Tuomiossaan yhteisöjen tuomioistuin on todennut seuraavaa:

1. "Espanjan kuningaskunnan ja Portugalin tasavallan liittymisehdoista ja perustamissopimusten mukautuksista tehdyn asiakirjan 47 ja 209 artiklassa määrätyt siirtymäajat ovat päättyneet Espanjan kuningaskunnan osalta 6.10.1995 ja Portugalin tasavallan osalta 31.12.1994.

2. Perustamissopimuksen 30 ja 36 artiklan vastaista on sellaisen kansallisen lainsäädännön soveltaminen, jonka mukaan farmaseuttisen valmisteenpatentinhaltijalla on oikeus estää se, että kolmas tuo tätä valmistetta toisesta jäsenvaltiosta, kun patentinhaltija on pitänyt valmistetta kaupan ensimmäist ä kertaa tässä valtiossa sen liityttyä Euroopan yhteisöön mutta ennen kuin valmistetta saatettiin tässä valtiossa suojata patentilla, jollei patentinhaltija voi näyttää toteen, että sillä on todellinen ja ajankohtainen velvollisuus pitää tuotetta kaupan kyseisessä jäsenvaltiossa."

ASIAN TOSISEIKAT

Yhtiöt Merck ja Beecham ovat patentinhaltijoita Yhdistyneessä kuningaskunnassa; Merckillä on patentti verenpainelääkkeeseen (Innovace), eturauhaslääkkeeseen (Proscar) ja viherkaihilääkkeeseen (Timoptol) ja Beechamilla antibioottiin (Augmentin).

Merck ja Beecham ovat pitäneet näitä lääkkeitä kaupan Espanjassa ja Portugalissa ajankohtana, jolloin patentin myöntäminen lääkkeille ei ollut mahdollista näissä kahdessa valtiossa (lääkkeiden patentoiminen oli mahdollista Espanjassa 7.10.1992 lähtien ja Portugalissa 1.1.1992 lähtien).

Merck ja Beecham väittävät, että yhtiöt Primecrown ja Europharm ovat loukanneet niiden patenttioikeuksia Yhdistyneessä kuningaskunnassa, koska ne ovat tuoneet kyseisiä lääkkeitä Espanjasta ja Portugalista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan hyötyäkseen näiden jäsenvaltioiden välisistä hintaeroista.

High Courtin (Lontoo) yhteisöjen tuomioistuimen käsiteltäväksi saattamat kaksi asiaa koskevat siis tilanteita, joissa lääkkeillä on patentti jossakin jäsenvaltiossa ja joissa patentinhaltijat haluavat estää näiden lääkkeiden tuonnin toisesta jäsenvaltiosta, jossa yhtäältä näille lääkkeille ei voinut saada patenttia ja jossa toisaalta patentinhaltija oli oikeudellisesti tai moraalisesti velvollinen pitämään näitä lääkkeitä kaupan.

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO

Yhteisöjen tuomioistuin viittaa oikeuskäytäntöönsä, jonka mukaan patenttisuojalla voidaan estää tavaroiden vapaata liikkuvuutta ainoastaan, jos se on perusteltua niiden oikeuksien turvaamiseksi, jotka ovat patentin ydinsisältö. Tänä ydinsisältönä on erityisesti varmistaa patentinhaltijalle yksinoikeus käyttää keksintöä tuotannossa ja valmisteiden saattamisessa ensimmäistä kertaa vaihdantaan.

Kun patentinhaltija päättää täysin asioista perillä ollen valmisteensa pitämisestä kaupan jopa jäsenvaltiossa, jonka lainsäädännössä ei ole patenttisuojaa kyseiselle tuotteelle, patentinhaltijan on hyväksyttävä tästä valinnastaan aiheutuvat seuraukset, jotka liittyvät tuotteen vapaaseen liikkuvuuteen yhteismarkkinoilla. Patentinhaltija ei voi estää sellaisen valmisteen tuontia, jota hän on itse vapaasti pitänyt kaupan toisessa jäsenvaltiossa, jossa tämä tuote ei ollut patentoitavissa.

Yhteisöjen tuomioistuin vahvisti tämän tavaroiden vapaata liikkuvuutta yhteisössä koskevan periaatteen ja patentinhaltijoiden oikeuksien suojaa koskevaan periaatteen yhdistämisen.

High Court kysyi myös, olisiko tätä oikeuskäytäntöä lievennettävä siten, että sitä ei sovellettaisi silloin, kun tuontimaan patentinhaltijan on oikeudellisista tai moraalisista syistä saatettava tuote sellaisen jäsenvaltion markkinoille, jossa tuotteelle ei voida myöntää patenttia. Vastauksena yhteisöjen tuomioistuin toteaa, että jos patentinhaltija on joko kansallisen lainsäädännön tai yhteisön oikeuden perusteella oikeudellisesti velvollinen pitämään valmisteitaan kaupan jossakin jäsenvaltiossa, sen ei voida katsoa suostuneen kaupan pitämiseen, joten sillä on oikeus estää näiden tuotteiden tuonti ja kaupan pitäminen valtiossa, jossa tuote on suojattu.

Sitä vastoin moraalisilla velvoitteilla toimittaa lääkkeitä jäsenvaltioihin, joissa ne ovat tarpeellisia mutta joissa niille ei voida myöntää patenttia, ei voida perustella tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatteesta poikkeamista.