Tiedotusosasto

LEHDISTÖTIEDOTE nro 16/00

15.3.2000

Yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa T-25/95, T-26/95, T-30/95, T-31/95, T-32/95, T-34/95, T-35/95, T-36/95, T-37/95, T-38/95, T-39/95, T-42/95, T-43/95, T-44/95, T-45/95, T-46/95, T-48/95, T-50/95, T-51/95, T-52/95, T-53/95, T-54/95, T-55/95, T-56/95, T-57/95, T-58/95, T-59/95, T-60/95, T-61/95, T-62/95, T-63/95, T-64/95, T-65/95, T-68/95, T-69/95, T-70/95, T-71/95, T-87/95, T-88/95, T-103/95 ja T-104/95 ¹

YHTEISÖJEN ENSIMMÄISEN OIKEUSASTEEN TUOMIOISTUIN ALENTAA SEMENTTIKARTELLILLE MÄÄRÄTTYJÄ SAKKOJA LÄHES 140 MILJOONALLA EUROLLA

Laajin ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen koskaan käsittelemä kilpailuasia (asianosaisina 41 yritystä tai yritysten yhteenliittymää 16:sta Euroopan valtiosta)

Komissio totesi marraskuussa 1994 tekemällään päätöksellä useiden sellaisten sopimusten ja menettelytapojen olemassaolon, joilla oli pyritty jakamaan tavallisen sementin ja valkosementin markkinat Euroopassa. Komission mukaan nämä kartellit muodostivat yhden kilpailusääntöjen rikkomisen, johon oli osallistunut 42 eurooppalaista yritystä ja yritysten yhteenliittymää. Komissio vahvisti tämän yhden kilpailusääntöjen rikkomisen alkamispäiväksi 14.1.1983, jolloin pidetyssä kokouksessa Euroopan sementtiteollisuuden korkean tason edustajat olivat komission mukaan sopineet "kotimarkkinoiden rauhoittamista" koskeneesta säännöstä, jonka mukaan kaikki lähimarkkinoille mahdollisesti häiriöitä aiheuttava sementinvienti Euroopassa olisi kielletty. Tehdessään päätöstään komissio ei ollut varma siitä, oliko kilpailusääntöjen rikkominen päättynyt. Päätöksen adressaateille määrättiin yhteensä noin 250 miljoonan euron suuruiset sakot.

Nämä yritykset ja yritysten yhteenliittymät vetosivat ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa aluksi hallinnollisessa menettelyssä tapahtuneisiin erilaisiin puolustautumisoikeuksien loukkauksiin. Useat kantajat, jotka eivät olleet olleet läsnä 14.1.1983 pidetyssä kokouksessa, vetosivat esimerkiksi siihen, että komissio oli päätöksessään katsonut niiden olleen edustettuina kyseisessä kokouksessa ja näin ollen osallistuneen kartelliin kyseisestä päivämäärästä lähtien, vaikka väitetiedoksiannossa ei ollut ilmoitettu tällaista seikkaa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin katsoo, että komission olisi todellakin pitänyt ilmoittaa aikomuksestaan pitää kilpailusääntöjen rikkomisen lähtökohtana kaikkien tulevan päätöksensä adressaattien osalta 14.1.1983 pidettyä kokousta. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin määrittelee siis kunkin yrityksen osalta sen päivämäärän, josta lähtien sen on katsottava osallistuneen kilpailusääntöjen rikkomiseen, eikä ota huomioon komission omaksumaa edustettuna olemista koskevaa kriteeriä.

Tietyt yritysten yhteenliittymät ovat vedonneet myös siihen, että komissio ei ollut ilmoittanut väitetiedoksiannossa aikomuksestaan määrätä niille sakkoa. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin pitää tätä väitettä perusteltuna ja kumoaa tästä syystä yritysten yhteenliittymille määrätyt sakot.

Lähes kaikki päätöksen adressaatit ovat väittäneet, että komissio oli antanut niille riittämättömät mahdollisuudet tutustua tutkinta-aineiston asiakirjoihin hallinnollisessa menettelyssä. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on kehottanut komissiota toimittamaan asiakirja-aineiston, jotta asianosaiset voisivat tutustua siihen kokonaisuudessaan. Kaksi asianosaista on kyennyt osoittamaan, että niillä ei ole hallinnollisessa menettelyssä puutteellisesti toteutetun mahdollisuuden tutustua asiakirja-aineistoon vuoksi ollut käytettävissään asiakirjoja, jotka olisivat olleet hyödyllisiä niiden puolustuksen kannalta. Päätös on siis kumottu näiden kahden kantajan osalta (Cedest ja Rugby).

Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin toteaa tämän jälkeen kotimarkkinoiden rauhoittamista koskevan, kaikkien kantajayritysten välisen yhden sopimuksen olemassaolon. Se katsoo kuitenkin, ettei komissio ole näyttänyt riittävällä tavalla toteen tiettyjen yritysten osallistumista kyseiseen sopimukseen (Buzzi, ENCI, Castle, Titan, Heracles, Nordcement, Alsen Breitenburg). Se katsoo kaikkien muiden päätöksen adressaattien osalta kilpailusääntöjen rikkomiseen osallistumisen keston olleen lyhyempi kuin komission toteama. Tältä osin se muistuttaa, että komissiolla olisi ollut velvollisuus näyttää toteen paitsi kunkin päätöksen adressaatin osallistuminen kilpailusääntöjen rikkomiseen, myös tämän osallistumisen kesto.

Koska sakot on määrätty kilpailusääntöjen rikkomisen vakavuuden ja keston mukaan, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin on alentanut tuntuvasti niille yrityksille määrättyjä sakkoja, joiden osallistuminen sopimukseen on näytetty toteen. Tämän seurauksena, kun otetaan lisäksi huomioon se, että sakko on kumottu kokonaan niiden yritysten osalta, joiden vastuuta kartellista ei ole näytetty toteen, sekä kaikkien yritysten yhteenliittymien osalta, sakkojen kokonaismäärä on alennettu noin 110 miljoonaan euroon.²

Huom: Tähän ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioon voidaan hakea muutosta Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa vain oikeuskysymyksiä koskevilta osin kahden kuukauden kuluessa sen tiedoksiantamisesta.

Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuinta. Saatavilla kaikilla yhteisöjen virallisilla kielillä.

Tuomion täydellinen teksti on luettavissa Internet-sivuiltamme www.curia.eu.int tänään noin klo 15.

Lisätiedot: Milagros Gallego, puh. +(352) 4303 3442 fax +(352) 4303 2668.

Kuvamateriaalia istunnosta saatavilla osoitteesta "Europe by Satellite" - Commission Européenne, DG X, Service audiovisuel, L - 2920 Luxembourg, puh. +(352) 43 01 32392, fax +(352) 4301 35249 tai B - 1049 Bruxelles, puh. +(32) 2 2962275, fax +(32) 2 2965956.

1 Asianosaisten nimet ilmenevät oheisesta luettelosta.

2 Eritellyt sakkojen määrät ilmenevät oheisesta luettelosta.