Valitus, jonka Euroopan parlamentti on tehnyt 3.12.2019 unionin yleisen tuomioistuimen (viides jaosto) asiassa T-47/18, UZ v. parlamentti, 20.9.2019 antamasta tuomiosta

(asia C-894/19 P)

Oikeudenkäyntikieli: ranska

Asianosaiset

Valittaja: Euroopan parlamentti (asiamiehet: V. Montebello-Demogeot ja I. Lázaro Betancor)

Muu osapuoli: UZ

Vaatimukset

Valittaja vaatii unionin tuomioistuinta

kumoamaan riidanalaisen tuomion,

hylkäämään siten ensimmäisessä oikeusasteessa nostetun kanteen,

toteamaan, että kukin asianosainen vastaa omista oikeudenkäyntikuluistaan tässä oikeusasteessa, ja

velvoittamaan UZ:n korvaamaan oikeudenkäyntikulut ensimmäisessä oikeusasteessa.

Oikeudelliset perusteet ja pääasialliset perustelut

Ensimmäisessä valitusperusteessaan, joka koskee oikeudellista virhettä, tosiseikkojen vääristämistä ja perustelujen puutteellisuutta, parlamentti väittää, että unionin yleinen tuomioistuin totesi virheellisesti, ettei tutkimuksia ole suoritettu objektiivisesti puolueettomasti. Sillä, että yksi tutkija tunsi tapaukseen liittyviä seikkoja entuudestaan, ei voida oikeuttaa perusteltua epäilyä hänen objektiivisesta puolueettomuudestaan, koska tämä epäily voitiin hälventää siten, että kyseiseen tutkimukseen osallistui useita tutkijoita. Pääasian tuomioistuin ei ole lainkaan ottanut huomioon tätä olennaista seikkaa. Unionin yleinen tuomioistuin ei myöskään tutkinut eikä perustellut sitä, miten menettely ilman väitettyä objektiivista puolueellisuutta olisi tässä yhteydessä voinut johtaa erilaiseen lopputulokseen oikeuskäytännön edellyttämällä tavalla.

Toinen valitusperuste koskee oikeudellista virhettä, tosiseikkojen vääristämistä ja perustelujen puutteellisuutta päätelmässä, jonka mukaan prosessuaalista yhdenvertaisuutta on loukattu kurinpitolautakunnan työskentelyn aikana. Parlamentti väittää, ettei pääasian tuomioistuin ottanut huomioon tosiseikkoja todetessaan virheellisesti, että nimittävää viranomaista edusti kaksi henkilöä, vaikka kantajalla oli samat oikeudet, koska hän oli ottanut asianajajansa avukseen. Parlamentin mukaan unionin yleinen tuomioistuin poikkesi perusteettomasti oikeuskäytännöstään, joka koskee prosessuaalista yhdenvertaisuutta hallintomenettelyssä, eikä se tutkinut, olisiko menettely voinut johtaa erilaiseen lopputulokseen ilman väitettyä virhettä.

Kolmannessa valitusperusteessaan, joka koskee oikeudellista virhettä, tosiseikkojen vääristämistä ja perustelujen puutteellisuutta päätelmässä, jonka mukaan kantajan oikeutta tulla kuulluksi on loukattu, parlamentti väittää, että kantajaa on kuultu asianmukaisesti ensinnäkin suullisesti nimittävän viranomaisen antaman valtuutuksen nojalla ja toiseksi siten, että kantaja on voinut toimittaa kirjalliset huomautuksensa kuulemisen jälkeen. Unionin yleinen tuomioistuin on tehnyt oikeudellisen virheen katsoessaan, ettei henkilöstösääntöjen liitteessä IX olevaa 22 artiklaa ole noudatettu, koska valtuutuksesta määrätään sisäisissä säännöissä ja nimittävä viranomainen antaa valtuutuksen ainoastaan silloin, jos se ei itse voi toimia viraston tarpeiden vuoksi. Lisäksi parlamentti vetoaa virheeseen siltä osin kuin palkkaluokan alentaminen palkkaluokasta AD13 palkkaluokkaan AD12 on katsottu vakavaksi seuraamukseksi sen perusteella, että siihen sisältyi johtavan aseman menetys. Lopuksi parlamentti väittää, ettei pääasian tuomioistuin ole tutkinut, olisiko kantaja voinut esittää muita kuin asiakirjoista ilmeneviä seikkoja ja olisiko nimittävän viranomaisen päätös tosiasiallisesti saattanut olla erilainen, jos nimittävä viranomainen olisi kuullut kantajaa suoraan.

____________