VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(toinen jaosto)
4 päivänä lokakuuta 2007
Asia F-32/06
María del Carmen de la Cruz ym.
vastaan
Euroopan työturvallisuus- ja työterveysjärjestö (OSHA)
Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Virkamiesten henkilöstösääntöjen uudistus – Entiset paikalliset toimihenkilöt – Palkkaluokan ja palkkauksen määrittäminen palvelukseen otettaessa – Tehtävien vastaavuus – Henkilöstökomitean kuuleminen
Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa de la Cruz, Estrataetxe ja Grados sekä Moral ja Sánchez, jotka kaikki ovat OSHAn sopimussuhteisia toimihenkilöitä, vaativat virkamiestuomioistuinta kumoamaan OSHAn päätökset, joilla heidät luokiteltiin tehtäväryhmään II eikä tehtäväryhmään III heidän 28. ja 29.4.2005 päivättyjen työsopimustensa yhteydessä, ja siten palauttamaan kaikki heidän oikeutensa 1.5.2005 lähtien ja erityisesti määräämään vahingonkorvauksen ja viivästyskorkojen suorittamisesta.
Ratkaisu: Euroopan työturvallisuus- ja työterveysviraston (OSHA) päätökset, joilla kantajat nimitettiin 28. ja 29.4.2005 allekirjoitettujen sopimussuhteisten toimihenkilöiden työsopimusten nojalla tehtäväryhmään II, kumotaan. Vaatimukset hylätään muilta osin. OSHA velvoitetaan korvaamaan oikeudenkäyntikulut.
Tiivistelmä
1. Henkilöstö – Kanne – Oikeussuojaintressi
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
2. Henkilöstö – Kanne – Edeltävä hallinnollinen valitus – Hallinnollisen valituksen ja kanteen kohteen ja perusteen samanlaisuus
(Henkilöstösääntöjen 90 ja 91 artikla)
3. Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Palvelukseen ottaminen – Eri tehtäväryhmiin kuuluvien tehtävien arviointi
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohta)
4. Henkilöstö – Sopimussuhteiset toimihenkilöt – Luokittelu
(Muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 4 ja 80 artiklan 2 kohta)
1. Suostumus asianomaiselle vastaiseen toimeen ei merkitse sitä, että toimi ei olisi enää asianomaiselle vastainen. Päinvastainen ratkaisu johtaisi siihen, että henkilöltä, jota se koskee, evättäisiin kaikki mahdollisuudet toimen riitauttamiseen, vaikka se olisi lainvastainen, mikä olisi perustamissopimuksella ja henkilöstösäännöillä käyttöön otetun oikeussuojajärjestelmän vastaista.
(ks. 36 kohta)
Viittaukset:
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑587/93, Ortega Urretavizcaya v. komissio, 11.7.1996 (Kok. H. 1996, s. I‑A‑349 ja II‑1027, 28 kohta).
2. Henkilöstösääntöjen 90 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun hallinnollisen valituksen ja sitä seuraavan kanteen vastaavuutta koskeva sääntö edellyttää, että yhteisöjen tuomioistuimissa esitettävä kanneperuste on jo esitetty oikeudenkäyntiä edeltävässä menettelyssä, jotta nimittävä viranomainen on kyennyt saamaan selville riittävän täsmällisesti arvostelun, jota asianomainen on esittänyt riidanalaisesta päätöksestä, sillä uhalla, että kanne muuten jätetään tutkimatta. Tämä sääntö on perusteltavissa oikeudenkäyntiä edeltävän menettelyn tavoitteella mahdollistaa virkamiesten ja hallinnon välillä syntyvien riitojen ratkaiseminen sovittelun avulla. Kyseiselle viranomaiselle on siten ilmoitettava selvästi valittajan esittämät väitteet, jotta se kykenisi ehdottamaan tälle mahdollista sovintoratkaisua.
Tästä seuraa, että virkamiesten kanteissa yhteisöjen tuomioistuimille esitettävät vaatimukset voivat sisältää vain riitauttamisperusteita, joiden tausta on sama kuin hallinnollisessa valituksessa esitettyjen riitauttamisperusteiden, vaikka niitä voidaankin kehittää yhteisöjen tuomioistuimissa esittämällä perusteita ja väitteitä, joita ei välttämättä ollut hallinnollisessa valituksessa mutta jotka liittyvät siihen läheisesti. Viimeksi mainittu vaatimus ei saa sitoa tiukasti ja lopullisesti mahdollista oikeudenkäyntivaihetta, kunhan tässä viimeisessä vaiheessa esitetyillä vaatimuksilla ei muuteta hallinnollisen valituksen taustaa eikä kohdetta.
(ks. 38–42 kohta)
Viittaukset:
Yhteisöjen tuomioistuin: asia 58/75, Sergy v. komissio, 1.7.1976 (Kok. 1976, s. 1139, 33 kohta); asia 242/85, Geist v. komissio, 20.5.1987 (Kok. 1987, s. 2181, 9 kohta); asia 224/87, Koutchoumoff v. komissio, 26.1.1989 (Kok. 1989, s. 99, 10 kohta); asia 133/88, Del Amo Martinez v. parlamentti, 14.3.1989 (Kok. 1989, s. 689, 9 ja 10 kohta) ja asia C‑316/97 P, parlamentti v. Gaspari, 19.11.1998 (Kok. 1998, s. I‑7597, 17 kohta).
Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑57/89, Alexandrakis v. komissio, 29.3.1990 (Kok. 1990, s. II‑143, 8 kohta) ja asia T‑175/03, Schmitt v. AER, 7.7.2004 (Kok. H. 2004, s. I‑A‑211 ja II‑939, 42 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).
3. Kun otetaan huomioon toimielinten ja elinten laaja harkintavalta niiden arvioidessa tehtäviä, jotka saattavat kuulua muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin eri tehtäväryhmiin, virkamiestuomioistuimen valvonnan, joka koskee sitä, että näiden tehtävien jakoa näihin tehtäväryhmiin on noudatettu, on rajoituttava siihen, onko palvelukseenottosopimusten tekemiseen toimivaltainen viranomainen pysynyt kohtuullisissa rajoissa eikä ole käyttänyt harkintavaltaansa ilmeisen virheellisesti.
(ks. 65 kohta)
4. Hallinto tekee ilmeisen arviointivirheen, jos se luokittelee tehtäväryhmään II sopimussuhteisia toimihenkilöitä, joille on annettu tehtäviä, joiden hoitaminen edellyttää huomattavaa erikoisosaamista erityisesti sellaisilla aloilla kuin kirjanpito ja rahoitus, tarjouspyyntömenettelyt, asiakirjojen ja tiedon hallinta tai tietotekniikka. Nämä toimet sisältävät välttämättä yhteensovittamis-, tekstinlaadinta-, hallinnointi- tai valvontatehtäviä ja toisinaan jopa suunnittelutehtäviä, jotka edellyttävät tietynasteista itsenäisyyttä. Tällaiset tehtävät ylittävät tasoltaan tehtäväryhmään II kuuluvat ”avustavat ja sihteerin tehtävät” tai jopa ”toimiston hoitoon liittyvät tehtävät”, jotka kuuluvat tehtäväryhmään II. Vaikka tietyt näistä tehtävistä saattavat vastata tehtäväryhmän II ominaisuuksia, ne kuuluvat kokonaisuutena muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ”toimeenpaneviin, luonnosteleviin” tai ”kirjanpidollisiin” ja ”muihin vastaaviin tehtäviin”, jotka ovat ominaisuuksiltaan tehtäväryhmään III kuuluvia.
Sillä ei ole merkitystä, että kyseisten toimihenkilöiden hoitamia tehtäviä koskevat arviointikertomukset koskevat ajanjaksoa, jonka aikana he olivat palveluksessa paikallisina toimihenkilöinä, koska heille määrittyjä tehtäviä ei ole muutettu merkittävästi sen jälkeen kun heidät otettiin palvelukseen sopimussuhteisina toimihenkilöinä. Myöskään se, että näitä tehtäviä ovat hoitaneet aikaisemmin nämä toimihenkilöt paikallisina toimihenkilöinä muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 4 artiklan nojalla, sellaisina kuin niitä sovellettiin ennen 1 päivää toukokuuta 2004, ei voi vaikuttaa kyseisten ehtojen 80 artiklan 2 kohdan tulkintaan ja asianmukaiseen soveltamiseen.
Myöskään sillä ei ole merkitystä, että nämä toimihenkilöt hoitavat tehtäviään virkamiehen tai väliaikaisen toimihenkilön valvonnassa, koska muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen 80 artiklan 2 kohdan sääntö on tällainen kaikkien sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta riippumatta tehtäväryhmästä, johon he kuuluvat.
(ks. 72–76 kohta)