VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (ensimmäinen jaosto)

22 päivänä kesäkuuta 2010

Asia F-78/09

Luigi Marcuccio

vastaan

Euroopan komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Vahingonkorvauskanne – Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen – Rinnakkaiseen oikeussuojakeinoon perustuva väite – Tutkittavaksi ottamisen edellytysten selvä puuttuminen

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa Luigi Marcuccio vaatii virkamiestuomioistuinta muun muassa velvoittamaan komission korvaamaan vahingon, joka hänelle on aiheutunut siitä, että komissio on kieltäytynyt korvaamasta hänelle asiassa T-18/04 väitetysti aiheutuneet korvattavat oikeudenkäyntikulut.

Ratkaisu: Kantajan kanne jätetään tutkimatta, koska tutkittavaksi ottamisen edellytykset selvästi puuttuvat. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

1.      Virkamiehet – Kanne – Vahingonkorvauskanne – Kumoamisvaatimus oikeudenkäyntiä edeltäneestä päätöksestä, jolla hylätään vahingonkorvausvaatimus – Vaatimus, joka ei ole itsenäinen vahingonkorvausvaatimuksiin nähden

(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)

2.      Oikeudenkäyntimenettely – Oikeudenkäyntikulut – Oikeudenkäyntikulujen määrän vahvistaminen – Kohde

(Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta; henkilöstösääntöjen 91 artikla)

1.      Toimielimen päätös, jolla hylätään vahingonkorvausvaatimus, on osa virkamiestuomioistuimessa nostettavaa vahingonkorvauskannetta edeltävää hallinnollista menettelyä. Näin ollen tällaisten päätösten kumoamisvaatimuksia ei voida arvioida itsenäisesti vahingonkorvausvaatimuksiin nähden.

Toimen, jolla toimielin ilmaisee kantansa oikeudenkäyntimenettelyä edeltävässä vaiheessa, ainoa vaikutus nimittäin on, että asianosainen, joka väittää kärsineensä vahinkoa, voi esittää vahingonkorvausvaatimuksen unionin yleisessä tuomioistuimessa.

(ks. 17 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑90/95, Gill v. komissio, 18.12.1997 (Kok. H., s. I‑A‑471 ja II‑1231, 45 kohta); asia T‑77/99, Ojha v. komissio, 6.3.2001 (Kok. H., s. I‑A‑61 ja II‑293, 68 kohta) ja asia T‑209/99, Hoyer v. komissio, 5.12.2002 (Kok. H., s. I‑A‑243 ja II‑1211, 32 kohta)

2.      Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohdassa määrätyssä oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevassa erityismenettelyssä suljetaan pois se, että kanteessa, joka koskee sopimussuhteen ulkopuolista unionin vastuuta, voitaisiin vaatia samoja summia tai summia, jotka ovat aiheutuneet samaa tarkoitusta varten.

Unionin yleisen tuomioistuimen työjärjestyksen 92 artiklan 1 kohta on näin ollen esteenä sille, että kantaja nostaa henkilöstösääntöjen 91 artiklan nojalla vahingonkorvauskanteen, jolla on todellisuudessa sama kohde kuin oikeudenkäyntikulujen vahvistamista koskevalla vaatimuksella.

(ks. 20 ja 22 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑351/03, Schneider Electric v. komissio, 11.7.2007 (Kok., s. II‑2237, 297 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑70/07, Marcuccio v. komissio, 10.11.2009 (Kok. H., s. I‑A‑1‑423 ja II‑A‑1‑2293, 17 ja 18 kohta)