TÄRKEÄ HUOMAUTUS: Tämä lehdistötiedote on epävirallinen, ja sen jakelusta huolehtii yhteisöjen tuomioistuimen tiedotusosasto. Tiedotteeseen sisältyvä tuomion lyhennelmä on luettava yhdessä itse tuomion kanssa. Lisätiedot ja jäljennökset tuomiosta: Tom Kennedy, puh (+352) 4303 3355.
Yhteisöjen tuomioistuin on ratkaissut asian seuraavasti:
"Assosioinnin kehittämisestä Euroopan talousyhteisön ja Turkin välillä 19.9.1980 tehdyn assosiointineuvoston päätöksen N:o 1/80 6 artiklan 1 kohdan kolmatta luetelmakohtaa on tulkittava siten, että turkkilaisella työntekijällä, joka on työskennellyt laillisesti yli neljä vuotta jäsenvaltion alueella, joka päättää omasta tahdostaan työsuhteensa hakeakseen uutta työpaikkaa samassa jäsenvaltiossa ja joka ei onnistu välittömästi aloittamaan uutta työsuhdetta, on oikeus kohtuullisen määräajan pituiseen oleskeluun tässä jäsenvaltiossa, jotta hän voisi hakea uutta palkattua työtä kuuluakseen edelleen kyseisen jäsenvaltion yleisiin työmarkkinoihin täyttämällä tarvittaessa tässä valtiossa voimassa olevassa lainsäädännössä asetetut edellytykset, esimerkiksi kirjoittautumalla siellä työnhakijaksi ja siirtymällä työmarkkinoiden käytettäväksi. Asianomaisen jäsenvaltion ja asiaa koskevan lainsäädännön puuttuessa asiaa käsittelevän kansallisen tuomioistuimen asiana on määrätä tällaisesta kohtuullisesta määräajasta, jonka on kuitenkin oltava riittävän pituinen, jotta asianomaisen tosiasiallisia mahdollisuuksia hakea uutta työpaikkaa ei vaaranneta."
Turkin kansalainen Tetik työskenteli syyskuusta 1980 lähtien laillisesti merimiehenä eri saksalaisilla aluksilla.
Saksan viranomaiset myönsivät Tetikille tätä työskentelyä varten peräkkäisiä oleskelulupia, jotka olivat aina määräaikaisia ja jotka oli rajoitettu merenkulkualan ammatin harjoittamiseen. Viimeinen oleskelulupa oli voimassa 4.8.1988 asti ja sisälsi maininnan, että se päättyy Tetikin työskentelyn loppuessa Saksan meriliikenteessä.
Tetik irtisanoutui 20.7.1988 omasta pyynnöstään merimiehen toimestaan.
Tetik lähti 1.8.1988 Berliiniin, jossa hän haki samana päivänä pysyvää oleskelulupaa tehdäkseen palkattua työtä maissa. Land Berlinin toimivaltaiset viranomaiset hylkäsivät tämän hakemuksen. Verwaltungsgericht ja Oberverwaltungsgericht vahvistivat tämän päätöksen lainmukaisuuden.
Tetik, jolla ei ole ollut töitä jätettyään merimiehen toimensa Saksan meriliikenteessä, nosti kanteen Bundesverwaltungsgerichtissa.
Bundesverwaltungsgericht, joka totesi päätöksen olla uusimatta oleskelulupaa olevan täysin Saksan lainsäädännön mukainen, pohti, voitaisiinko ETY:n ja Turkin välisen assosiointineuvoston päätöksen N:o 1/80 perusteella päätyä Tetikille suosiollisempaan ratkaisuun, ja esitti yhteisöjen tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyynnön tämän päätöksen 6 artiklan tulkinnasta.
Euroopan talousyhteisön ja Turkin välinen assosiointisopimus allekirjoitettiin Ankarassa 12.9.1963. Assosiointisopimus on hyväksytty yhteisön puolesta 23.12.1963 tehdyllä neuvoston päätöksellä 64/732/ETY.
Tämän assosiointisopimuksen mukaan "sopimuspuolet pitävät lähtökohtanaan yhteisön perustamissopimuksen 48, 49 ja 50 artiklaa toteuttaessaan asteittain työntekijöiden vapaan liikkuvuuden". Assosiointisopimuksella perustettu assosiointineuvosto teki 19.9.1980 päätöksen N:o 1/80 ETY:n ja Turkin välisen assosioinnin kehittämisestä.
Päätöksessä ei varmisteta täysin turkkilaisten työntekijöiden vapaata liikkuvuutta yhteisön alueella. Päätös ei itse asiassa vaikuta jäsenvaltioiden toimivaltaan säätää Turkin kansalaisten oikeudesta saapua maahan ja heidän ensimmäiseen työpaikkaansa pääsystä, vaan siinä myönnetään turkkilaisille työntekijöille tiettyjä oikeuksia siinä jäsenvaltiossa, jonka alueelle he ovat saapuneet laillisesti ja jossa ovat työskennelleet laillisesti tietyn ajan. Päätöksen N:o 1/80 6 artiklan mukaisesti jäsenvaltion yleisiin työmarkkinoihin jo kuuluvilla turkkilaisilla työntekijöillä on siten oikeus jatkaa palkatun työn tekemistä ja vähintään neljän vuoden laillisen työskentelyn jälkeen tehdä vapaasti minkälaista tahansa valitsemaansa palkattua työtä.
Yhteisöjen tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan päätöksen N:o 1/80 6 artiklassa turkkilaiselle työntekijälle myönnetyt työntekoon liittyvät oikeudet edellyttävät välttämättä asianomaiselle myönnettyä oleskeluoikeutta. Määräyksellä on välitön oikeusvaikutus jäsenvaltioissa siten, että artiklassa asetetut edellytykset täyttävä turkkilainen työntekijä voi vedota siihen kansallisissa tuomioistuimissa.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa ensinnäkin, että kyseessä on sellaisen turkkilaisen työntekijän asema, jolla on sen perusteella, että hän on työskennellyt laillisesti jäsenvaltiossa lähes kahdeksan vuotta, päätöksen N:o 1/80 6 artiklan 1 kohdan kolmannen luetelmakohdan mukaisesti oikeus "tehdä vapaasti minkälaista tahansa valitsemaansa palkattua työtä" tässä jäsenvaltiossa.
Jo tämän määräyksen sanamuodosta ilmenee, että turkkilaisella työntekijällä on paitsi oikeus vastata työtarjoukseen, myös oikeus ehdoitta etsiä ja tehdä minkälaista tahansa vapaasti valitsemaansa palkattua työtä ilman, että jäsenvaltioiden työntekijöille voidaan antaa häntä vastaan etusija.
Toiseksi yhteisöjen tuomioistuin on jo katsonut jäsenvaltioiden kansalaisia olevien työntekijöiden vapaan liikkuvuuden osalta, että perustamissopimuksen 48 artiklan tarkoituksena on, että heillä on oikeus oleskella toisessa jäsenvaltiossa työn hakemiseksi ja että heille myönnetään kohtuullinen määräaika, jonka aikana he voivat tutustua työtarjouksiin ja vastata niihin (asiassa Antonissen annettu tuomio).
ETY:n ja Turkin välisen assosiointisopimuksen mukaisesti perustamissopimuksen määräyksissä hyväksyttyjä jäsenvaltioiden kansalaisia olevien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevia periaatteita on pidettävä mahdollisuuksien mukaan lähtökohtana kohdeltaessa sellaisia turkkilaisia työntekijöitä, joilla on päätöksessä N:o 1/80 tunnustetut oikeudet.
Tämän vuoksi yhteisöjen tuomioistuin katsoo, että päätöksen N:o 1/80 tehokas vaikutus (effet utile) merkitsee välttämättä, että vähintään neljän vuoden laillisen työskentelyn jälkeen jäsenvaltiossa turkkilaisella työntekijällä on oikeus päättää senhetkinen työsuhteensa henkilökohtaisista syistä ja etsiä kohtuullisessa määräajassa uutta työpaikkaa samassa jäsenvaltiossa, sillä muutoin työntekijän oikeus tehdä vapaasti mitä tahansa valitsemaansa palkattua työtä menettäisi kokonaan määräyksessä tarkoitetun merkityksensä. Asianomaisella on tänä ajanjaksona oleskeluoikeus.
Kansallisten viranomaisten tai asiaa koskevan lainsäädännön puuttuessa vastaanottavan jäsenvaltion kansallisten tuomiostuinten asiana on määrätä kohtuullisen määräajan pituudesta, jotta asianomainen voi hakea uutta työpaikkaa. Määräajan on joka tapauksessa oltava riittävä, jotta turkkilaiselle työntekijälle tunnustettu oikeus ei menettäisi kokonaan merkitystään siten, että hänen mahdollisuutensa uuden työn saantiin vaarantuisivat.
Yhteisöjen tuomioistuin toteaa lisäksi, että Tetikin kaltaisen turkkilaisen työntekijän, joka päättää työsuhteensa omasta tahdostaan hakeakseeen uutta työpaikkaa samassa jäsenvaltiossa, ei ole automaattisesti katsottava poistuneen lopullisesti tämän valtion työmarkkinoilta, jos hän ei sitoudu uuteen työsuhteeseen välittömästi sen jälkeen, kun hän on jättänyt aikaisemman työpaikkansa edellyttäen kuitenkin, että hän kuuluu edelleen yleisiin työmarkkinoihin täyttämällä esimerkiksi kaikki kyseisen jäsenvaltion edellyttämät muodollisuudet, jotta hän olisi työmarkkinoiden käytettävissä.