Ennakkoratkaisupyyntö, jonka High Court (Irlanti) on esittänyt 26.3.2019 – Friends of the Irish Environment Limited v. An Bord Pleanála

(asia C-254/19)

Oikeudenkäyntikieli: englanti

Ennakkoratkaisua pyytänyt tuomioistuin

High Court

Pääasian asianosaiset

Kantaja: Friends of the Irish Environment Limited

Vastaaja: An Bord Pleanála

Ennakkoratkaisukysymykset

Onko luvan voimassaolon jatkamisesta tehtyä päätöstä pidettävä sellaisena hankkeen hyväksymisenä, että siihen on sovellettava luontotyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY1 (jäljempänä luontodirektiivi) 6 artiklan 3 kohtaa? [– –]

Vaikuttavatko seuraavat näkökohdat ensimmäiseen kysymykseen annettavaan vastaukseen?

a)    Luvan (jonka voimassaolon jatkamista haetaan) myöntäminen perustui sellaiseen kansallisen lain säännökseen, jossa ei ole asianmukaisesti pantu täytäntöön luontodirektiiviä, koska mainitussa laissa rinnastettiin virheellisesti luontodirektiivissä tarkoitettu asianmukainen arviointi ja YVA-direktiivissä (direktiivi 2011/92/EU)2 tarkoitettu ympäristövaikutusten arviointi. [– –]

b)    Alun perin myönnetystä luvasta ei käy ilmi, onko lupahakemusta käsitelty luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan 1 vaiheen vai 2 vaiheen mukaan, eikä se sisällä ”täydellisiä, täsmällisiä ja lopullisia toteamuksia ja päätelmiä, joilla voidaan hälventää kaikenlainen perusteltu tieteellinen epäilys asianomaisella alueella suunniteltujen töiden vaikutuksista”, kuten tapauksessa komissio v. Espanja (C-3 404/09) edellytettiin.

c)    Luvan alkuperäinen voimassaoloaika on päättynyt, ja sen johdosta luvan vaikutukset ovat päättyneet koko rakennushankkeen osalta. Rakennustöitä ei voida toteuttaa luvan perusteella ennen sen voimassaoloajan mahdollista jatkamista.

d)    Luvan mukaisia rakennustöitä ei ollut toteutettu lainkaan.

Mikäli ensimmäiseen kysymykseen vastataan myöntävästi, mitä näkökohtia toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon toteuttaessaan 1 vaiheen tutkinnan luontodirektiivin 6 artiklan 3 kohdan mukaan? Onko toimivaltaisella viranomaisella esimerkiksi velvollisuus ottaa huomioon jokin seuraavista näkökohdista tai ne kaikki: i) ehdotettuja töitä ja käyttöä koskevat mahdolliset muutokset; ii) taustalla olevissa ympäristöolosuhteissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset, esimerkiksi eurooppalaiseksi alueeksi nimeäminen, lupapäätöksen antamispäivän jälkeen; iii) tieteellisissä tiedoissa mahdollisesti tapahtuneet merkitykselliset muutokset, esimerkiksi uudemmat tutkimukset eurooppalaisten alueiden erityisestä merkityksestä? Onko toimivaltaisella viranomaisella vaihtoehtoisesti velvollisuus arvioida koko hankkeen ympäristövaikutuksia?

Onko tarpeen tehdä erottelu seuraavien välillä: i) lupa, jossa asetetaan määräaika toiminnan toteutusjaksolle (toimintavaihe), ja ii) lupa, jossa ainoastaan asetetaan määräaika ajanjaksolle, jonka kuluessa rakennustöitä voidaan toteuttaa (rakennusvaihe), mutta ei aseteta määräaikaa toimille tai toiminnalle, edellyttäen että rakennustyöt on saatettu päätöksen kyseisen määräajan kuluessa?

Miltä osin, jos ylipäätään, kansallisten tuomioistuinten velvollisuus tulkita lainsäädäntöä niin pitkälti kuin mahdollista luontodirektiivin säännösten ja Århusin yleissopimuksen määräysten mukaisesti riippuu siitä, että oikeusriidan osapuolet ovat nimenomaisesti tuoneet esiin nämä tulkintakysymykset? Onko siis tarkemmin sanottuna niin, että kansallisella tuomioistuimella on siinä tapauksessa, että kansallisessa laissa säädetään kahdesta päätöksentekomenettelystä, joista vain toisessa varmistetaan luontodirektiivin noudattaminen, velvollisuus tulkita kansallista lainsäädäntöä siten, että ainoastaan direktiivin mukaista päätöksentekomenettelyä vodaan soveltaa, huolimatta siitä, että asian osapuolet eivät ole nimenomaisesti vedonneet juuri tähän tulkintaan?

Mikäli toisen kysymyksen a kohtaan vastataan siten, että on tarpeen ottaa huomioon se, onko lupa (jonka voimassaolon jatkamista haetaan) myönnetty sellaisen kansallisen lain säännöksen nojalla, jolla luontodirektiiviä ei ollut pantu täytäntöön asianmukaisesti, onko kansallisella tuomioistuimella siinä tapauksessa velvollisuus jättää soveltamatta kansalliseen prosessioikeuteen kuuluva sääntö, jonka mukaan hankkeen riitauttaja ei voi riitauttaa aiemman (rauenneen) luvan pätevyyttä myöhemmän lupahakemuksen yhteydessä?

Onko tällainen kansallisen prosessioikeuden mukainen sääntö ristiriidassa hiljattain tapauksessa Stadt Wiener (C-348/15)4 vahvistetun, laiminlyönnin korjaamista koskevan velvollisuuden kanssa?

____________

1 EYVL 1992, L 206, s. 7.

2 Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista13.12.2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU (EUVL 2012, L 26, s. 1).

3 EU:C:2011:768.

4 EU:C:2016:882.