahingoksi". EY 82 artiklan b alakohdalla suojellaan selvästikin kilpailua ja kuluttajia eikä kilpailijoita. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen jättäessään tarkastelematta sitä, vahingoittivatko menestyksekkäille matkatoimistoille tarkoitetut BA:n provisiot kuluttajia. Valituksenalaisessa tuomiossa ei lainkaan tarkastella tätä vaatimusta, vaan siinä käsitellään ainoastaan BA:n kilpailijoiden tilannetta.

Vaikka BA:n provisioilla olisikin periaatteessa voitu "rajoittaa" kilpailijoiden markkinoita, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin teki oikeudellisen virheen jättäessään tarkastelematta näitä vaikutuksia

BA:n neljäs valitusperuste on tutkittava vain siinä tapauksessa, että BA:n kannustinjärjestelmillä voitiin - toisin kuin BA on väittänyt ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa valitusperusteessaan - periaatteessa rajoittaa kilpailijoiden markkinoita kuluttajien vahingoksi EY 82 artiklan b kohdan vastaisesti. Valituksenalaisessa tuomiossa on kahdessa suhteessa jätetty tarkastelematta ja myös ilmaisematta määrällisesti sitä, kuinka laajasti BA:n provisioilla rajoitettiin kilpailijoiden markkinoita: (i) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoi virheellisesti markkinointisopimuksilla ja tulospalkkioilla olevan sama vaikutus, vaikka niillä molemmilla oli erilaiset ehdot, ne olivat voimassa eri ajanjaksoina ja ainakin toiset niistä (tulospalkkiot) eivät olisi millään perusteella voineet olla poissulkevia; (ii) ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin jätti tutkimatta "kaikki seikat" sen arvioimiseksi, miten BA:n provisiojärjestelmät vaikuttivat sen kilpailijoihin.

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sovelsi virheellisesti EY 82 artiklan c kohtaa BA:n provisioiden syrjivän vaikutuksen osalta

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin sovelsi EY 82 artiklan c kohtaa virheellisesti katsoessaan, että BA:n provisiot aiheuttivat syrjintää matkatoimistojen välillä. EY 82 artiklan c kohdassa ei edellytetä, että kaikilla asiakkailla on samat hinnat ja ehdot. Kyseisessä säännöksessä kielletään erot vain jos: (i) vertailtavat suoritukset ovat samankaltaiset; (ii) suorituksiin sovellettavat ehdot ovat erilaiset; ja (iii) yksi kauppakumppani joutuu näiden erojen takia kärsimään epäedullisesta kilpailuasemasta toiseen kauppakumppaniin verrattuna. EY 82 artiklan c kohdan nimenomaisen sanamuodon soveltamisen sijasta ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin vain oletti, että pelkästään sillä seikalla, että kaksi matkatoimistoa saa erisuuruisen provision, on "luonnollisesti" tosiasiallinen vaikutus kyseisten toimistojen kykyyn kilpailla keskenään.

____________

1 - EYVL C 20, 22.1.2000, s. 21.