VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO (toinen jaosto)

28 päivänä lokakuuta 2010

Asia F-92/09

U

vastaan

Euroopan parlamentti

Henkilöstö – Virkamiehet – Irtisanomispäätös – Huolenpitovelvollisuus – Epäpätevyys – Lääketieteelliset syyt

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklaan perustuva kanne, jossa kantaja vaatii virkamiestuomioistuinta kumoamaan 6.7.2009 tehdyn parlamentin päätöksen, jolla hänet irtisanottiin 1.9.2009 alkaen, sekä velvoittamaan vastaajan maksamaan hänelle 15 000 euron suuruisen summan korvauksena väitetystä henkisestä kärsimyksestä.

Ratkaisu: Parlamentin päätös, joka tehtiin 6.7.2009 ja jolla kantaja irtisanottiin, kumotaan. Kanne hylätään muilta osin. Parlamentti velvoitetaan korvaamaan kaikki oikeudenkäyntikulut.

Tiivistelmä

Virkamies – Irtisanominen epäpätevyyden vuoksi – Huolenpitovelvollisuus


Kun epäillään, että vaikeudet, joita virkamiehellä on tehtäviensä hoitamisessa, voivat johtua lääketieteellisistä syistä, huolenpitovelvollisuus velvoittaa hallinnon ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tämän epäilyn kumoamiseksi, ennen kuin tehdään päätös virkamiehen irtisanomisesta.

Tämä vaatimus heijastuu parlamentin itsensä antamissa, virkamiesten mahdollisten epäpätevyystapauksien havaitsemiseen, hoitamiseen ja ratkaisemiseen sovellettavaa kehitysmenettelyä koskevissa sisäisissä säännöissä, koska niiden 8 artiklassa säädetään, että lopullisen arvioijan on tietyissä tilanteissa käännyttävä parlamentin työterveysyksikön puoleen, jos hänen tiedossaan on tosiseikkoja, jotka saattavat osoittaa, että toiminta, josta virkamiestä arvostellaan, voi johtua lääketieteellisistä syistä.

Lisäksi huolenpitovelvollisuudesta hallinnolle aiheutuvat velvollisuudet lisääntyvät huomattavasti, kun on kysymys sellaisen virkamiehen erityisestä tilanteesta, jonka mielenterveydestä on epäilyjä ja jonka osalta voidaan näin ollen epäillä myös sitä, kykeneekö hän puolustamaan omia etujaan asianmukaisesti.

Se, että virkamies ei kykene toimimaan omasta puolestaan ja arvioimaan sitä, onko hän ylipäänsä sairas, voi mahdollisesti merkitä, että toimielimellä on toimimisvelvollisuus, etenkin jos kyseistä virkamiestä uhkaa irtisanominen ja hän on siis haavoittuvassa asemassa. Tämän vuoksi hallinnon tehtävänä on tässä nimenomaisessa asiayhteydessä vaatia, että virkamiehen on suostuttava täydentävään lääkärintarkastukseen, erityisesti käyttämällä hyväkseen toimielimen oikeutta velvoittaa virkamies asiantuntijalääkärin suorittamaan tutkimukseen, mikä perustuu henkilöstösääntöjen 59 artiklan 5 kohtaan, jonka nojalla virkamies voidaan siirtää viran puolesta lomalle, jos se on hänen terveydentilansa vuoksi tarpeen.

Tällainen virkamiehen lääkärintarkastus on kuitenkin suoritettava ennen suunnitellun irtisanomispäätöksen tekemistä, sillä irtisanomispäätös voi mahdollisesti olla perusteltu, jos konsultoitu lääkäri on tosiasiallisesti katsonut, ettei mitään sellaista lääketieteellistä syytä ollut olemassa, joka olisi voinut johtaa toimintaan, josta virkamiestä arvosteltiin.

(ks. 65–67, 85 ja 88 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑145/01, Latino v. komissio, 26.2.2003 (Kok. H., s. I‑A‑59 ja II‑337, 93 kohta)

Virkamiestuomioistuin: asia F‑17/05, de Brito Sequeira Carvalho v. komissio, 13.12.2006 (Kok. H., s. I‑A‑1‑149 ja II‑A‑1‑577, 72 kohta)