VIRKAMIESTUOMIOISTUIMEN TUOMIO
(kolmas jaosto)

5 päivänä maaliskuuta 2008

Asia F-33/07

Alberto Toronjo Benitez

vastaan

Euroopan yhteisöjen komissio

Henkilöstö – Virkamiehet – Ylennys – Tutkimusmäärärahoilla palkatut entiset väliaikaiset toimihenkilöt – Ansiopisteiden poistaminen – Virkamiehen siirtäminen yleisen talousarvion osasta ”tutkimus” osaan ”toiminta” – Yleisen talousarvion tutkimukseen tarkoitetuilla määrärahoilla palkattujen virkamiesten ylentämismenettelystä 16.6.2004 tehdyn komission päätöksen 2 artiklan lainvastaisuus 

Aihe: EY 236 ja EA 152 artiklan nojalla nostettu kanne, jossa Alberto Toronjo Benitez vaatii toteamaan lainvastaiseksi sen 16.6.2004 tehdyn komission päätöksen, jota on muutettu 20.7.2005 tehdyllä päätöksellä ja joka koskee yleisen talousarvion ”tutkimukseen” tarkoitetuilla määrärahoilla palkattujen virkamiesten ylentämismenettelyä, 2 artiklan ja kumoamaan komission päätöksen, jolla poistettiin hänelle väliaikaisena toimihenkilönä kertyneet 44,5 ansiopistettä

Ratkaisu: Kanne hylätään. Asianosaiset vastaavat omista oikeudenkäyntikuluistaan.

Tiivistelmä

Henkilöstö – Ylennys – Ansioiden vertailu

(Henkilöstösääntöjen 45 artikla)

Yleisen talousarvion ”tutkimukseen” tarkoitetuilla määrärahoilla palkattujen virkamiesten ylentämismenettelystä tehdyn komission päätöksen 2 artikla, jossa säädetään virkamiesten liikkuvuuden rajoittamisesta, ei ole yksikön edun vastainen.

Kyseisen päätöksen, jota sovelletaan virkamiehiin, jotka ovat entisiä väliaikaisia toimihenkilöitä ja jotka on palkattu yleisen talousarvion ”tutkimukseen” tarkoitetuilla määrärahoilla, 2 artiklan kohdassa säädetään komission hyväksymistä henkilöstösääntöjen 45 artiklan yleisistä täytäntöönpanosäännöksistä poiketen, että kyseiset virkamiehet, jotka kilpailun seurauksena kuuluvat yleisen talousarvion osan ”tutkimus” alaan, säilyttävät heille väliaikaisina toimihenkilöinä kertyneet ylennyspisteet. Tämän päätöksen 2 artiklan 2 kohdan mukaan mainitut ansio- ja etusijapisteet kuitenkin poistetaan siinä tapauksessa, että asianomaiset virkamiehet siirretään heidän omasta pyynnöstään tehtäviin, jotka kuuluvat yleisen talousarvion osaan ”toiminta”, koeajalla olevaksi virkamieheksi nimittämistä seuraavien kahden vuoden aikana.

Kyseessä oleva asianomaisten virkamiesten liikkuvuuden rajoittaminen on perusteltua komission toiminnan varmistamiseen ja siten yksikön etuun liittyvien seikkojen perusteella. Vaikka henkilöstövoimavarojen asianmukainen jakaminen ja virkemiesten liikkuvuus toimielimen sisällä ovat yksikön edun mukaisia tavoitteita, yksikön etu ei muodostu pelkästään niistä. Kyseisellä päätöksellä on tarkoitus kannustaa virkamiehiä, jotka ovat entisiä väliaikaisia toimihenkilöitä ja jotka on palkattu yleisen talousarvion ”tutkimukseen” tarkoitetuilla määrärahoilla, pysymään vähintään kahden vuoden ajan niissä yleisen talousarvion osan ”tutkimus” alaan kuuluvissa toimissa, joihin heidät on vakinaistettu ja joiden osalta he täyttävät vaadittavat pätevyysvaatimukset.

Kyseisistä säännöksistä käy ilmi, että komissio ei ole jättänyt tiedostamatta sitä yksikön intressiä, joka liittyy virkamiesten liikkuvuuteen toimielimen sisällä, vaan päinvastoin pyrkii sovittamaan tämän intressin yhteen erityisesti tavoittelemiensa muiden yksikön intressien kanssa. Niinpä virkamiesten liikkuvuuden rajoittaminen on rajoitettu koskemaan ainoastaan sellaisia yleisen talousarvion osan ”tutkimus” alaan kuuluvia virkamiehiä, jotka ovat entisiä väliaikaisia toimihenkilöitä ja jotka on vakinaistettu samaan yleisen talousarvion osan alaan kuuluviin toimiin alle kaksi vuotta sitten. Rajoittamisen ajallinen soveltamisala on erityisesti rajoitettu koskemaan kahden vuoden ajanjaksoa siitä hetkestä lukien, jolloin kyseiset virkamiehet on nimitetty koeajalla oleviksi virkamiehiksi.

Kyseisessä päätöksessä ei ole loukattu yhdenvertaisen kohtelun periaatetta. Päätöksen 2 artiklan 3 kohdassa säädetään poikkeuksena saman päätöksen 2 artiklan 2 kohdalle, että 1 kohdassa mainitut kolme virkamiesryhmää säilyttävät heille väliaikaisina toimihenkilöinä kertyneet ylennyspisteet vaikka heidät siirrettäisiin yleisen talousarvion osaan ”toiminta” kuuluviin tehtäviin koeajalla oleviksi virkamiehiksi nimittämistä seuraavien kahden vuoden aikana. Yhden näistä ryhmistä muodostavat virkamiehet, ”jotka nimittävä viranomainen siirtää toisiin tehtäviin yksikön edun huomioon ottaen henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan nojalla”. Päätöksen 2 artiklan tavoitteista käy ilmi, että komissio aikoo siten nimetä siirrettävät virkamiehet yksinomaan yksikön edun perusteella ja ottamatta huomioon asianomaisten virkamiesten liikkuvuutta koskevia toiveita, mihin toimielimille henkilöstösääntöjen 7 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa annetaan saman kohdan toista alakohtaa lukuun ottamatta mahdollisuus. Vaikka siirtämisestä on aina päätettävä yksikön edun mukaan, siirrettävien virkamiesten asemat poikkeavat olennaisesti toisistaan sen mukaan, onko heidän liikkuvuutta koskevia toiveitaan otettu huomioon vai ei.

Toinen kyseisen päätöksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista virkamiesryhmistä koostuu virkamiehistä, jotka siirretään heidän omasta pyynnöstään ja jotka ovat toimineet vähintään kahden vuoden ajan erityisen merkittävänä pidettävässä toimessa. Tältä osin on perusteltua kohdella eri tavalla virkamiehiä, jotka siirretään heidän omasta pyynnöstään yleisen talousarvion osaan ”toiminta” kuuluviin tehtäviin koeajalla oleviksi virkamiehiksi nimittämistä seuraavien kahden vuoden aikana, sen mukaan, ovatko kyseiset virkamiehet olleet vai eivätkö he ole olleet vähintään kahden vuoden ajan erityisen merkittävänä pidettävässä toimessa. Vaikka erityisen merkittävänä pidettävään toimeen nimitetty virkamies yleensä siirretään vasta viiden vuoden kuluttua, sitä toteamusta, jonka mukaan kyseinen virkamies on muihin virkamiehiin nähden erilaisessa asemassa vasta viiden vuoden kuluttua eikä kahden vuoden kuluttua, ei voida pitää paikkansapitävänä. Erityisen merkittäviin toimiin palkattuja virkamiehiä koskeva korostunut liikkuvuuteen liittyvä velvollisuus seuraa siitä, että kyseiset virkamiehet ovat toimensa luonteen vuoksi alttiimpia taloudellisia sääntöjenvastaisuuksia ja intressiristiriitoja koskeville riskeille. Erityisen merkittäviin toimiin palkatut virkamiehet ovat näin ollen objektiivisesti muista virkamiehistä poikkeavassa asemassa koko toimessaan toimimisen ajan eivätkä vasta viiden vuoden kuluttua. Näissä olosuhteissa ei ole syytä katsoa, että liikkuvuutta koskevien poikkeussääntöjen soveltaminen näihin virkamiehiin olisi perusteltua vasta viiden vuoden kuluttua. Kun otetaan huomioon se yksikön intressi, joka liittyy erityisen merkittäviin toimiin palkattujen virkamiesten liikkuvuuden edistämiseen niiden riskien rajoittamiseksi, joille he ovat alttiina, on päinvastoin kohtuullista jättää kyseiset virkamiehet sellaisen säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle, jolla voimakkaasti kannustetaan pysyvyyteen kahden vuoden ajan heidän nimittämisestään koeajalla oleviksi virkamiehiksi lukien. Kyseisessä 2 artiklan 3 kohdassa säädetty mainittuja virkamiehiä koskeva poikkeus ei siis ole suhteeton sillä tavoiteltuun päämäärään nähden.

(ks. 32, 67–73 ja 90–96 kohta)

Viittaukset:

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin: asia T‑237/95, Carbajo Ferrero v. parlamentti, 12.6.1997 (Kok. H. 1997, s. I‑A‑141 ja II‑429, 99 kohta).