Tiedotusosasto

LEHDISTÖTIEDOTE nro 75/02

19.9.2002

Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio asiassa C-101/00

Tulliasiamies ja Antti Siilin

AUTOVEROA LASKETTAESSA AJONEUVON VEROTUSARVO TÄYTYY MÄÄRITELLÄ SAMALLA TAVALLA SEKÄ MAAHAN TUOTUJEN KÄYTETTYJEN AJONEUVOJEN ETTÄ JÄSENVALTIOSSA REKISTERÖITYJEN UUSIEN AJONEUVOJEN OSALTA

Maahan tuotuja käytettyjä ajoneuvoja koskeva kansallinen verojärjestelmä, jossa ajoneuvojen arvon todellinen aleneminen määritetään soveltamalla yleisluonteisia arviointiperusteita, on sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa ainoastaan, jos verojärjestelmä ei ole vaikutuksiltaan millään tavalla syrjivä jäsenvaltiossa jo rekisteröityihin käytettyihin ajoneuvoihin verrattuna

Siilin osti Saksasta autoliikkeestä käytetyn Mercedes Benz -merkkisen auton, jonka hän toi muutama kuukausi sen jälkeen Suomeen, ja teki siitä autoveroilmoituksen Helsingin piiritullikamarille.

Piiritullikamari laski Siiliniltä kannettavan autoveron määrän niin, että samanmerkkisen mutta eri mallisen uuden auton, jota pidettiin teknisiltä ominaisuuksiltaan Siilinin autoa lähinnä vastaavana autona, autoveroa alennettiin tietyn lakisääteisen asteikon mukaisesti.

Ajoneuvoista kannetaan Suomessa

    a)    autovero:

    -    Autoverolle on ominaista eri kaupan vaiheiden (portaiden) huomioon ottaminen. Jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn käytetyn ajoneuvon autovero lasketaan virallisen maahantuojan maksaman ajoneuvon ostohinnan perusteella eli ottamatta huomioon virallisen maahantuojan ja mahdollisten tukku- ja vähittäismyyjien myyntikatetta. Yksityishenkilöiden maahan tuomista käytetyistä ajoneuvoista maksettavaksi tuleva autovero puolestaan lasketaan sen ostohinnan pohjalta, jonka kuluttaja maksaisi vastaavasta uudesta ajoneuvosta ja joka on yleensä korkeampi kuin virallisen maahantuojan maksama hinta.

    -    Maahan tuotujen käytettyjen ajoneuvojen arvon aleneminen otetaan Suomen lainsäädännössä huomioon niin, että veroa alennetaan lineaarisesti 0,5 prosenttia kuukautta kohti ja veroa aletaan alentaa vasta sen jälkeen, kun ensimmäiset kuusi kuukautta on kulunut ajoneuvon rekisteröinnistä tai käyttöön ottamisesta.

    b)    arvonlisäveroksi kutsuttu vero, jonka määrä lasketaan autoveron määrän pohjalta.

Siilin maksoi nämä verot ja haki sen jälkeen muutosta autonsa verotukseen Helsingin lääninoikeudessa ja edelleen korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Korkein hallinto-oikeus esitti Euroopan yhteisöjen tuomioistuimelle kysymyksiä, jotka koskevat sitä, onko Suomen lainsäädäntö ristiriidassa sen perustamissopimuksen määräyksen kanssa, jolla kielletään kaikki syrjintä valtionsisäisessä verotuksessa, ja kuudennen arvonlisäverodirektiivin kanssa.

a) Autoveroa koskevat säännökset

Yhteisöjen tuomioistuin muistuttaa, että perustamissopimuksella pyritään takaamaan valtionsisäisen verotuksen täydellinen neutraalius, kun on kyse kotimaan markkinoilla jo olevien ja maahan tuotavien tuotteiden välisestä kilpailusta. Tämä periaate koskee keskenään samanlaisia tuotteita, ja samanlaisuutta on arvioitava sen perusteella, onko kyseisillä tuotteilla toisiaan vastaavia ominaisuuksia ja vastaavatko ne kuluttajien samoihin tarpeisiin.

Yhteisöjen tuomioistuin tutkii aluksi, onko se, että autoveron perustetta ei määritetä kaikissa tapauksissa samalla tavalla, ristiriidassa perustamissopimuksen kanssa. Se katsoo, että maahan tuoduista käytetyistä ajoneuvoista kannettavan autoveron määrää on verrattava jäsenvaltiossa jo rekisteröityjen samanlaisten käytettyjen ajoneuvojen arvoon sisältyvään autoverosta jäljellä olevaan määrään, joka määritetään siten, että sitä autoveroa, joka "kotimaisesta" käytetystä autosta maksettiin sen rekisteröinnin yhteydessä silloin, kun tämä auto oli vielä uusi, alennetaan auton arvon alentumisen mukaisesti. Tämä edellyttää sitä, että auton verotusarvo, laskettuna näissä molemmissa tapauksissa uuden auton arvon pohjalta, on määritettävä samalla tavalla.

Näin ei kuitenkaan ole silloin, kun jäsenvaltiossa jo rekisteröitystä samanlaisesta ajoneuvosta on kannettu vero silloin, kun ajoneuvo oli uusi, ja veron määräytymisessä on tällöin otettu huomioon sellainen kaupan vaihe, jossa ajoneuvon arvo oli pienempi kuin maahan tuodun käytetyn ajoneuvon autoveron laskennassa käytetty arvo.

Näin ollen tällainen järjestelmä, jossa autoista voidaan kantaa tällä tavalla erisuuruinen vero, on ristiriidassa perustamissopimuksen kanssa.

Autojen arvon alenemisen osalta yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että Suomen verojärjestelmässä ei oteta huomioon käytetyn ajoneuvon arvon todellista alenemista, koska arvon aleneminen ei todellisuudessa ole lineaarista etenkään ensimmäisinä vuosina, jolloin se on huomattavasti voimakkaampaa kuin myöhemmin. Tällainen verojärjestelmä on ristiriidassa perustamissopimuksen kanssa.

Maahan tuotuihin käytettyihin ajoneuvoihin sovellettava verojärjestelmä, jossa ajoneuvojen arvon todellinen aleneminen arvioidaan soveltaen yleisluonteisia arviointiperusteita, on sopusoinnussa perustamissopimuksen kanssa ainoastaan, jos siinä poissuljetaan kaikki syrjivät vaikutukset. Tämä edellyttää seuraavaa:

    -    Kyseisen laskentamenetelmän osana olevat, arvon alenemista koskevat arviointiperusteet on julkistettava.
    -    Maahan tuodun ajoneuvon omistajalla on oltava mahdollisuus riitauttaa tällaisen laskentamenetelmän soveltaminen hänen ajoneuvoonsa, mikä voi merkitä sitä, että tämän ajoneuvon yksilölliset ominaisuudet on selvitettävä verotuksen neutraalisuuden varmistamiseksi.

b) Suomen lainsäädännössä arvonlisäveroksi kutsutun, autoverosta suoritettavan veron kantaminen

Koska arvonlisäveron käsite on yhteisön oikeuden oma käsite, jonka sisällön määrittäminen ei kuulu jäsenvaltioille, yhteisöjen tuomioistuin tutkii, onko tämä autoverosta suoritettava verotodella kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettu arvonlisävero. Tältä osin se palauttaa mieleen arvonlisäveron keskeiset ominaisuudet. Yhteisöjen tuomioistuimen mukaan kyseisellä suomalaisella verolla ei ole näitä keskeisiä ominaisuuksia seuraavista syistä:
    -    Autoverosta suoritettava vero ei ole yleinen vero, koska sitä kannetaan vain tietyistä ajoneuvoista.
    -    Veron määrää ei lasketa suhteellisena osuutena tavaroiden hinnasta.
    -    Veroa ei ole suoritettava jokaisessa tuotanto- ja jakeluportaassa.
    -    Vero ei kohdistu arvonlisään vaan kokonaisarvoon.

Tämän perusteella yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että kyseinen suomalainen vero ei ole kuudennessa arvonlisäverodirektiivissä tarkoitettu arvonlisävero.

Lopuksi yhteisöjen tuomioistuin tutkii korkeimman hallinto-oikeuden kysymyksen, onko tämä autoverosta suoritettava vero perustamissopimuksessa kielletty syrjivä valtionsisäinen vero. Yhteisöjen tuomioistuin tarkastelee kysymystä vastaavalla tavalla kuin autoveron syrjivyyttä koskevaa kysymystä ja päätyy näin ollen siihen, että autoverosta suoritettava vero on perustamissopimuksen vastainen silloin, kun tällaisen maahan tuodusta käytetystä ajoneuvosta kannettavan veron määrä ylittää kyseisessä jäsenvaltiossa jo rekisteröidyn samanlaisen käytetyn ajoneuvoon arvoon sisältyvän tällaisesta verosta jäljellä olevan määrän.


Tämä on tiedotusvälineiden käyttöön tarkoitettu epävirallinen asiakirja, joka ei sido yhteisöjen tuomioistuinta.
Tämä lehdistötiedote on saatavissa yhteisöjen virallisilla kielillä.
Tuomion koko teksti on luettavissa tänään noin kello 15 yhteisöjen tuomioistuimen kotisivulta Internetissä www.curia.eu.int .
Lisätietoja: Reinier van Winden, puh. +352 4303 3355, fax +352 4303 2731

Kuvia istuntokäsittelystä on saatavissa "Europe by Satellite"sta, Euroopan komissio, POX, Tiedotus, viestintä, kulttuuri ja audiovisuaaliala, L-2920 Luxemburg
puh. +352 4301 35177, fax +352 4301 35429
tai B-1049 Bryssel, puh. +32 2 2964 106, fax +32 2 2301 280